Hei!
Rehellisiä suoria vastauksia, kiitos!
Miehelläni on 2 pientä lasta alle 5 vuotiaita meidän yhteinen..
Olen epätoivoisesti viime kuukaudet yrittänyt saada miestäni sopimaan yhteisistä pelisäännöistä mitkä koskevat lapsia. Eli mistkä asiat ovat kiellettyä ja mitkä sallittua. mistä rangaistaan esim jäähyllä ja miten siellä jäähyllä ollaan. Ihan vain siksi ettei tulisi väärin ymmärryksiä ja vedettäisiin mieheni kanssa samaa köyttä.
Kuitenkin miehen mielipide on se että Minä en saa komentaa lapsia enkä laittaa jäähylle vaan se on hänen tehtävänsä koska 2 vanhempaa lasta on hänen, ei minun. Niinhän se käytännössä olisi varmaan helpompaa kun ajattelee miten minun ja lasten välit parantuisi, kun minä en olisi se paha äitipuoli.
esimerkiksi lapset saavat lyödä minua ja silloin mieheni pitäisi tulla paikalle ja laittamaan jäähylle, minä en saisi sanoa käytännössä mitään. Kuitenkin näin on käynyt että pikkunen 4v tuli ja löi ja sanoin siittä miehelleni hän totesi "En nähnyt"!! WTF?? eli onko mun tehtävä olla nyrkkeilysäkkinä?
He saavat ns. haistatella eikä mies puutu siihen.
Eräänä päivänä lapset painivat, hakkasivat ja potkivat toisiaan leikillä sohvalla ja mies tuli komentamaan että nyt loppu! ettei toisen lapsen silmälasit mene rikki. Tuntia myöhemmin sama jatkui ja min komensin. Noh mies sanoi minulle että : Anna lasten olla lapsia, tämä ei ole mikään armeija. Miten minun pitäisi tässä olla?? Hän ei kuuntele mielipiteitä eikä kunnioita niitä ollenkaan. Itse en halua lapselleni mallia missä millään tavalla on hyväksyttävää hakata tai potkia toisia.
Kun yritän parhaani mukaan niin tuntuu että kaikki kaatuu päälle. Lisäksi mies sanoo ettei ole aikaa parisuhteelle kun lapset ovat siellä (mies keikka työssä joka toinen viikko ja lapset puolet vuodesta aina kun mieskin ja talvisin 1 vko kuukaudesta)
Tunnen eläväni oikeesti jonain aupairina siellä.. =(
Toivoisin että mieheni avaisi silmät ja näkisivät mitä tapahtuu.. Lapset saavat hyppiä aikuisten silmille ja sanoa/tehdä mitä huvittaa..
En jaksa ja ero on ainut päätös..
toivottavasti yksin eläminen lapsen kanssa avaa uusia sivuja elämässä ja mahdollisuuksia kunnon perhe elämään..
Rehellisiä suoria vastauksia, kiitos!
Miehelläni on 2 pientä lasta alle 5 vuotiaita meidän yhteinen..
Olen epätoivoisesti viime kuukaudet yrittänyt saada miestäni sopimaan yhteisistä pelisäännöistä mitkä koskevat lapsia. Eli mistkä asiat ovat kiellettyä ja mitkä sallittua. mistä rangaistaan esim jäähyllä ja miten siellä jäähyllä ollaan. Ihan vain siksi ettei tulisi väärin ymmärryksiä ja vedettäisiin mieheni kanssa samaa köyttä.
Kuitenkin miehen mielipide on se että Minä en saa komentaa lapsia enkä laittaa jäähylle vaan se on hänen tehtävänsä koska 2 vanhempaa lasta on hänen, ei minun. Niinhän se käytännössä olisi varmaan helpompaa kun ajattelee miten minun ja lasten välit parantuisi, kun minä en olisi se paha äitipuoli.
esimerkiksi lapset saavat lyödä minua ja silloin mieheni pitäisi tulla paikalle ja laittamaan jäähylle, minä en saisi sanoa käytännössä mitään. Kuitenkin näin on käynyt että pikkunen 4v tuli ja löi ja sanoin siittä miehelleni hän totesi "En nähnyt"!! WTF?? eli onko mun tehtävä olla nyrkkeilysäkkinä?
He saavat ns. haistatella eikä mies puutu siihen.
Eräänä päivänä lapset painivat, hakkasivat ja potkivat toisiaan leikillä sohvalla ja mies tuli komentamaan että nyt loppu! ettei toisen lapsen silmälasit mene rikki. Tuntia myöhemmin sama jatkui ja min komensin. Noh mies sanoi minulle että : Anna lasten olla lapsia, tämä ei ole mikään armeija. Miten minun pitäisi tässä olla?? Hän ei kuuntele mielipiteitä eikä kunnioita niitä ollenkaan. Itse en halua lapselleni mallia missä millään tavalla on hyväksyttävää hakata tai potkia toisia.
