Ihmettelen tilannetta, jossa lapsettoman parin toinen puoliso kuolee, ja leski menee uudelleen naimisiin. Jaetaanko pesä vasta sitten, kun myös hänen leskensä kuolee (ellei uutta puolisoa ole nytkin)? Aikaa tässä voi kulua todella pitkään ja toissijaisten perillisten on varmasti työlästä selvittää, mikä kuuluisi kenellekin.
Omassa tiedossani olevassa tapauksessa ensimmäisestä liitosta on kymmeniä vuosia ja mahdollisesti perunkirjaakaan ei mistään arkistoista löydy.
Omassa tiedossani olevassa tapauksessa ensimmäisestä liitosta on kymmeniä vuosia ja mahdollisesti perunkirjaakaan ei mistään arkistoista löydy.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Perukirjat on onneksi "vanhaan hyvään aikaan" pitänyt tallettaa alioikeuteen, joten vainajan viimeisen kotipaikan käräjäoikeudesta tai maakunta-arkistosta pitäisi löytyä.
Kysyt: "Ihmettelen tilannetta, jossa lapsettoman parin toinen puoliso kuolee, ja leski menee uudelleen naimisiin.Jaetaanko pesä vasta sitten, kun myös hänen leskensä kuolee (ellei uutta puolisoa ole nytkin)? "
Toissijaiset perilliset saavat perintönsä kun heidän sukulaisensa leski kuolee, leskenä tai uudessa avioliitossa.
Kiitos vastauksista! Omalta osaltani helpottaa tieto siitä, että jako tehdään siis toisenkin puolison kuoltua eikä jää johonkin hamaan tulevaisuuteen, kun asianosaisia on kenties vielä enemmän.
Ongelma tässä on tietääkseni se, kuten sanoinkin, että perunkirjoitusta tekevä juristi ei ole löytänyt perunkirjaa arkistoista eikä kukaan sukulainenkaan tiedä siitä mitään. Toivottavasti se vielä löytyy jostain, mutta mitähän tapahtuu, jos sitä ei tosiaan löydy, millä perusteella ensin kuolleen toissijaisten sukulaisten perinnön arvo määräytyy. Aikaa on tosiaan kulunut yli puoli vuosisataa ja pesän arvo tietenkin nyt ihan eri kuin silloin joskus.
Ellei puolisoilla ollut avioehtoa, niin lesken jälkeen jaon lähtökohtana on pesän puolittaminen, ellei osapuolilla ole esittää oleellisia perusteita suuntaan tai toiseen.
Meinaatko tosiaan noin, että nykyinen pesä puolitettaisiin ja ammoin kuolleen puolison toissijaiset perilliset saisivat puolet omaisuudesta, joka on karttunut pesään vasta toisen avioliiton aikana? Alun perin lienee ollut kyse muutamista huonekaluista tms irtaimistosta.
Jos on aviopari ja ei lapsia niin toisen kuollessa perii koko omaisuuden eloon jäävä ja sen kuollessa määrää kenelle se on testamentannut omaisuuden vaikka kissa yhdistykselle.Toissijaiset saa vain esim jos poikamies tai avomies kuolee eikä ole perillisiä niin silloin periin ensin sen äiti tai isä ja siitä eteenpäin.
Ei Sakke, kyllä tuo on perintökaaresta näin maallikonkin ihan helposti luettavissa, ettei se noin mene. Lapseton saa toki testamentata oman omaisuutensa, mutta jos puoliso on kuollut ilman testamenttia, niin hänen hänen perillisensä saavat osansa toisenkin puolison kuoltua.
Nyt on kysymys siitä, miten tuo osa määritellään, jos ei papereita menneisyydestä löydy.
Kannattisi vaikka selailla aikaisempia ketjuja, niistä löytyy paljon tietoa näistä tilanteista.
Otsikoinnistani poikkeava tilanne pitää lesken puolison (2.lesken) ja7tai perillisten osoittaa muuttuneen, ettei pesää panna puoliksi. Ei tietenkään 2. puolison liksat kuulu kysyttyyn jakoon.
Leskellä on kyllä oikeus hassata koko potti, mutta testamentilla hän ei saa perimäänsä omaisuutta kenellekään määrätä. Käytännössä asioiden selvittely useimmiten lihottaa lakimiehiä.
Toivotaan, että sitten asiaa hoitava taho tuon osaa selvittää. Ajattelin, jos täällä olisi ollut sattumalta monelta näistä kokemuksia, että helposti sujuu, niin voisi vähän rauhoitella iäkkäitä sukulaisia. Kiitos kaikille kommenteista!