Mikä olisi kohtuullinen elatusmaksu jos kyseessä on yhteishuoltajuus ja viikko / viikko systeemi, lähi ostaa vaatteet? tarkoitus oli hoitaa muksua tolla viikko/viikko systeemiä koulu ikään asti ja sen jälkeen harkita jatkoa.. Lasten valvoja oli sitä mieltä että olisi maksettava lähille se minimi 130 ja risat..mutta miksi? lähi saa kuitenkin lapsilisät ja asumistuet joita minä en saa, eikä alle kouluikäiselle lapselle vaatteitakaan tarvitse ihan 130eurolla kuussa ostaa..
elatusmaksun suuruus
ihmetyttää
91495
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
silmään, että lähi saa asumistuen eli siitä jo voi päätellä, että teillä on keskenään tulotaso ihan eri ja sinulla todennäköisesti maksukykyä enemmän kuin lähivanhemmalla.
Onhan lapsesta muitakin kuluja kuin vaattet. Vakuutukset ja tarhamaksu tulee heti ekaksi mieleen ja ehkä fillarit ym. isot ostokset.
tulot suunnilleen samat ehkä -100€, ja minä en saa asumistukea sen takia koska lapsi asuu virallisesti äitinsä luona ja kela luokittelee että minun asunto on liian suuri minulle(pieni kolmio)..Harrastus välineet ostetaan pää sääntöisesti puoliksi,esim. minä olen huolehtinut polkupyörästä yms...
tarhamaksu? Se on jokaisena kuukautena oleva menoerä ja sen ilmeisesti lähi maksaa. Paljonko se on?
Asumistukea saat sille osalle, mikä lasketaan kämpästä hyväksytäväksi pinta-alaksi vaikka asunto olisikin isompi, jos siis tulosi muuten oikeutavat asumistukeen. Se neliömäärä ei kovin paljoa nouse hlölukumäärän mukaan mikä on hyväksyttävä neliömäärä.
Jos kerran tienaatte melkein saman verran ja lapset viettävät puolet ajasta luonasi niin ei sitten tuossa laskentakaavassa kyllä sitten mitään järkeä ole.
Komppaan edellistä. Lapsilisä on tarkoitettu LAPSEN kulujen kattamiseen, joten sen ei sinällään tulisi mennä kummallekaan vanhemmalle. Lopun lapsen elatustarpeesta jaatte keskenänne maksukykynne mukaisesti. Kuinka paljon tienaat, entä lähi?
Kyllä yhteishuoltajuudessa, jossa molemmat vanhemmat vuoroviikoin hoitavat lasta, tulee lapsilisän riittää useimmissa tapauksissa.
Molemmat vanhemmathan osallistuvat lapsen jokapäiväisiin kuluihin tasapuolisesti asumisaikojen suhteessa, tässä tapauksessa puoliksi. Minulla lapset ovat aina nälkäisiä tulleessaan äidiltään, kun jääkaapissa palaa usein vain valo, koska äiti maksaa asuntolainojaan ja ostaa itselleen vaatteita ja asusteita.
Hankintoihin riittää tuo lapsilisä aika mainiosti, tarhamaksut jne. on tietenkin toinen kysymys. Itselläni kun ovat koulussa, niin ei ole lisäkulua siitä. Tosin lasten harrastukset kyllä sitten minä hoidan lähes täysin, koska haluan että lapset myös harrastavat ja saavat harrastuksiinsa vaatteet, yms. Äiti ei näihin juuri osallistu eli maksan tuplasti, koska maksan myös 140/lapsi äidille.
Hullu systeemi tämä Suomen malli. Ruotsin mallissa molemmat vanhemmat saisivat lapsilisää ja asumisaika huomioitaisiin oikeasti kuluissa. Nyt tulee ns. luonapitovähennys, jolla ei osta edes lautasellista kaurapuuroa.
