minulla on ollut pari vuotta vauvakuumetta, välillä jopa niin että itkettää kun lähipiirissä tulee vauvauutisia tai kun nään onnellisia perheitä.
olen kohta 20 (muutaman kuukauden päästä) ja olen päättänyt odotella ennen kun alamme lasta tekemään. (olen siis jo yli vuoden odotellut) koska en haluaisi olla mikään teiniäiti tai ajatella myöhemmin että olisi kannattanut ehkä odottaa vielä. meillä on töissä 20vuotias odottaja ja välillä tulee mieleen että miksi emme mekin jo yrittäisi.
mutta onko mitään järkeä odotella jos vauvakuume on niin kova että on sen takia paha mieli ym.?
kiusaanko vaan itteeni?
toisaalta olen ajatellut että "näytän itselleni" olevani niin kypsä että voin odottaa vielä ainakin vuoden verran. mutta tuntuu niin vaikeelta. ongelma taitaa olla pääni sisällä.
mies olisi valmis lapsen hankintaan, hän on 26 vuotias.taloudellinen tilanteemmekin on otollinen (vakityöt ja omakotitalo jne...)
olen kohta 20 (muutaman kuukauden päästä) ja olen päättänyt odotella ennen kun alamme lasta tekemään. (olen siis jo yli vuoden odotellut) koska en haluaisi olla mikään teiniäiti tai ajatella myöhemmin että olisi kannattanut ehkä odottaa vielä. meillä on töissä 20vuotias odottaja ja välillä tulee mieleen että miksi emme mekin jo yrittäisi.
mutta onko mitään järkeä odotella jos vauvakuume on niin kova että on sen takia paha mieli ym.?
kiusaanko vaan itteeni?
toisaalta olen ajatellut että "näytän itselleni" olevani niin kypsä että voin odottaa vielä ainakin vuoden verran. mutta tuntuu niin vaikeelta. ongelma taitaa olla pääni sisällä.
mies olisi valmis lapsen hankintaan, hän on 26 vuotias.taloudellinen tilanteemmekin on otollinen (vakityöt ja omakotitalo jne...)
Vastaukset 10
Vanhimmat
konkreettinen syy, että miksi pitäisi odottaa? Jos ei, niin menoksi vaan :).
ole mitään järkeä odottaa, jos ei sinulla ole mitään konkreettista, mitä haluaisit saada suoritettua tai elettyä ennen lapsen hankintaa esim. valmistuminen tai joku muu vastaava asia. Ei ole mitään hyötyä odottaa vain odottamisen takia. Jos tunnet olevasi kypsä lapsen tuomaan vastuuseen etkä tunne jääväsi mistään paitsi lapsen saatuasi, on sinulla hyvät lähtökohdat lapsen hankintaan.
Heippa!
Toisin, kuin nuo kaksi edellistä vastaajaa, minusta päätöksesi odotella vielä jonkin aikaa on hyvinkin järkevää ja vastuuntuntoista toimintaa nuorelta naiselta.
Nimenomaan juuri se, että olet vielä noinkin nuori, antaa sinulle vielä hyvin aikaa olla kahden puolisosi kanssa ja nauttia siitä kaikesta jonka olette saaneet jo aikaiseksi - Tietenkin sillä ehdolla, ettei tuo vauvakuumeesi aivan sietämättömäksi heittäydy.
Kun päätätte sitte sen vauvan hankkia, niin siinä samalla myös kaikki arkirutiininne tulevat kokemaan melkoisen muutoksen ja paluuta nykyiseen tilanteeseen ei enää ole.
Tuo vauvakuumehan on siitä kummallinen tauti, että se tulee aivankuin aaltoina. Välillä tuntuu sille, että ellei vauvaa saada aluilleen, ei elämästä tule niin yhtikäs mitään. Mutta kun pahin vauvan kaipuu menee taas ohi, niin tulee se seesteisempi kausi, joka kestää yleensä taas siihen saakka, kunnes tuttavapiiristä tai työ/opiskelupaikalta alkaa näkyä somasti pömpötäviä uusia vauvamasuja ja saat kuulla iloisen vauvauutisen.
Kirjoituksestasi sain sen kuvan, että olet hyvin harkitsevainen ja järkevä ihminen, joten pystyt varmaan tämänkin asian ratkaisemaan itse itsellesi kaikkein parhaiten:).
