Jep, näin pääsi käymään, mutta toimiiko tämä juttu???? Perinteisenä ja hyvin tyypillisenä leijona naisena en aina voi ymmärtää jousimiestä, eikö hän palvokkaan minua??? Hän on uskollinen... mutta saattaa mennä useitä päiviä, kun hänestä ei kuulu mitään. Sitten hän palaa elämääni, niinkuin mitään ei olisi tapahtunut. Yhtä rakastettavana ja ihanana kuin aina. Viikonloput ovat yllätyksellisiä ja elämyksiä täynnä. Kun olemme yhdessä (harvoin) olen hänen jakamattoman huomion kohteena. Viikolla emme juurikaan tapaa, emmekä ole yhteydessä.... mutta sitten kun olemme yhteydessä, olemme taivaassa... oletteko Te jousimies miehet tälläisiä? Kasvatteko Te aikuisiksi? Ovatko jousimies miehet ikuisia poikia???
rakastuinko jousimieheen?????
kissa
71229
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Moi!
Onnea sulle,olet löytänyt parhaan mahdollisen merkin itsellesi.Kun jaksat ymmärtää hänen vapaudehaluaan ja hän sinun ylpeyttäsi ja ihailunhaluasi,teistä tulee maailman paras pari!
Usko,älä anna periksi.Sexi on intohimoista ja haluatte samoja asioita.Matkustelua,seikkailuita,irtiottoja,elämyksiä,arkea,uskollisuutta.
Ilman toista ei ole toista!Tulta ja leiskuntaa teille!!!
Mutta tuollasistahan tämä on.....Elämä hänen kanssaan ei ole ollut pelkkää juhlaa, vaan myös ruusuilla tanssimista... siis silloin kun olemme yhdessä eli liian harvoin!
Kokemuksesta voin sanoa, että jätkäsi saattaa käyttäytyä umpirakastuneesti, mutta silti vehkeillä kaksinaamaisesti selkäsi takana. Toki tämä on ihmisestä kiinni, ei horoskooppimerkistä, mutta kehoittaisin sinua olemaan varuillasi. Tilaa pitää tietenkin suhteessa antaa, mutta jousimies ei ehkä aina ymmärrä, missä vapauden rajat kulkevat. Joten älä anna ihanan yhdessäolon sokaista, sillä jousimies saattaa olla ERITTÄIN kiero. Itselläni on myös ollut ns. viikonloppusuhde jouskarin kanssa, joka kesti vajaat 2 vuotta. Luotin siihen, että hän pysyy uskollisena, mutta toisin kävi. Ja valheita tuli jatkuvalla syötöllä, suoraan päin naamaani.
Olen kanssasi TÄYSIN samaa mieltä. Parempi katsoa kuin katua. Seurustelin vuoden jousimiehen kanssa joka valehteli päin naamaa jopa itse uskoen niihin valheisiin. (Jälkeenpäin juttuja kuullut!) Todellisuus oli liian vaikeaa ainakin tälle tapaukselle. Vieläkin tuohdun kun ajattelen asiaa ja tästä on kuitenkin jo aikaa ½ vuotta kun etottiin.
Mutta kuten tiedätte jousimiehet osaavat myös hurmata.
Hei kissasisko *hymy*
Minäkin onnistuin nappaamaan maailman ihanimman (Jousi)miehen, tai hän minut...siitä kiistellään vielä viiden avioliittovuoden jälkeenkin.
Jos jouskarimies ei anna sinulle tarpeeksi huomiota, keksi hänelle haasteita..itsessäsi. Älä ole aina hänen "käytettävissään" kun HÄN niin toivoo, osoita hänelle itsenäisyytesi ja pistä hänet metsästämään, ja hyvin pian huomaat että tämä mies palvoo sinua kuin jumalatarta. Seuraava vaihe onkin sitten heittäytyä jumalaiseksi ja sehän on lastenleikkiä meille "Aurinkokuningattarille" *winkkaa silmää*.
Ai niin...vaikka Jouskarisi kuinka väittäisi olevansa ujo ja kammoavansa kehumista ja ihailua... hän sulaa kuin vaha auringossasi kun huomioit hänen miehekkyyttään.
Romantiikka ei ehkä ole ensimmäisenä jouskarin listassa tärkeistä asioista, mutta hän ON tunteellinen ja täynnä tulta... joten älä odota ruusukimppuja, niitä ei todennäköisesti ilmaannu pöydällesi... mutta sen sijaan saat ihanaa intohimoa ja paljon hauskoja hetkiä Jousimiehesi kanssa.
P.S. Kyllä Jousimiehetkin kasvavat aikuisiksi, mutta heissä säilyy myös se ikuinen hulivili pojanviikari...ainakin soisi sen säilyvän.
Leijonatar45
..että jousimiehet vetävät puoleensa leijonia. Näitä palstoja lueskellessani ainakin tulee tämä mielikuva.. Ja itsekkin myönnettävä että ihastuin erääseen, mutta ainakaan vielä asia ei ole lähtenyt rullaamaan olosuhteiden pakosta. Ehkä vielä joskus.. :)
Itse olen jousimies ja yrittelen jotakin leijonamiehen kans, mutta hän juuri tuollainen kuin kuvailit joutskarin :) Ja ripaus siihen vielä mustasukkaisuutta... ;)