Suomen malli siis ei ole tehtykään kannustamaan molempia vanhempia osallistumaan lasten hoitoon ja kasvatukseen. Mallilla pyritään talousedun puolueellistamisella saamaan aikaan ristiriitoja ja etäännyttämään etävanhempi lapsesta...ja useimmiten juuri isästä.
Minä kun haluan siitä huolimatta olla lasten kanssa sen 50% ajasta, niin maksan siitä kyllä rajusti...ja samalla rahoitan exän omia menoja. Hän saa siis nykyisin lapsilisä, elarit ja korkoedut asuntolainaan. Kaikkiaan rahaa on silloin ns. "korvamerkittynä" lapsille 220€ lapsilisät, 280€ elarit, 100€ korkoetu kuukaudessa. Kun lähin pitäisi itsekin laittaa lapsiin rahaa, lasketaan tuohon vielä 280€ osuus lähille eli kaikkiaan rahaa on tähän kahden lapsen pottiin kerätty kuukaudessa 880€. Sen lisäksi minä siis maksan vielä 50% läsnäolon kustannukset, mikä merkitsee sitä, että lasten tarpeista tuntuu jäävän minun kustannuksikseni valtaosa, koska haluan oikeasti lasten parasta.
Tällaisen mallin sossu-tantaari rakensi ja kehui sitä oikein kohtuulliseksi kannaltani :-( Voisi kuulemma olla vieläkin ankarampi. Tulomme ovat exäni kanssa lähes samat, tulemme toimeen ihan kivasti.
Kuka pitää minunlaisteni puolia tällaisessa asiassa, jossa lastenvalvoja käyttää mielivaltaansa??!!!
Voisi tietenkin heittäytyä hankalaksi ja olla ostamatta mitään lapsille. Ei olisi kyllä lasten edun ja hyvinvoinnin mukaista!
on. Ei voi mitään. Itse taistelin asian kanssa, mutta ei se auta kuin hyväksyä. Hirveää sotimista se olikin, kunnes vain hyväksyin maksun. Tosin kaikki mahdolliset lasten kulut sysäsin lähille, mitkä nyt järkevästi menee. Toki ruokin ja huollan kun lapset ovat minulla. Ostan lelut yms. mitä ne mun luona tarvitsee. Vaatehuolto, ja muut sellaset kulut on lähillä. Ovat nii pieniä, ettei vielä hoitopaikkamaksuja ole.
Sotimisen jälkeen tuli rauha, kun itse tein aloitteen. Maksu on ja lähi kustantaa, päästiin yhteisymmärrykseen. Sovittiin olla kaverei tasolla ja ny menee ihan hyvin. Pyysi jopa kahville. =)
Kävi yks päivä mun luona kattoo lasten touhuja. Ihan jees.
Kaikesta huolimatta siihen ruotsin mallii olis päästävä. Ei oikeasti ole reilua, jos lapset on puoliks, että toinen maksaa vielä. Meillä kun noi kulut meni puoliks ennen kuin hän keksi sossusta kysellä mitä hänelle kuuluu. Mielelläni maksaisinkin kyllä esin puolikasta elatusmaksua, koska lähi on kotiäitinä, ja näin ollen myös omasta tahdostaan lasten hoitopaikka minun työajat, kun on mun viikko. Plus et nytkin ois äidin viikko, mut lapset on minulla. Olen heidän kanssaan niin paljon kuin vaan pystyn. Talviloma ny meneillään.
Mutta se että ette te muuta voi kuin maksun hyväksyä nykyisellä systeemillä. Ellei lähi ole joustava ja saatte edullisemman sopimuksen solmituksi. Harvinaista varmaan, mutta olen kuullu niitäkin tapauksia. Ja yhellä kaverilla on systeemi se että ostaa lapselleen aina mitä tarvii, eikä ole mitään elatusmaksua. Joskus voi olla kallis kuukausi ku tarvii talvipukua uutta, suksee luistinta tms. Mut on siinä niitäki kuukausia paljon jolloin ei maksa juuri mitään. Mutta ei se maksa sillon sille lähillekään.