Kun yritän parhaani mukaan niin tuntuu että kaikki kaatuu päälle. Lisäksi mies sanoo ettei ole aikaa parisuhteelle kun lapset ovat siellä (mies keikka työssä joka toinen viikko ja lapset puolet vuodesta aina kun mieskin ja talvisin 1 vko kuukaudesta)
Tunnen eläväni oikeesti jonain aupairina siellä.. =(
Toivoisin että mieheni avaisi silmät ja näkisivät mitä tapahtuu.. Lapset saavat hyppiä aikuisten silmille ja sanoa/tehdä mitä huvittaa..
En jaksa ja ero on ainut päätös..
toivottavasti yksin eläminen lapsen kanssa avaa uusia sivuja elämässä ja mahdollisuuksia kunnon perhe elämään..
Vastaukset 9
Vanhimmat
että miehesi on lähtenyt perheestään, jossa oli kaksi hyvin pientä lasta. Sitä hän varmasti nyt katuu ja yrittää olla heitä kohtaan mahdollisimman lempeä.
Sinulla ei ole paljoakaan vaikutusmahdollisuuksia paitsi miehesi kautta. Yritä edelleen keskustella hänen kanssaan, ehkä siitä on apua.
Onko lapsilla tarpeeksi mukavaa tekemistä? Riidat saattaisivat vähentyä, jos he saisivat leikkiä ja riehua raikkaassa talvisessa ulkoilmassa. Eli hiihtämään, luistelemaan ja pulkkamäkeen vaikka koko perheen voimin.
niin olen ajatellut. Käy pieniä sääliksi koska on 2 kotia ja tuntuu etrtä he ovat heittopusseina siinä välissä.
Eivät heille ole opetettu edes kiitos sanomaan kun poistutaan ruokapöydästä.. ja leipä voidellaan valmiiksi 6vuotiaalle..ja aina kun yritän että anna itse tehdä mies kiehahtaa että anna mä hoidan omat lapseni tavallani.. tajuais että tarkoitan sillä vaan hyvää.. eihän koulussakaan ketään leipää tuu voitelemaan.
nyt se ero sitten tuli kiivaan keskustelun jälkeen.. ei auttanut vaikka koitin hienotunteisesti sanoa.. vastaus oli vain.. MÄ OLEN KUULLUT NOI ASIAT JO MONTA KERTAA!!! no paha mieli mutta elämä jatkuu..
Kirjoitat että miehelläsi on kaksi alle viisi vuotiasta lasta ja sitten vielä teidän alle viisi vuotias.
Kuitenkin leipä voidellaan kuusi vuotiaalle.
joku tässä jutussa ei nyt täsmää.
taas jatketaan. Voi voi voi.
Miksihän tuohon suhteeseen on sitten puskettu yhteinen lapsi, jos ei toimintamallit niiden olemassaolevienkaan kanssa ole vielä selvillä? Jos vahinko on ollut, niin sitten koitat ja katsot tuleeko mies järkiinsä vai ei. Tai lähdet. Parempi kuitenkin ensin koittaa ja katsoa, tosin toisen silmiä voi olla vaikea avata, jos on kovin pinttyneet periaatteet.
Ei uusperheestä mitään tule jos ei molemmat aikuiset ole aikuisia. Hyvin yksinkertaista. Lapset ovat rakkaita ja tärkeitä. Mutta he ovat silti lapsia ja kotona aikuiset pitää YHDESSÄ huolen, että kaikilla on hyvä olla.
...jäähyä. Eikö se tajua, että teidän kodissanne on TEIDÄN pelisäännöt, ei vain hänen.
Ongelmia seuraaa, mikäli sun sananvalta on merkityksetön. Odotas vaan ku kakarat kasvaa, saat vielä sittenkin nyrkistä päähäsi ja siinä rytäkässä voi vääntyä muutakin kuin silmälasit.
Kyllä sinulla on oikeus sanoa, että sinua ei lyödä...sanokoot tuo mies mitä vain. Kukatahansa jos tulee lyömään niin tietenkin saa rajat laittaa. ärsyttävä mies...lähde äläkä välitä..
huh.. en kyl kattelis päivääkään.. mitäköhän miehen mielessä liikkuu oikeesti? jos oot suhteessa ja hyväksyt lapset ja leikit hoidat ym. niin mies antaa heidän kohdella sua noin.. lapset on lapsia mutta aikuisten täytyy puuttua tuollaiseen.. turhan-aikaista ylisuojelua.. isältä..
zemppiä ja toivottavasti ukkos tajuu että mikä menee mönkään!