Hei!
Olen juuri täyttänyt 30, naimisissa kohta kaksi vuotta. Vajaa kaksi vuotta sitten minulta leikattiin myoomia kohdusta muistaakseni kolme, suuri n. 8 cm halkaisijaltaan. Raskaustoiveita oli. No puolenvuoden kontrollin jälkeen myoomat lisääntyneet. Ja viime lokakuussa niitä oli tuhottomasti, jouduin magneettikuvaan jonka mukaan suurin myooma n. 8-10 cm. Kohdunpoisto 18.2. Elän vaikeita aikoja, töissäolo on ollut vaikeaa, sairaslomalla olen ollut pitkiä aikoja ja nyt pitäisi reilu kaksi viikkoa sinnitellä ennen leikkausta. Toivon, etten sairastuisi flunssaan tms, joka estäisi leikkauksen. Haluan pian päästä vaivasta ohi. Tänään alkoi viimeiset kuukautiseni ja itku tuli.
Myoomien leikkaus tehtiin vatsapeitteiden läpi, niinkuin tulevakin leikkaus. Pelkään leikkausta ja haluaisin kuulla jotain positiivista. Lääkäri on pelotellut (onneksi vain vähän) mahdollisista komlikaatioista: reikiä suoleen tai virstarakkoon.
Lapsia olisimme halunneet, nyt niitä ei tule. Suru on suuri, pelko leikkauksesta on suuri. Työni huono ilmapiiri ei auta asiaa, miten jaksaa vielä nämä kaksi viikkoa siellä, kun pelko omasta tilasta kalvaa mielessäni.
Anu
Olen juuri täyttänyt 30, naimisissa kohta kaksi vuotta. Vajaa kaksi vuotta sitten minulta leikattiin myoomia kohdusta muistaakseni kolme, suuri n. 8 cm halkaisijaltaan. Raskaustoiveita oli. No puolenvuoden kontrollin jälkeen myoomat lisääntyneet. Ja viime lokakuussa niitä oli tuhottomasti, jouduin magneettikuvaan jonka mukaan suurin myooma n. 8-10 cm. Kohdunpoisto 18.2. Elän vaikeita aikoja, töissäolo on ollut vaikeaa, sairaslomalla olen ollut pitkiä aikoja ja nyt pitäisi reilu kaksi viikkoa sinnitellä ennen leikkausta. Toivon, etten sairastuisi flunssaan tms, joka estäisi leikkauksen. Haluan pian päästä vaivasta ohi. Tänään alkoi viimeiset kuukautiseni ja itku tuli.
Myoomien leikkaus tehtiin vatsapeitteiden läpi, niinkuin tulevakin leikkaus. Pelkään leikkausta ja haluaisin kuulla jotain positiivista. Lääkäri on pelotellut (onneksi vain vähän) mahdollisista komlikaatioista: reikiä suoleen tai virstarakkoon.
Lapsia olisimme halunneet, nyt niitä ei tule. Suru on suuri, pelko leikkauksesta on suuri. Työni huono ilmapiiri ei auta asiaa, miten jaksaa vielä nämä kaksi viikkoa siellä, kun pelko omasta tilasta kalvaa mielessäni.
Anu
Vastaukset 7
Vanhimmat
Olin kohdunpoistossa 10.2. myoomien sekä polyyppien takia, jotka aiheuttivat kovaa vuotoa sekä kipuja. Hormonikierukka ei auttanut. Se tehtiin alateitse tähystystä apuna käyttäen. Eli 3 haavaa mahassa joista vietiin kamerat ja leikkausinstrumentit sisään ja irroteltiin kohtu ja vedettiin pois alakautta. Tämä kuulemma turvallisempi tapa, näin lääkäri sanoi minulle ennen leikkausta. Eivät edes yrittäneet kokonaan alakautta poistaa koska kohtuni ei ollut laskeutunut yhtään eikä ollut kovin liikkuva. Tähystäessä hiilidioksidia laitettiin vatsaonteloon näkyvyyden parantamiseksi. Kohtu poistettiin kokonaan, nykyään ei jätetä sitä nipukkaakaan. Virtsarakkoon asetettiin katetri.
