Toivottavasti tälläistä ei ole tapahtunut.
Siitä tulee valtava lasku.
Perättömästä ilminannosta myös viranomainen joutuu vastuuseen.
En tietoa kuinka se käsitellään virkarikos nimikkeenä.
Siitä tulee valtava lasku.
Perättömästä ilminannosta myös viranomainen joutuu vastuuseen.
En tietoa kuinka se käsitellään virkarikos nimikkeenä.
Vastaukset 12
Vanhimmat
tekemänä ei rikosta havaita.
väärä ilminanto on tapahtunut.
Jos väärä ilminanto on tapahtunut poliisiviranomaisen toimesta vaikka laittomasta uhkauksesta on asia kokonaan toinen. Näissä tapauksissa kansalainen voi kärsiä paljonkin. Tällöin vielä syyttäjäkin on vastuussa.
Kyllä on korvausvastuussa.
perätöntä ilmiantoa ole olemassakaan. se on väärä ilmianto. käsittely riippuu siitä ketä epäillään ja missä yhteydessä väärä ilmianto mahdollisesti olisi tehty.
joutunee vastuuseen jokainen joka siihen syylistynyt?
Myös viranomainen jos väärästä ilminannosta on aiheutunut kohtuutonta haittaa kansalaiselle..
Höpö, höpö, hoh, hoijaa, on taas juntit asialla. Jokaisesta mediassa huomiota saaneesta rikoksesta poliisi saa satoja, ellei tuhansia ns. vääriä ilmiantoja/vihjeitä. Esim. Bodom murhissa niitä on ollut tuhansia ja yli 200 on murhat jo tunnustanutkin.
Väärä ilmianto ei toteudu vähällä. Ensinnäkin vaaditaan tahallisuutta, eli että vihjeen antaja tietää vihjeensä paskapuheeksi ja ns. tekijän syyttömäksi.
Toiseksi, poliisin on reagoitava vihjeeseen niin, että sen kohde on vaarassa tulla pidätetyksi, vangituksi, tai tulla muun pakkkokeinon kohteenski. Jne...
lähdetään edes siitä oletuksesta, että näin olisi ja keskustellaan siitä! pitääkö se aina lähteä siitä, että toinen on tyhmä? tämä mikään tuomio palsta ole!
syyllistyneitä vetoamalla poliisilain §44, jonka perusteella poliisin ei tarvitse kertoa, kuka on vihjeen antanut. Poliisi aloittaa silti tutkinnan näiden paskapuheiden perusteella (vihjeiden).
Vihjetiedon käytöstä syntyviin ongelmiin voi tutustua tästä:
http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/pubman/templates/2.htx?id=97
http://www.eduskunta.fi/eoaratkaisut/eoah 721/2002
osoittautuu vääräksi ja poliisi silti jatkaa yhä tuollaiseen vihjetietoon perustaen asian levittelyä, syyttelyä niin ollaankin jo heti rikoksen puolella ellei asiassa ole poliisilla muuta näyttöä.
mutta omien kokemusten perusteella se ei kuitenkaan käy näin. Poliisi kirjasi vihjetiedon tutkintapöytäkirjaan omana tietonaan ja vei asian syyttäjälle. Syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen molemmista epäilyistä "Ei näyttöä rikoksesta".
Tutkintapyyntö paskapuheista vääränä ilmiantona ja samat poliisit eivät aloittaneet tutkintaa perusteena "Ei rikosta" ja ilmoittivat, että eivät kerro paskapuhegeneraattorin henkilöllisyyttä. Vetosivat poliisilain §44, että heidän ei tarvitse kertoa vihjetiedon antajaa. Koko tutkinta kuitenkin perustui pääsääntöisesti näihin paskapuheisiin. Kukaan ei tehnyt tutkintapyyntöä tai rikosilmoitusta.
Kantelu poliisistakaan ei tuottanut mitään tulosta, kuin sen, että meni täysin usko suomalaiseen oikeusvaltioon. Kantelun käsittely täysin näennäistä ja yksipuolista, kuten tapana suomessa on. Näi se vaan käytännössä menee. Valitettavasti.
kuulema kuulustella kolmessa ominaisuudessa:
Asianomistajana, asian todistajana, tai rikoksesta epäiltynä.
Jos kaikissa tapauksissa on kuulusteltava, niin mikä ero on "asian todistajana" tai" rikoksesta epäiltynä" kuulustelu termeillä?
Kertovat että asian todistajana kuuleminen on vain pelkkä kuulustelu siis se lievempi versio rikoksesta epäiltyyn verraten. Siis ero on tuntuva?
Molemmissa tapauksissahan kuulustelu suoritetaan jokatapauksessa.
Jos on rikoksesta epäiltynä niin kuulustelu tapahtuu kuulema aina asuinpaikkakunnan poliisilaitoksella? Jos kuulustellaan asian todistajana kuulustelu voi tapahtua missätahansa poliisiasemalla?
vaikka kuinka esimerkeiksi.
Kuka tahansa voi antaa toisen ilmi mitättömistä asioista. Ja poliisi työllistyy.
Vaikka poliisi tekisi millaista paskanjauhantaa ,eihän pääliköt osaa edes lukea tai eivät lue niitä raportteja tai sitten ei äly riitä omaksumaan mitä papereissa lukee.