Että näin meikän kokemuksilla.
Harvassa on nuo joustavat lähivanhemmat, mutta niitäkin on.
Tässä nykyisessä systeemissä eroaminen en tehty houkuttelevaksi vaihtoehdoksi, sillä lähivanhemman, eli useimmiten äidin elintaso ei juuri laske, mikäli hän saa elatusmaksut, asumistuet, lapsilisät ja yksinhuoltajakorotukset päälle. Etän eli useimmiten isän elintaso sen sijaan romahtaa. Kiitos oikeusministeriön uusien suositusten elatusavun maksamiseksi (OMJU2007:2).
Luonnollisesti lähivanhempi voi jäädä lasten kanssa perheen entiseen asuntoon, koska ei ole lasten edun mukaista, jos he joutuisivat muuttamaan pienempään (=kohtuullisen kokoiseen) asuntoon. Etävanhempi tietysti maksaa asumisesta elatusmaksuissa. Hän voi jopa joutua maksamaan lähivanhemman asuntolainaa elatusmaksujen kautta, mutta jos näin tapahtuu niin kannattaa pitää mielessä, että se on sitten lasten etu;-).
Elatussopimuksen muuttaminen on lähes mahdotonta ja vaatii oikeusprosessin, mikäli lähivanhempi ei halua tehdä sopimusta, oli se sitten kuinka kohtuuton tahansa. Tästä on omakohtaista kokemusta.
Jos mennään suositusten mukaan niin vuoroviikko-luonapito oikeuttaa 54 euron luonapitovähennykseen. Reilua?
Ruotsin malli olisi oikeudenmukainen, mutta se ei tässä telaketjufeministien hallitsemassa epäoikeusvaltiossa tule ikinä menemään läpi.
"Mitä yhteistä on naisella ja hirmumyrskyllä? Ne tulevat kuumina ja kosteina ja vievät mennessään talon, auton ja lapset."
nyt lähiä sen verran että kalliimmaksi sen exän elättäminen mulla ainakin kävi kuin elatusmaksu! =)
Tosin monet kulut piti tinkiä minimiin, lunastin exän osuuden talosta ja sain lyhennykset pienemmiksi, veden kulutus putosi, sähkön kulutus putosi kilpailutin, jätemaksut putosi, vakuutukset kilpailutin. Autolla ei juuri ajeta ku töihin ja takas. Kaikki kertyneet kulutusluotot yhdistin ja erä pieneni. Että sitä kautta kyllä kykenen maksamaan tuon elatusmaksun... ehkä.
Ei jää nytkään ku hätäseen siihen elämiseen jos ei ole jotain lisiä palkkanauhassa. Mutta eipä tarvii kun korkojen nousu mun tilanteeseen niin tiukalle menee. Sitte tingitään jostain lisää... ja toivotaan että keväällä uusittavasta työehtosopimuksesta tulis edes vähän apuja. Oma sosiaalinen elämähän siitä ekana kärsii, ei olla viikonlopun menoissa mukana ihan joka kerta. Lottovoittoa odotellessa...=) Ja lasten tapaaminen tulee kärsimään jos joskus nii tiukaks menee et ei ole heitä varaa ruokkia enää yhtään ylimääräsiä tapaamisia ajatellen. Se olis todella surullista.
Pitäskö miesten ja etä naistenkin alkaa vaan vonkaamaan exiänsä takaisin? =) Ei tarviis maksaa elatusmaksua. Noh... tapauskohtasta, en itse ainakaan jääny hirveesti kaipaamaan, kun muistelee eron syitä. Vaikka kyllä sekin elämä ois kelvannu. (Jos ei riitelyjä oteta lukuun... ) =)
Nyt saa naureskella!