Jos epäilty on syytteessa yhdeksästä törkeästä kuolemantuottamuksesta ym, eikö oikeusjärjestelmämme ja oikeudenkäyntikaaren mukaisesti lautamiesten tulis olla ratkaisemassa rikosta lainoppineiden lisäksi ?
Onko 1400-luvulta lähtien jä hyväksi havaittu lautamiesjärjestelmä romuutettu lopullisesti jälkisosiaalidemokraattisessa Suomessa ?
Onko 1400-luvulta lähtien jä hyväksi havaittu lautamiesjärjestelmä romuutettu lopullisesti jälkisosiaalidemokraattisessa Suomessa ?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kannattaa pysyä oikeudenkäymiskaaren muutosten tasalla, tässä tapauksessa olennainen on 2 luvun 1 §:n 2 momentti. Oikeudenkäymiskaareen on tuotu paitsi 3 ammattituomarin kokoonpano myös rikosasioihin, yhden tuomarin päätösvaltaa on laajennettu rikosasioissa. Lautamiehiä yhä käytetään, mutta huomattavasti vähemmän kuin aiemmin. Yksi syy oli raha, lautamiehet tulevat "kalliiksi".
2 LUKU (22.7.1991/1052)
Päätösvaltaisuudesta
1 § (5.12.2008/811)
Käräjäoikeus on päätösvaltainen rikosasiassa, kun tuomioistuimessa on puheenjohtaja ja kolme lautamiestä.
Käräjäoikeus on päätösvaltainen rikosasiassa myös kolmen lainoppineen jäsenen kokoonpanossa, jos sitä asian laadun tai muun erityisen syyn vuoksi on pidettävä perusteltuna.
2 § (5.12.2008/811)
Käräjäoikeuden 1 §:n 1 momentissa mainittua kokoonpanoa voidaan vahvistaa toisella lainoppineella jäsenellä, jos sitä asian laajuuden tai muun erityisen syyn vuoksi on pidettävä perusteltuna. Samoin edellytyksin käräjäoikeudessa voi olla neljäs lautamies.
3 § (22.7.1991/1052)
Muussa kuin 1 §:ssä tarkoitetussa asiassa käräjäoikeus on päätösvaltainen, kun siinä on kolme lainoppinutta jäsentä.
3 a § (5.12.2008/811)
Jos lautamiehelle on tullut este pääkäsittelyn aloittamisen jälkeen, käräjäoikeus on päätösvaltainen, kun lautamiehiä on vähintään kaksi.
Jos kolmen lainoppineen jäsenen kokoonpanossa jäsenelle on tullut este pääkäsittelyn aloittamisen jälkeen, käräjäoikeus on päätösvaltainen, kun jäseniä on vähintään kaksi.
4 § (5.12.2008/811)
Riita-asian käsittelyä saadaan jatkaa 3 §:ssä tarkoitetussa kokoonpanossa, jossa asian käsittely on aloitettu, vaikka asia käsittelyn aikana muuttuu sellaiseksi, että se tulisi käsitellä 5 §:n 1 momentissa tarkoitetussa kokoonpanossa. Samoin voidaan menetellä, jos samaan oikeudenkäyntiin yhdistetään käsiteltäväksi myöhemmin vireille tullut 5 §:n 1 momentin mukaisessa kokoonpanossa käsiteltävä asia.
5 § (30.8.2002/768)
Käräjäoikeudessa on vain puheenjohtaja:
1) hakemusasiassa, jonka käsittelyä ei jatketa riita-asian käsittelystä säädetyssä järjestyksessä;
2) valmistelussa;
3) riita-asian pääkäsittelyssä, jos tuomarina toimii valmistelusta vastannut tuomari eikä asian laatu tai laajuus edellytä asian käsittelyä täysilukuisessa kokoonpanossa;
4) otettaessa vastaan todistelua pääkäsittelyn ulkopuolella; sekä
5) käsiteltäessä erikseen 7 luvun mukaista turvaamistointa koskevaa asiaa.
Käräjäoikeuden on varattava asianosaisille tilaisuus lausua käsityksensä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun täysilukuisen kokoonpanon tarpeellisuudesta. Jos asianosainen pitää täysilukuista kokoonpanoa tarpeellisena, asia voidaan ratkaista pääkäsittelyssä yhden tuomarin kokoonpanossa vain erityisestä syystä.
3 momentti on kumottu L:lla 5.12.2008/811.
6 § (22.7.1991/1052)
Rikosasiassa käräjäoikeus on päätösvaltainen myös, kun siinä on yksin puheenjohtaja, jos mistään syytteessä tarkoitetusta yksittäisestä rikoksesta ei syytteessä mainittujen seikkojen vallitessa tehtynä ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin vankeutta enintään kaksi vuotta tai jos syytteessä tarkoitettu yksittäinen rikos on:
1) virkamiehen väkivaltainen vastustaminen;
2) törkeä varkaus;
3) törkeä kavallus;
4) törkeä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus;
5) törkeä kätkemisrikos;
6) törkeä vahingonteko;
7) törkeä petos;
8) törkeä maksuvälinepetos;
9) 1–8 kohdassa mainitun rikoksen rangaistava yritys.
(5.12.2008/811)
Ratkaistaessa rikosasiaa oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 5 a luvussa tarkoitetussa kirjallisessa menettelyssä käräjäoikeus on päätösvaltainen, kun siinä on yksin puheenjohtaja. (31.3.2006/244)
Asianomistajasyyteet olivat niin raskaat, että lautamiesten olisi tullut olla ratkaisemassa juttua. Ottamatta kantaa lopputulokseen olisi jutun luonne jo vaatinut lautamisejärkeä oikeudenkäyntikulujen osalta.
Ruotsin kuningaskunnassa ovat lautamiehet myös hovioikeuksissa rataisemassa juttuja lainoppineiden lisäksi.
Kun käytettiin lautamiehiä ennen Braxin tekemää muutosesitystä, lautamiehet haukuttiin ja he olivat turhakkeita.
Nyt kun lautamiehiä on vähennetty tuntuvasti, heitä huudetaan apuun.