...Ei kannata odottaa, jos kaikki perusasiat ovat kohdallaan elämässäsi ja suhteenne on hyvällä pohjalla. Täytän itse pian 20, valmistuin vasta ja sain heti unelmieni työpaikan, meillä on hyväkuntoinen ja tilava asunto, joten mitä pitäisi vielä odottaa. Suhteemmekin on kestänyt tähän asti niin ylä- kuin alamäkiäkin, joten miksemme luottaisi sen kestävän jatkossakin. Päätimme siis, että lapsi on nyt tervetullut. Ei pelkän odottamisen takia kannata odottaa, voi käydä niin, että parin vuoden päästä et enää niin helpolla raskautuisikaan kuin tällä hetkellä. Jos perheenperustaminen on tärkeä osa elämääsi, niin elä elämääsi ja perusta perhe, jos sinulla on siihen kerran mahdollisuus!
Kyllä normaali terve nainen raskautuu yhtä helposti ikävälillä 20 - 25 v.
Teillä kaksikymppisillä on vielä siis noin viisi vuotta aikaa, ennekuin on käsillä ne ikävuodet jolloin raskautuminen voi olla vaikeampaa.
Mutta jokainenhan tekee omat päätöksensä omista lähtökohdistaan. Kaiken kuumeilun keskellä kannattaa kuitenkin muistaa, että sen päätöksen jälkeen olet äiti koko lopu elämäsi ja se kahdenkeskinen kiva laatuaika vaihtuu normaaliin lapsiperheen huoliin ja vastuuseen jälkikasvustaan.
Tosin, nykyisinhän monessa perheessä on tapana "ulkoistaa" tuo vastuunkanto.
sitä koskaan voi tietää kuinka kauan on siltä osin terve, että lapsen saaminen onnistuu. Esim. endometrioosiin voi sairastua ihan koska vaan ja silloin normaalisti raskautuminen on jo pieni ihme. Sukulaiseni sai kaksi lasta melko nuorena (alle 25v) ja tuo kiusallinen vaiva löytyi sitten myöhemmin syyksi, kun ei kolmosta yrityksistä huolimatta saatu alulle, vaikka yritys aloitettiin aika nopeasti toisen lapsen jälkeen. Lopulta saivat hoitojen avulla vielä kaksoset (tuolloin ikää jo yli 30), mutta se oli kivikkoinen, raskas ja kallis tie.
Koskaan ei voi tietää..
bii älä odota. Kunhan vain olet varma että se mies on sulle se oikee? Yleensä olen vastaan pentujen tunkemista maailmaan heitteille nuoressa iässä, mutta sinun kohdallasi se voisi toimia. Mutta ethän vain tee kun muutkin tekee?
mies on varmasti se oikea, olemme menneet naimisiinkin :)
uskon että olen ikäisekseni kypsempi mitä moni muu nuori. käyn joskus kavereiden kanssa baarissa ym mutta pystyisin siitä kyllä luopumaan, tykkään enemmän olla mieheni kanssa kotona. mies ei myöskään ryyppää missään kun on sen jo parikymppisenä kokenut ja se kuulema riittää:)
mitään "saavutettavaa" ennen lapsen tuloa ei kummallakaan mielessä ole, olemme molemmat valmistuneet ammattiin, molemmilla on vakityöt ja yhteinen ihana koti niinkun mainitsin alotusviestissä.
ainoa asia mikä mietityttää on juurikin tuo neuvolatädin antama kommentti että nauttikaa kahdenkeskeisestä ajasta. haluaisimme ehkä vielä matkustella kaksin ym.
olemme tosin olleet jo monta vuotta(viisi vuotta mutta minun iässäni se on aika kauan) yhdessä ja sinä aikana ollaan kyllä vietetty tiiviisti kaksinkeskeistä aikaa.
tänään puhuimme että jos loppuvuodesta alkaisi yrittämään :) kerkeisin sitten täyttämään 21 ennen lapsen syntymää niin ei olisi niin teini-äiti olo :) vaikka eihän tälläsissä asioissa kannata muiden mielipiteitä ajatella ja luulenkin että ongelma on oman pääni sisällä niinkuin mainitsin :)
mitenköhän sitä jaksaa syksyyn saakka odotella...:)
että ootte naimisissa ei kerro mistään mitään. ODOTA!
Vaikka olette naimisissa toistaiseksi, ODOTA.