Onkohan kukaan ikinä yhdistänyt PILPpiä ja ILPpiä siten että PILPin sisäänottoilma kulkisi ILPin siäsäyksikön "läpi". Tällöin korvausilmaa ei tarvitsisi lämmittää PILPillä/sähköllä vaan kaikki lämpö voitaisiin ohjata käyttöveteen ja lattialämmitykseen. Lisäksi PILPin poistoilma (n. 5 ast)voitaisiin ohjata ILPin ulkoyksikköön jolloin "ulkoilma" olisi hieman lämpimämpää talvisin. Ulkolämpötilan noustessa esim. yli 5 asteen ILPin voisi sammuttaa.
Yhteenlaskettunahan tämä olisi PILP-laite, jonka hyötysuhde olisi huomattavasti nykyisiä parempi.
Idea taitaa olla liian hyvä ollakseen realistinen. Yksi ongelma saattaa olla kosteus. Mikähän on on PILP-poistoilman suhteellinen kosteus verrattuna kylmän ulkoilman kosteuteen?
Yhteenlaskettunahan tämä olisi PILP-laite, jonka hyötysuhde olisi huomattavasti nykyisiä parempi.
Idea taitaa olla liian hyvä ollakseen realistinen. Yksi ongelma saattaa olla kosteus. Mikähän on on PILP-poistoilman suhteellinen kosteus verrattuna kylmän ulkoilman kosteuteen?
Vastaukset 4
Vanhimmat
se, miksi hyötysuhde olisi huomattavasti nykyisiä parempi. Hyötysuhteen laskennassa otetaan huomioon myös sijoitettu energia. Miten tässä nyt saadaan jotenkin edullisemmin energiaa? ILP:n kerroinhan esim menee perinteistä huonommaksi kun höyrystyslämpötila laskee 10-15 astetta.
Mikäli oikein ymmärrän, on ILP:n ajateltu hyödyntävän jäteilman lämpöä 5:n alapuolella ja siitä saataisiin extrahyötyä. Ehkä ainoa, mitä siitä saadaan, on jaksottaista käyntiä kun poistoilmasta saadaan sulatettavaksi 3 g/ilmakg huurretta höyrystimeen.
Totta. Hyötysuhde oli hieman väärä sana. Ajatukseni oli laajentaa PILPin toiminta-aluetta myös alemmille lämpötiloille ILPpiin yhdistämällä. ILP kun pystyy "imemään" lämpöä jopa -15 asteen lämpötilasta verrattuna PILPin yli 5 asteeseen.
Mikä tuon PILPin 5 asteinen jäteilman tekee huonommaksi kuin samanlämpöisen ulkoilman? Suurempi suhteellinen kosteus? Eikö PILP tiivistäkään huoneilman kostetta siten että suhteellinen kosteus pysyy samana (=>ulkoilma). Mistä tuo 3g/ilmakg on saatu?
luku 3 g/ilmakg on saatu ilman olotiladiagrammista (Mollier-), josta voidaan nähdä, että ilma voi maksimissaan sisältää vettä seuraavasti
t-ilma / g/kg
+5 / 5,3
0 / 3,8
-5 / 2,6
-10 / 1,9
20-asteinen RH35% sisältää vettä 4,9 g/kg jonka kastepiste on noin +4. Tästä kun lämpötilaa lasketaan -10:en kuivaa ilma tuon 4.9-1.9 = 3 g/kg
Suhteellinen kosteus ei jäähdyttäessä pysy samana, vaan kasvaa aina. Kondensoitumista jäähdyttävissä pinnoissa tapahtuu, kun pinnan lämpötila on kastepistettä alempi. PILPin jälkeen on siten suhteellinen kosteus kasvanut 35%:sta n 90%:en.
Saadaanhan sitä lämpöä imettyä vaikka -30-asteisesta vrt pakastehuoneet, mutta se edellyttää höyrystimelle säännöllistä sulatusta, eikä muutenkaan ole taloudellista.
Pilpin ulospuhaltaman ilman absoluuttinen kosteus pysyy samana, eli suhteellinen kosteus nousee, kuten 'oi_' jo kertoi. Sisäilma 40% onkin ulospuhallettuna noin 100%. En tiedä minkälainen ongelma tämä on, mutta ainakin se lisää kondensoitumista.
Minkäslaisia ilmamääriä ILP:n ulkoyksikkö kierrättää lävitseen? Luulisin että PILP:n puhaltama ilma määrä ei ole kuin pieni osa siitä ilmamäärästä, jonka ILP tarvitsee.