Itse leikkaus meni kuulemma hyvin, ainoastaan olin hyvin pahoinvoiva johtuen nukutusaineista sekä hiilidioksidista koko leikkauspvän ja yön. Antoivat kyllä hyvin lääkkeitä sairaalassa, sain tiputuksena useampaa pahoinvointilääkettä sekä voltaren särkylääke pistoksena oli hyvä, ei aiheuttanut pahaa oloa.
Pallea oli kipeä sekä huono olo oli pari pvää. Sain primperan pahoinvointipillereitä kotiin. Itse haavat mahassa eivät kipuile, vaikka leikkauksesta vasta kolme pvää. Sisäisiä tikkejä en tunne, niitä on kuulemma parissa kerroksessa. Selkä on myöskin kipuillut. Virtsaaminen onnistui heti hyvin sekä suoli alkoi toimimaan kun kotiin pääsi. Toki siinä kesti normaalia kauemmin kun ei saa kovasti ponnistella.
Nyt alkaa olo kohenemaan. Olen joka pvä (paitsi eka pvän makasin vaan sairaalassa yökkäillen)liikkunut vähäsen. Pistän klexanea 10 pvä:n ajan veritulpan estoon. (olen riskiryhmässä)
Sairaslomaa 4 vkoa, työssäni joudun nostelemaan. Sain ennen sekä jälkeen leikkauksen keskusteltua lääkärin kanssa. Jälkitarkastus omassa terv.keskuksessa sair.loman loputtua.
Huonosti söin nuo 3 ekaa pvää johtuen pahasta olosta ja palleakivuista. Tänään söin ekan kunnon aterian.
Älä pelkää suotta, jos kerta kohtusi poistetaan vatsanpeitteiden läpi, en uskoisi että reikiä tulee muuaalle kuin sinne minne pitää tehdäkin. Muista vaan pyytää jo ennen heräämistä pahoinvointilääkettä ja kipulääkkeet. Vaikka kyllä ne varmaan annetaan ilman pyytämättäkin. Minä ainakin ilmaisin osastolle mennessäni että pelottaa. Olin 1,5 pvää sairaalassa ja sitten sai lähteä kotiin kun virtsaaminen onnistui.
Ottivat myöskin verikokeita ennen kotiinlähtöä.
Onnea leikkaukseen!
Hei! Ole luottavaisin mielin-olet hyvissä käsissä koska maamme terveydenhuoltoväki on korkean ammattitaidon omaavaa sakkia.Olethan jo kerran ainakin operoitu vatsan alueelta joten samanlainen juttu on nedessäsi nytkin.Minulta on kohtu poistettu nelikymmpisenä laskeuman takia ja kovien vuotojen vuoksi.Lapsia on kaksi ja ajttelimme että että kun vielä toinen on erityislapsi -on lapsiluka täynnä.hyvä kun on kaksikin ja ne kun saa kasvatettua aikuisiksi siinä hommaa riittää.Kohtu poistettiin vaginan kautta nukutuksessa-pyysin nukutuslääkäriltä myös pahoinvointilääkettä nukutuksen loppuvaiheessa enkä ollut lainkaan pahoinvoiva.Olin väsynyt ja nukuin paljon toimepidepäivänä ja illalla hipsin kävellen vessaan.Seuraavana päivänä lähdin kotia toipumaan.Ihanaa kun ei ole kuukautisia enää vaivoina! Tsemmppiä sinulle ja onnea leikkaukseen
Olin 9.2 tiistaina kohdunpoistossa, munasarjat jätettiin. Koko elämän kärsin hirveistä vuodoista ja 8kk sitten kun ei loppunut vuoto ollenkaan, minulta löydettiin myooma. Osasin vaatia kohdunpoistoa, olisivat ensin meinanneet polttaa sen mutten suostunut. Olen kohta 39 ja 1 lapsi 20v.
Ei enää kuukautisia eikä ehkäisyä. Tämä sopii minulle oikeen hyvin.
