Kyyneleet ovat niin lähellä
lähempänä kuin koskaan
Ovat olleet tulematta
Kirjomatta poskipäitäni
tuhannet helmet
luomien takana
Tulvana
Tulematta yhä
muuttolinnut
lähempänä kuin koskaan
Ovat olleet tulematta
Kirjomatta poskipäitäni
tuhannet helmet
luomien takana
Tulvana
Tulematta yhä
muuttolinnut
Vastaukset 9
Vanhimmat
olen, en yksinkertaisesti osaa vastata mitään
tähän runoosi. Olet tavoittanut jotain sellaista,
mihin en pysty itse koskaan !
* tajuton teksti * puhuttelee ja melkeinpä satuttaa.
Toiset osaa, toiset sitten taas ei =(
Voimia päiviisi, jos tämän taakse kätkeytyy jokin
henkilökohtainen koettelus tai ero - ihan mitä
tahansa.
Mitään näin henkilökohtaista en lie koskaan kirjoittanut.
(tai olen minä - kerran)
Eikä tätäkään olisi pitänyt...
Kiitos Sinulle!
kirjoittanut...
Et voinut koska sinua ei ole
Tai oletko ...
Kirjoititko tämän minulle ?
En usko enää mihinkään
En edes sinuun
Oletko silti Sinä?
Usko tai älä...
Lähempänä Sinä minua, luonani enemmän
kuin kukaan ja kuitenkin katoamassa,
tuuleksi, sanoiksi tyhjikasi, joita
et ilmaissut..
Minussa ne oli, tavuina, lauseina, olin
valmis, mutta et koskaan kuunnellut,
kun kuuntelit, toista odotit, et
minua rohkaissut..
Kummallista miten maailman äärillä joku,
hän on kiinni, luona, Sinä pakenemassa,
poistumassa minusta, minä luen
riviesi välistä..
Tunteideni sanat Sinulle , kerronta, koettaminen
saada perille, luoksesi, nyt se kaikki ohitse,
ne jäivät puolitiehen, murenivat, sinäkin,
kappaleina sylistä..
..tulit olematta ja jäämättä minuun,
murenit ennen kosketustani..
http://www.youtube.com/watch?v=4RCRCq_CjXg&feature=related
Kiitos Runostasi.
Toisinaan pääsee lähelle, mutta ei liki..
Joskus eri maanosa, mutta Hän
tulee sisälle..
Tunteet, kokemukset, labyrintti, joku vain
selvittää sen, pääsee lävitse..Rakkaus.
Vähäeleinen, mutta sanomallinen,
mahtava, Rakkausrunosi..
Tämä teksti on hieno kokonaisuus,
kokonaisena, kerrontana ja ilmaisuna.
Tässä Runossasi kaikki on kohdallaan,
hieno ja muistiin jäävä.
Iloa ja positiivista mieltä, nautintoa,
koko tähän päivääsi Sinulle.
Hän oli keväinen tuuli
ja on sitä vieläkin
niin kuin voi olla
Tuuleksi syntynyt
- - -
Kiitos 57!
Hän minussa kuvana ja oppaana, sanomassa
mitä Rakkaus on, miltä se tuntuu..
Hän kosketuksena ja tuntemisena, että
huomennakin jaksaisin uskoa, mitä
on kun Rakastuu..
Hän minussa kokonaan kuin myrky kaikkea
turhaa kaataen, pois kuljettaen,
omassa sylissään..
Hän on minussa, rohkeana, uppiniskaisenakin,
itsepäisenä, kaiken jälkeen kovettumiakin
käsissään..
..niin sitkeä, piintynyt, minussa....
Rakastaminen..
http://www.youtube.com/watch?v=rvVEopAJa44&feature=related
..olen iloinen, että Hän on..
Voimia ja hymyä koko
talviseen päivääsi Sinulle.
Todellakin,
kun
haluaisi parkua ja huutaa..
Mutta ääntä ei ole.
Sanoja kyllä
mutta järjestys väärä.
Olen itkuni itkenyt..
Jo riittää sanon
itselleni !
Ei
Hän ollut itkuni
arvoinen..
Vai oliko
sittenkin.
Kiitos kauniista palautteestasi!