..tosiaan, vajaan vuoden ikäinen bretonimme on viime aikoina alkanut vinkua, kun joutuu matkustamaan farmariauton perällä lyhyitä matkoja.
Pitkää matkaa ajaessamme saatta vähän vinistä aluksi mutta rauhoittuu pian nukkumaan.
Takana on pehmeä patja ja viltti lämmikkeenä, usein joku purtava lelu tai luu; enkä ole huomannut että auto pitäisi kovaa ääntä siellä takana (tietenkään kuuloni ei ole yhtä tarkka kuin koiralla ;) ) .
Silti toinen ulvoo ja vinkuu, kun joutuu matkustamaan vaikkapa kaupungin läpi. Olemme yrittäneet milloin olla huomaamatta koko asiaa, milloin istua takapenkillä ja rapsuttaa, milloin tarjota puruluuta tms. Ei tepsi.
Sinällään ongelma ei ole valtava, kun kerran nuo pitkät matkat sujuvat tosi hyvin. Mietityttää ja vähän huolestuttaa kumminkin, mistä moinen johtuu, ja olisiko sille mitä tehtävissä?
Pitkää matkaa ajaessamme saatta vähän vinistä aluksi mutta rauhoittuu pian nukkumaan.
Takana on pehmeä patja ja viltti lämmikkeenä, usein joku purtava lelu tai luu; enkä ole huomannut että auto pitäisi kovaa ääntä siellä takana (tietenkään kuuloni ei ole yhtä tarkka kuin koiralla ;) ) .
Silti toinen ulvoo ja vinkuu, kun joutuu matkustamaan vaikkapa kaupungin läpi. Olemme yrittäneet milloin olla huomaamatta koko asiaa, milloin istua takapenkillä ja rapsuttaa, milloin tarjota puruluuta tms. Ei tepsi.
Sinällään ongelma ei ole valtava, kun kerran nuo pitkät matkat sujuvat tosi hyvin. Mietityttää ja vähän huolestuttaa kumminkin, mistä moinen johtuu, ja olisiko sille mitä tehtävissä?
Vastaukset 3
Vanhimmat
ja vaikka tämä ei ehkä juuri ole avuksi, niin totean vaan että jostain syystä useat koirat hermostuvat juuri näillä lyhyillä matkoilla. Tai lähinnä tuntuu kyse olevan ajonopeudesta (ja osin reitin suoruuden ja mutkien suhteesta) ainakin meillä. Koira toimii "nopeusmittarina": isompien teiden ja moottoritienopeuksilla (80-120km/h) ei kuulu takapenkiltä tai takatilan häkistä mitään, mutta annas olla kun nopeutta on vähemmän kuin 80-70km/h alkaa mutina. Onneksi ei mitään ulvomista tai suoraa räkytystä (kääpiökoira) mutta kaikkea muuta resonointia. Pahoinvoinnista ei ole kyse, vain kerran pentuna mulautti mutkaisen tieosuuden jälkeen aamuruokansa syliini. Voithan kysäistä eläinlääkäriltä mietoa pahoinvointilääkettä, tai ainakin huolehtia ettei koira saa ruokaa ainakaan tuntiin pariin ennen lyhyttäkään matkaa. Tai sitten voit kokeilla rauhoittavaksi tarkoitettua koirien D.A.P. -feromonivalmistesuihketta autoon ja ehkä jo ennen lähtöä kotioloissa voi sitä kokeilla sumuttamalla ainetta koiran käyttämille makuualustoille ja huoneisiin. Siitä on tarkoitus muodostua rauhoittava "ilmapiiri" joka saattaisi auttaa koiraa rauhoittumaan/rentoutumaankin. Tämä oli nyt vain yksi ehdotus, tietenkin perinteinen siedätys toimii mutta vie aikaa ja bensarahaa.
sekin jo auttaa kun tietää että jotkut muutkin koirat protestoivat lyhyitä automatkoja. ehkä ne ovat ekologisuuden sanansaattajia? :)
pahoinvoinnista ei ole kyse, ei ole koskaan oksennellut eikä muutakaan merkkiä antanut matkapahoinvoinnista. pitää kokeilla tuota feromonivalmistetta - varmaan hyvinvarustetuista tarvikeliikkeistä saa? se voisi auttaa kotonakin, koiruus on todellinen AD/HD välillä(vaikka iloisia ja vilkkaita bretonien kuuluu ollakin). tai sitten siedätetään, itseämme ja koiraa.
Meilläkin koira pitää melua takapenkillä. Vinkuu kimakasti, sellaisella aika hiljaisella masentuneella tavalla, ärsyttävän jatkuvasti :D
En usko että koiralla on mitenkään paha olo, ei ole ainakaan koskaan oksentanut. Usein rauhoittuu n. 30 min jälkeen ja "luovuttaa" ja menee maate.
Sitä tuntuu ärsyttävä se ettei pääse etupenkille :D