Minulla on ollut kaikissa raskauksissani (nyt kolmas) samaa problematiikkaa sydämen kanssa eli ajoittaista takykardiaa. Sitä ei ole tutkittu raskauden aikana. (Aikanaan minulta on hoidettu rytmihäiriö, mutta se on ollut siitä lähtien ok.) Tässä raskaudessa vaiva on ollut pahempi kuin aiemmissa.
Yleensä nopealyöntisyys alkaa häiritä jonkin aikaa aamupalan jälkeen ja varsinkin jos olen juonut kahvia. Olen käyttänyt nyt muutamana päivänä sykemittaria ja syke on sohvalla istuessa ilman tuota "kohtausta" noin 70-90, mutta tuon kohtauksen aikana töllöä katsoessakin helposti yli 100. Jos nousen ylös sohvalta ja teen jotain kevyttä (tyyliin vaihdan vaatteita, käyn vessassa tai yritän laittaa ruokaa), syke kohoaa 130-140:een helposti, jopa 150:een. Olo on heikko ja tuntuu ettei jaksa noiden kohtausten aikana tehdä mitään. Nämä "kohtaukset" eivät ala ja lopu äkkiä, kuten aikoinaan hoidettu rytmihäiriöni, vaan on kestoltaan epämääräisempi. Olen saanut neuvolasta vaivaan Propralia, jota joudun ottamaan tätä nykyä päivittäin.
Takykardia on kuulemma raskauden aikana yleistä, millaisista lukemista pitäisi huolestua?? Onko täällä muita samasta vaivasta kärsiviä?
Yleensä nopealyöntisyys alkaa häiritä jonkin aikaa aamupalan jälkeen ja varsinkin jos olen juonut kahvia. Olen käyttänyt nyt muutamana päivänä sykemittaria ja syke on sohvalla istuessa ilman tuota "kohtausta" noin 70-90, mutta tuon kohtauksen aikana töllöä katsoessakin helposti yli 100. Jos nousen ylös sohvalta ja teen jotain kevyttä (tyyliin vaihdan vaatteita, käyn vessassa tai yritän laittaa ruokaa), syke kohoaa 130-140:een helposti, jopa 150:een. Olo on heikko ja tuntuu ettei jaksa noiden kohtausten aikana tehdä mitään. Nämä "kohtaukset" eivät ala ja lopu äkkiä, kuten aikoinaan hoidettu rytmihäiriöni, vaan on kestoltaan epämääräisempi. Olen saanut neuvolasta vaivaan Propralia, jota joudun ottamaan tätä nykyä päivittäin.
Takykardia on kuulemma raskauden aikana yleistä, millaisista lukemista pitäisi huolestua?? Onko täällä muita samasta vaivasta kärsiviä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
on ollut raskauden aikana leposyke välillä aika korkealla, oikeastaan välillä 80-120, mutta olen sitä kyllä pitänyt ihan normaalina raskauden aikaisena vaivana. Kyllä tuo 120 syke vaan lepäillessä aika inhottavalta tuntuu, liikkeellä ollessa en sykettä ole mittaillutkaan. Nyt loppuraskaudessa kylläkin vaiva on hellittänyt, viimeksi neuvolassa leposyke oli vain 85.
Haittasiko sinulle kova pulssi normaalia toimintaa? Itsestä tuntuu, että ei jaksa noiden "kohtausten" aikana tehdä yhtään mitään. Esimerkiksi jos ollaan lähdössä johonkin ja pitäisi vähän meikata ja laittaa hiuksia, niin sitä ei oikein tahdo millään saada tehtyä, pitäisi päästä istumaan tai makaamaan. Isompien muksujen kans pitäisi kuitenkin jaksaa tehdä jotain. Ja pulssi nousee siis todella herkästi kovaksi.
se olon teki heikoksi, joten vähän puoliväkisin joutui välillä juurikin tuollaiset hiustenlaitot ja meikkaamiset tehdä, jos aikoi ihmisten ilmoille lähteä. Alkuraskaudessa en kyllä paljon mitään jaksanut tehdäkään, pakosta kävin töissä, mutta lähes kaikki muu aika meni sitten lepäillessä ja rennosti ottaen. Esikoista odottaessa onneksi se oli mahdollista, sitten olisikin ollut jo huomattavasti vaikeampaa jos olisi pitänyt lapsesta/lapsista huolehtia, kun ei tahtonut jaksaa itsestäänkään pitää huolta.
Mä sain heikotuskohtauksia jolloin silmissä sumeni, korvat meni lukkoon, päässä humisi ja pulssi miljoona. No, kun mainitsin neuvolassa asiasta niin pistivät paniikkihäiriöksi. NO kiva, ei se mitään sellaista ollut koska kaipa siinä olisi silloin paniikin tunne. Verenpaine heitteli ilmeisesti.
Mulla on ollut tässä tokassa raskaudessa nyt reilun kuukauden verran tuota samantyyppistä ongelmaa. Eli syke nousee (mullakin just aamulla aamupalan jälkeen eniten, mutta myös muulloin), tulee huono ja heikottava olo, tuntuu, ettei henkikään oikein kulje (vaikka oikeasti kulkeekin, olen testannut pef-mittarilla). Alkoi varmaan vähän ennen raskauden puoliväliä, nyt viikkoja pian 25.
Neuvolassa ei keksitty syytä, eivät sanoneet ääneen, mutta tuntuu, että varmaan jotain paniikkihäiriötä epäilevät mullakin. Siihen en kuitenkaan usko, koska rentoina loma-aamuina on ihan sama olo kuin työaamuina. Varsinkin työaamuina on kurja, kun pitää lähteä tuon huonon olon kanssa ajelemaan töihin. Mutta olen kyllä oppinut, että se menee aina jossain vaiheessa ohi, eikä liene vaarallistakaan.
Mulla on aina syke kohonnut tosi paljon esim. liikunnasta (vaikka leposyke on alhainen ja kunto hyvä), ja siksi raskausaikainen liikunta välillä turhauttaa, kun koko ajan saa vahdata, ettei syke nouse yli sen 150. Se meinaa nimittäin nousta tosi helposti. Harrastan kuitenkin liikuntaa 3-4 kertaa viikossa niin pitkään kuin suinkin pystyn.
Edellisessä raskaudessa varmaan puolivälin tienoilla olin kävelemässä ja isossa ylämäessä tuli huono olo (vaikka menin ihan etanavauhtia), ja syke olikin korkea, varmaan jotain 160-170. Pysähdyin levähtämään ja jatkoin sykkeen laskettua. Seuraavaksi olikin vielä huonompi olo. Pysähdyin lepäämään ja pyörryin lumihankeen. Päädyin äitipolille, jossa muistaakseni epäiltiin tuota takykardiaa tai jotain muuta rytmihäiriötä. Vauvalle ei onneksi käynyt kolauksessa kuinkaan.
Tämänkertainen oireilu on mielestäni ihan erilaista, mutta en tiedä, liittyvätkö sitten jotenkin samaan ilmiöön. Olen dagnosoinut itselleni jo ainakin raskausdiabeteksen ja kilpirauhashäiriön näiden huonovointisuuskohtausten perusteella :) Kyllä netti on sitten ihmeellinen asia.
Neuvolalääkäri nosti Propral-annosta 40mgx2. Hän oli sitä mieltä, että ei merkittävää haittaa sikiölle. Parempi hoitaa takykardia kuin jättää hoitamatta. Itseä hirvittää, kun netissä on aika paljon viittauksia Propralin mahdollisiin sikiövaikutuksiin. Apua mitä tässä tekis...