Työnhaku tuntuu turhalta. Onko tää vain lama-ajan vaihe? Kaikki yritykset tuntuu siirtyvän ulkomaille. En tiedä, mitä tehdä. Oletteko vaihtaneet alaa? Mihin? Liian kova kilpailu alalla muutenkin.
kemian tulevaisuus?
uuuuuuuuuu
5958
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Samasta syystä vaihoin alaa, hampaalle.
Pitkä ja kivinen tie, mutta lopussa odottaa kiva työ ja varma työpaikka!
Jos vaan mätänevien hampaiden päivittäinen kaivelu kiinnostaa. Ripaus sadismia on myös eduksi.
Itselläni lääketiede on ykkösopiskeluvaihtoehto. Luen nyt kemiaa mutta tulen pyrkimään lääkikseen. Jos lääkis ei tärppää, lähden tod. näk. lukemaan DI:ksi. Kemian alalta tod. näk. päätyisi opettajaksi tai tutkijaksi. Opettajan hommiin minulla ei kiinnostusta ole, ja kiinnostukseni kemiaan ei ole niin suurta, että olisin omiani tutkijaksi. Jos alalle on suurta kiinnostusta, tutkijan työn mielekkyys korvaa osan heikosta palkasta. Näin ei kuitenkaan ole tapauksessani. Toki haluan tehdä mahdollisiman mielekastä työtä, mutta myös tienata rahaa käytettäväksi vapaa-aikana. Lääkis ja DI-alat täyttävät molemmat kriteerit. Oikeastaan, opiskelen mieluummin ekonomiksi kuin kemistiksi paremman palkan vuoksi. Jos työstä jää palkkaa käteen, voi nauttia vapaa-ajasta enemmän.
Lukaisepa vaikka Jyväskylän Yliopiston kemistien työllistymisraportti (Raportin vertailussa huomataan, että yhtään paremmin ei mene Turusta tai Joensuusta valmistuneilla, enkä usko):
https://www.jyu.fi/kemia/opiskelu/sijoittumisselvitys-vuonna-2005-2008-maistereista
Karua kertomaa, mutta valitettavasti totta.
Kemialle valmistuu liikaa kemistejä. On valmistunut jo hetken. Opettajaksi tai yliopistotutkijaksi haluavalle ala on ihan hyvä, jos kiinnostaa. Moni joutuu laborantin hommiin, jos niihinkään ylikoulutettua otetaan. Kuten huomaat, kemistiksi valmistuvien palkat ovat reilusti opettajista jäljessä. Opettajan palkkakin on akateemiseksi suhteellisen vaatimaton.
Yksityiselle sektorille kemian tekniikan, prosessitekniikan tms. alan DI tai AMK-insinöörikin on usein käytännöllisempi ja työllistävämpi tutkinto kuin yliopiston kemia. Eivätkä nämäkään ole parhaiten työllistäviä aloja.
Toinen ala, jota kannattaa välttää kuin ruttoa, ellei halua tiedemieheksi, on kaikki mikä liittyy biologiaan. Biologiasta sentään voi valmistua opettajaksi (joista niistäkin on tässä aineessa ylitarjontaa). Biokemia, molekyylibiologia, orgaaninen kemia, mikrobiologia.. Biotieteiden nousua uudeksi IT-buumiksi on odotettu 20 vuotta ja ihmisiä koulutettu aivan liikaa.
Useimmat lukiossa kemiaa lukevat varmaan haaveilevat lääkiksestä, hammaslääkiksestä tai farmasiasta. Ihan hyvin työllistäviä aloja, joita siksi voi suositella.
yliopistotutkijaksikaan ei kannata haaveilla ryhtyvänsä, jos on yhtään aikonut nauttia elämästään muuten kuin työn kautta, sillä rahoitukset ovat TODELLA kilpailtuja. Siinä sitä sitten yritetään löytää palkkaa lyhyissä määräaikaisissa apurahapesteissä... ja välillä ei rahaa ole ollenkaan. Ja jos on tehnyt pitkään uraa yliopistolla, on vaikea lähteä/saada paikkaa yrityspuolelta, kun ei työkokemusta ole kertynyt kuin yo:lta (jota ei yleensä niin paljon arvosteta, jos kilpailevalla hakijalla -joita riittää- on kokemusta yrityspuolelta). Te, joilla vielä on mahdollisuus valita toisin niin valitkaa ihan mitä tahansa muuta kuin kemiaa. Toiselle alalle kouluttautuminen kemian tutkinnon jälkeen on ajan ja rahan haaskausta -varsinkin kun opintotukea ei enää saa ja melkein koko opiskelu pitää maksaa omasta pussista.