Sanotaan että sydämessään voi tehdä huorin.
Miten on tuomitsemisen laita? Jos ei sano ääneen että "tuolla ihmisellä ei ole Taivasosuutta" koska ei halua jäädä kiinni tuomitsemisesta mutta ajattelee niin, onko silloin tehnyt tuomitsemisen syntiä?
Oliko tyhmä kysymys?
Miten on tuomitsemisen laita? Jos ei sano ääneen että "tuolla ihmisellä ei ole Taivasosuutta" koska ei halua jäädä kiinni tuomitsemisesta mutta ajattelee niin, onko silloin tehnyt tuomitsemisen syntiä?
Oliko tyhmä kysymys?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ja se on yhtä väärin kuin nekin synnit, joita tekee näkyvästi. Jumala näkee kaiken.
kilvoittelemisen paikka , armon kerjäläiselle.
Yhtä kilvoittelua koko elämä, synti vetää puoleen ja toiseen - vaikka tietäisi sen olevan väärin.
Herra, anna minulle puhtaat ja oikeat ajatukset tästä ihmisestä.
Yllä olevan voi ainakin huokaista jos on vaikeuksia jonkun ihmisen suhteen.
rukous voi paljon , kun se totinen on.
Jumalan johdatusta voi aina pyytää itselleen ja
myös lähimmäiselleen.
Jos sanon sinulle; joudut helvettiin jollet teet parannusta.
Olisko tuo mielestäsi tuomio.
Lause sisältää arvion (= tuomion) minusta.
En ole nykyiselläni taivaaseen kelpaava. Hmm..
Kyllä, tuomio on! :)
No voin tietysti tehdä toisenkion arvion, että olisit synnitön *pyhä madonna*
Mutta tämä vain sinun oman arviontisi mukaan, itse teen arvion aina sen jälkeen että oletan kaikkien ihmisten olevan syntisiä, ja jopa synnin alle myytyjä, josta Jumala tahtoo sitten armahtaa, ja kenelle hän käsivartensä sitten ilmoittaa, sitä emme arvaa et sinä enkä minäkään.
.. ACIM neuvoo sillä tavalla ettei saa olla omin päin mitään mieltä kenestäkään vaan annetaan Pyhän Hengen näyttää meille Totuus jokaisesta lähimmäisestä. Sillä Totuudella ei ole mitään tekemistä meidän maallisten mielipiteidemme kanssa. Pitää olla asenteeltaan nöyrä ja kyselevä mieluumminkin kuin ennestään tietävä.
No tämä asenne opetetaan kyllä Raamatussakin mutta siellä se tahtoo hautautua kaiken muun alle.
sanokaa oikia tuomio. Kun kehoitetaan parannukseen, se on sitä samaa saarnaa, mitä Joonakin saarnasi.
Ylipäänsä ihmisen olisi terveellistä miettiä ensin omaa tilaansa. Aina kun jonkun toisen synnit alkavat tuntua suurilta, kannattaisi miettiä omaa elämäänsä. Jos tämän miettimisen jälkeenkun tuntee itsensä edes jollakin tasolla tuota "suurta syntistä" paremmaksi, voikin todeta kasvaneensa hengellisesti liian suureksi.
Toisaalta vl:ssa opetetaan, että ei ajatuksille mitään voi, mutta sille voi, ettei anna niiden tehdä pesää pään päälle.
Ei ollut tyhmä kysymys.