Leikkaus sujui hyvin, otin eilen "laastarit" pois ja huomasin että eihän mulla ole kuin kolme 1/2cm viiltoa, yksi navankautta tehty, yksi alavatsassa ja yksi oli dreeniä varten jossa 1 tikki. Mahaa turvotti 2 päivää ja sekin jo melkeen normaali.Kipuja ei ole eikä mitään vuoda mistään. Suolikin toimii vaikka pikkusen joutuikin eilen pinnistelemään. Pissattaa enemmän kuin normaalisti mutta kait se kuuluu asiaan vielä näin alussa paranemista.Juon paljon että elimistö saa "huuhtelun" eikä pissa seiso rakossa.
Vinkki: syö fitnessmuroja ja patukoita paljon ennen leikkausta sekä ota ne sairaalaankin mukaan. Sairaalan ruualla ei saa kuin ummetuksen aikaiseksi, itse en sitä juurikaan maistellut vaan vedin fitnessiä suuhun.Toimii.
Hyvä kirurgi oli mutta potilaisiinkyllästyneet hoitajat.Sai siinä vääntää suuntaan ja toiseen kun ei tuntuneet tietävän mitä tehdään ja millon ja kuka teki ja mitä.Kunhan itse tiedät että jos sattuu niin vaadit lääkettä heti. Ja äkkiä jalkeille että pääset kotiinkin äkkiä.Kotona paraneminen tapahtuukin 100 kertaa nopeemmin kuin sairaalassa missä ei aina välitetä.
Siinäpä se. Siskot, voimia teille ja suosittelen kohdunpoistoa.
Otan osaa. Jos oikein ymmärrän, suret eniten sitä, että et ole saanut lapsia. Se on iso suru. Se vähenee suremalla, mutta aina se on olemassa. Elämä ei antanut sitä, mitä olet puolisosi kanssa odottanut.
Pyydä terapiaa itsellesi ja miehellesi. Yhdessä tai erikseen.
Voi sua!
Ymmärrän täysin tilanteesi! Olen itse kokenut saman ja nyt siis lapseton. Ei voi sanoa kuin että elämä voi olla joskus epäreilua. Vuosia minulla on takana jo useampi, mutta suru ei hellitä, ei varmaan ikinä. Halauksia sinulle ja voimia tulevaan!!!
Ajattelin ottaa osaa keskusteluun, kun täälläkin on ollut puhetta myoomista ja esim. kohdunpoistoon liittyvistä ajatuksista.
Mä oon työni puolesta mukana tekemässä tässä ja ens kuussa haastattelututkimusta, jossa selvitetään, millasesta tiedosta olisi myoomapotilaille tai ylipäätään asiasta infoa hakeville eniten hyötyä. Siispä kohtu(u)tonko? ja muut, ottakaa yhteyttä, jos teitä kiinnostais jakaa kokemuksia ja auttaa kehittämään tiedonvälitystä myoomien hoidosta!
Tästä linkistä pääsee jättämään omat yhteystietonsa: https://digiumenterprise.com/answer/?sid=492153&chk=Y3KXU73Z
Palkkiottakaan ei haastatteluun mukaan tulleet jää ;)
Tsemppiä kaikille! Ja aurinkoisia päiviä teidän kesäänne...
Kiitos kaikille, jotka tätä kautta ilmoittautuivat mukaan myoomatutkimukseen! Tiedolle myoomista ja niiden hoitovaihtoehdoista on selvästi tarvetta.
Tutkimus myoomista jatkuu, tällä kertaa nettikyselynä. Sitä kautta voitte ottaa kertoa oman kokemuksenne tiedon tarpeesta, ja jatkossa voitte saada tietoa vaihtoehtoisista myooman hoitomuodoista (Tulevaisuudessa kohdunpoisto ei välttämättä ole ainoa lopullinen hoito myoomille!).
Jos myoomat ja niiden hoito askarruttavat teitä, niin vastatkaa ihmeessä tähän kyselyyn ja saattakaa äänenne kuuluviin!
Tässä linkki kyselyyn :)
http://digiumenterprise.com/answer/?sid=514222&chk=HZWK292R