Tää on niin järkyttävän väsyttävää. Joka päivä vaan lupaa itelleen elää tarpeeks terveellisesti ja jättää oksentamisen välii, mut aina huomaa olevansa pöntöllä kakomassa. Tänki piti olla hyvä päivä ja illalla toteen tuhonneeni yli litran jäätelöö, kilon jugurttia ja ihan liikaa leipää. Vaikka osa jäi sisälle ni silti oksensin pari kertaa. Ahistavaa mennä selittää terapiaaki aina, ettei oo pystyny olemaan oksentamatta:( Väsyttää vaan. Kuolisin pois, ni ois niin paljo helpompaa.
..
.,.,.
3184
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tämä kuulosti niin pelottavan paljon omalle tälle päivälleni, että ihan hämmennyin, olenko jossain väsymystokkurassa poukkoillut kirjoittamassa....
Mäkin aina päätän ja päätän ja koitan kehitellä kaikkee mukavaa tekemistä. Niin ei. Mikään ei kuitenkaan mee bulimian edelle. Joka ikinen ilta töiden jälkeen istun yksin kylppärissäni ja oksentamassa ahmimisen jälkeen kunnes olen niin lopen uupunut etten jaksa muuta kun kontata sänkyyn nukkuun ja aamulla taas töihin ja illalla sama juttu.
Ennen aina itkin kaiken sen jälkeen että miksi taas! Nykyään en enää edes itke kun tää sairaus on saannu jo niin vahvan otteen musta etten jaksa olla itteeni vastaan. Ei kyllä enää nauratakkaan kun en käy missään tai tapaa ketään. Kavereita minulla ei ole ja perheeni luokse matkustan aina viikonlopuksi mutta silloinki oksennan salaa huoneessani roskapönttöön.
Olen niin väsynyt että mikään nukkumisen määrä ei auta. Joka ilta toivon etten heräisi enää sängystäni.
Varmaan aika monella alkaa touhu väsyttää ja ahdistamaa, mut ei silti vaan jaksa taistella sitä pahaa vastaan:( Mullaki alkaa kaverit pikkuhiljaa jäädä kakkoseks sairauden ottaessa kovemmin kiinni. Todellaki salakavala SAIRAUS. Toisaalta mulla on yks tosi hyvä kaveri, mut seki sairastaa sh:ta. Monet muutki tietää, et mulla on bulimiaa, mut yritän piilottaa sen ja vaihtaapuheenaihetta. Ahistaa vaan liikaa ja sit tekis mieli vaan nukkuu kaiket päivät. Ei ihme, et kaikki menee vaan alamäkee.