Hei te jotka omistatte lemmikkejä, miten lemmikit ja vauvat ovat reagoineet toisiinsa?
Olen kissan omistaja ja esikoinen tulossa.
Olen kissan omistaja ja esikoinen tulossa.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Meillä leikattu narttukissa 3vuotta joka tuli vuoden ikäisenä lapsiperheestä allergian takia.
Ekana yönä hermoilin että mitä mitä mutta sen jälkeen en ole koko asiaa hirveesti miettinyt.
Nyt poika on siinä iässä että jos kissa kulkee ohitse niin tahtoo ottaa turkista tai hännästä kiinni.
Pari kertaa on onnistunutkin ja kissa on ottanut hampaat esiin mutta kun huomaa että kyseessä on vauva niin meneekin vain pois. Aikuinen jos tekee saman niin hampaat on ranteesta läpi. Jonkinlainen vaisto siis kissalla. On käyttäytynyt suojelevasti muttei mustasukkaisesti. Tiedän aina kissan käyttäytymisestä milloin pojalla oikeasti on hätä. Kissa liikehtii levottomasti. Jos ei hätä, niin jatkaa nukkumista vaikka olis kuinka kova huuto.
Meillä ei nuku kissa muutenkaan vuoteessa eikä ole koskaan pyrkinyt menemään kehtoon eikä sittemmin pinnasänkyyn. Paitsi kun poika siirtyi pinnasänkyyn niin kissa valtasi samalla kehdon. Lähinnä huvitti.
Nyt joutuu hieman katselemaan lelujen perään että kissan ja vauvan lelut pysyvät erillään :)
Tottakai tarkkailen aina ettei mitään pääse käymään ja olen kuullut elämistä, niin kissoista kuin koiristakin, jotka eivät pysty hyväksymään uutta tulokasta.
Toivon ettei teille tulo huonoa kokemusta sillä lemmikin kanssa kasvanut lapsi on aina oma lukunsa. Ja tietysti toivon ettei ole allergiaa tai astmaa.
Itseäni pelotti että miten meidän kolme kissaa suhtautuu tulokkaaseen, mutta hyvin on mennyt! Tyttö on nyt puolivuotias, eikä ole kertaakaan ollut ongelmia. Vanhin (5v) pelkäsi aluksi vauvaa, on muutenkin kovin arka, mutta nyt on jo tottunut, ei silti mene kovin lähelle. Kaksi nuorinta (3v ja kohta 2v) kissaa olivat vähän enemmän kiinnostuneita, ja hiukan mustasukkaisia. Pyrkivät syliin kun vauva oli sylissä yms. mutta ei kiusaksi asti.
Alkuun makuuhuoneen ovi oli öisin kiinni, mutta kun ongelmia ei ole tullut niin se on nykyisin auki, eikä kissat ole pyrkineet pinnasänkyyn tms.
Koskaan eivät ole tavoittaneet raapia tai koskettaa vauvaa, haistelleet kyllä on. Saa nähdä kuinka sitten reagoivat kun ipana alkaa liikkua ja "silitellä" kissoja :D
myös kaksi kissaa,leikattuja kolleja.Itse olin huolissani kun kissat pyrki jo odotusaikana pinnasänkyyn nukkumaan että lapsi jää niiden alle. No vanhempi kissa ei ollenkaan ymmärtänyt alkuunsa minkä huutavab nyytin mä kotiin toin:D oli vaan sängyn alla tai toisessa huoneessa piilossa ensimmäisen kuukauden..Nyt voi jo olla lähellä vauvaa mutta jos se vähän nostaa ääntä tai liikahtaa niin kissa menee karkuun. Nuorempi sitten taas alussakin kun vauva oli mun sylissä niin änki siihen vauvan päälle nukkumaan niin jouduin laittaa sen eri huoneeseen kun ei uskalla luottaa.Ja tämä nuorempi karkasi kun vauva tuli taloon,oli viikon kateissa..Liekö mustasukkainen ollut kun se oli ennen mun "vauva".Nyt nuorempikin on oppinut että jos vauvan lähelle menee,saattaa lähteä karvatuppo irti=)
Meidän parivuotias koiramme oli hyvi ihmeissään, kun vauva tuotiin kotiin. Ihmetteli, että miks nyytti tuo on. Eka viikko meni siten, että joutui olemaan varovaisempi, kun koira oli vähän liiankin innokas haistelemaan jne., kunnes koira sitten rauhoittui. Vauva nyt 5 kk ja kovin seurailee koiraa ja hymyilee tälle. Ottaa turkista kiinni, jos vain saa. Jos vauva on koiran lähellä, niin koira intoutuu nuolemaan häntä. Tosi kivasti vauvan ja koiran suhteen menee.
En tiedä oliko sattumaa vai mitä, mutta eräs kerta, kun vauva oli ulkona nukkumassa ja itkuhälytin ei jostain syystä toiminut, niin koira haukahti siten, että tajusin mennä katsomaan ja vauva itki vaunuissa.
kissa toimii itkuhälyttimenä. Tulee näykkimään pohkeesta jos vauvalla on jokin hätä. Meni hetki ennen kuin osasin yhdistää nämä kaksi asiaa.
En ole ollut huolissani vaikka meillä on kovia kokenut adoptoitu kollikissa.
Luin vinkin että jos on koira niin synnäriltä kannattaa tuoda lakana tai vaate jossa on vauvan hajua jota se saa haistella. Teimme saman jutun kissan kanssa, kissallahan on vielä tarkempi hajuaisti. Mies laittoi lakanan kissan nukkumapaikan vierelle ja oli kuulema kiinostuneena haistellut ja tutkinut.
Kun vauva tuli kotiin niin päästettiin heti haistelemaan että sama tuoksu on.
Kissa on kyllä vaatinut enemmän huomiota osakseen nyttemmin omatahtoisesti.
Meilläkin kolme kissaa, joista kaksi jo vanhuksia. Mitään ongelmia ei ole ollut, eivät juurikaan noteeraa vauvaa. Vanhat kissat saattavat vain joskus ohi kulkiessaan nuuhkaista vauvaa. Nuorimmaisesta kissasta taitaa tulla ihan vauvan kaveri, monesti loikoilee vauvan lähellä kun on sohvalla pötköttämässä ja "tamppaa" ja kehrää. Vauvan sängyn yllä meillä on alusta asti ollut sellainen "moskiittoverkko", se on riittänyt pitämään kissat pois sängystä. Tosin nuoret ja villit kissat saattaisivat olla tuollaisesta verkosta vain riemuissaan ja esim. kiipeillä siinä, mutta meillä ovat jo aika rauhallista sorttia :)
Eniten olen ollut huolissaan siitä, ettei vain vauvelille tule allergiaa, kun minulle nuo kissat ovat niin tärkeitä, että niistä luopuminen hirvittäisi. Mutta lemmikithän estävät allergioita nykykäsityksen mukaan, jee!