Kävin pari viikkoa sitten Keski-Suomessa vanhan ystävänin luona kyläilemässä vuosien jälkeen.
Hän 67v ukkeli perheineen oli ostanut vanhan "kartanomallisen" talon 15v sitten.
Asiaan talossa 420m2 lämmintä huonetilaa hirsirakennus vain "tupla" ikkunat. Lämmintä oli 22-24c
eikä vetoa eikä kylmyyttä missään; nyt piti käydä läpi koko talo MITEN ja MILLÄ? Näin hän kertoi:
" vanha kattila Heureka7 valurautaa johon lisätty luukkujen väliin oilon öljypoltin. Ei mitään muoveja missään, "pinkopahvi maalattuna yläosassa panelaus alhaalla, maalatut lauta lattiat.
Minä todella hämmästyin talon helppouta ja hyvää sisäilman laatua, pakkasviikon aikana tutustuin tarkemmin taloon. Kolme pesällistä halkoja vuorokaudessa ja se oli siinä! Parenpi kuin omani 1992
rakennetussa 148m2 talossa jossa nykyaikaiset "Veto" systeemit!
Hän 67v ukkeli perheineen oli ostanut vanhan "kartanomallisen" talon 15v sitten.
Asiaan talossa 420m2 lämmintä huonetilaa hirsirakennus vain "tupla" ikkunat. Lämmintä oli 22-24c
eikä vetoa eikä kylmyyttä missään; nyt piti käydä läpi koko talo MITEN ja MILLÄ? Näin hän kertoi:
" vanha kattila Heureka7 valurautaa johon lisätty luukkujen väliin oilon öljypoltin. Ei mitään muoveja missään, "pinkopahvi maalattuna yläosassa panelaus alhaalla, maalatut lauta lattiat.
Minä todella hämmästyin talon helppouta ja hyvää sisäilman laatua, pakkasviikon aikana tutustuin tarkemmin taloon. Kolme pesällistä halkoja vuorokaudessa ja se oli siinä! Parenpi kuin omani 1992
rakennetussa 148m2 talossa jossa nykyaikaiset "Veto" systeemit!
Vastaukset 29
Vanhimmat
Suomessa on asuttu kauemmin kuin 1 tai 2 sukupolvea, myös talvisin. Eri rakennusten elinkaarimalleissa on huonot versiot karsiutuneet pois vuosisatojen aikana. Nykyisin kun rakentamisessa mennään kvarttaali kerrallaan niin saadaan aivan uusia ongelmia joita ei ennen ole ollut. Jos aln hirsivarvi lahoaa niin tunkataan talo ylös ja vaihdetaan hirret, mutta mites tämän päivän homeongelmaiset talot korjataan...
Ei ennen allergioita ollut tätä määrää kun tänäpäivänä vaikka on kuinka koneelliset ilmastoinnit käytössä...
Vanha tiheäsyinen hirsi, talviaikaan kaadettu ja rauhassa kuivunut on todella vankka ja erittäin hyvä rakennusaine. Se on niin kovaa, että tavallisella sähkösahalla hirttä sahatessa teriä saa kulumaan useamman. Jopa sirkkelin kovapalaterät ovat lujilla. Kunnolla rivetyt hirsiseinät pitävät kylmän ulkopuolella helposti kovallakin pakkasella.
Luonnollinen ilmanvaihto on ihmiselle ja eläimelle se kaikista paras. Ei tarvita muovia seinään, tulisijat pitävät talviaikaan huolen kosteudenpoistumisesta huoneilmasta. Kesällä kissanluukut auki.
Pinkopahvi toimii hyvin vedonpoistajana ja vanhoista ikkunoista on mahdollista pienellä vaivalla saada yhtä tiiviit, mutta kuitenkin hengittävät, kuin uusista ikkunoista. Monesti vanhasta tiheäsyisestä ja pihkaisesta puusta tehdyt ikkunat kestävät säätä paljon paremmin kuin nämä alumiiniset vastikkeet, joita myydään puuikkunoina.
Jotenkin vaan se raha aina ratkaisee nykyrakentamisessa ja ollaan unohdettu se, mistä alunperin lähdettiin rakentamisessa liikkeelle. Onhan vanhoissa ja uusissakin hyvin rakennetuissa taloissa omat puuhansa ja vaativathan ne aina silloin tällöin korjauksia, mutta eihän mikään ole muutenkaan ikuista. Ihmisiltä on unohtunut sekin tosiseikka, että hirsitalon kengittäminen oli niin tavallinen toimenpide vielä sata vuotta sitten, että oli aivan tavallista koota porukka talkoisiin kymmenen vuoden välein alinta hirsikerrosta vaihtamaan. Taito siirtyi sukupolvelta toiselle ja homeettoman talon elinkaari jatkui jatkumistaan. Kuinka moni sen taitaa tällä vuosituhannella?
Ennen oli ihmisillä malttia, nyt pitää kaikki saada valmiiksi heti ja mahdollisimman suurella voitolla lopputuloksen kustannuksella.
Tähän kun lisää sen tosiseikan, että uusi kunnolla tehty hirsitalo on vielä parempi kuin vanha.
Tämä oli kyllä ehdottomasti kirjoituksen helmi.
" vanhoista ikkunoista on mahdollista pienellä vaivalla saada yhtä tiiviit, mutta kuitenkin hengittävät"
kivitalo on sitten kaikista paras
on sellanen taikasana nykyään, olen meinaan kuullut hengittävästä vedeneristeestäkin kun puolusteltiin vuotavaa kalvoa.
Paljonkohan tuollaisen lämmitys maksaa?
Ukon tietojen mukaan öljyä "yöllä menee päälle kun kattila jäähtyy 50c" kuluu 2000l"
puita menee n 50-70 m3 vuoteen. Hänelle puut ei ole kustannus kuin 20e pino-motti.
Talon energiankulutus siis 70-90 000kWh vuodessa. Ja sitten jotkut ihmettelevät kun oma talo vie 20 000kWh vuodessa ja kuinka sitä saisi pienemmäksi.
Kaikki on niin suhteellista.
Onhan helppolämmitteinen talo. Meillä on puulämmitteinen rintamamiestalo, ja puuta menee vuodessa n. 25 m3. Onko sinulla aavistustakaan, millainen homma on tehdä 50-70 m3 polttopuuta vuodessa? Minulla on, koska teemme vaimoni kanssa n. 30 m3 (lämmitys saunapuut) vuodessa. Olemme molemmat päivätyössä, ja näin kevättalvella polttopuun teko vie ison osan vapaa-ajasta. Ongelma se meille ei ole, koska otamme sen kuntoilusta. On kuitenkin itsensä pettämistä kuvitella, että 50-70 m3 puuta tulee ihan itsekseen pihalle ilmaiseksi.
Mitä tuo 20 e sisältää? Tekeekö ukko itse puut? Ostettuna polttopuu on n. 30-50 e/irtomotti, eli n. 40-70 e/pinomotti. Hintahan riippuu puulajista.
2,5x2,5x6m kontin tilavuus on 37,5M3. Klapikoneella päivän homma. Eläkevaari maalla saa varmasti heittokuutin pihaan 20,-/motti kun vuosikulutus on yli 50 mottia/v. tekee kuitenkin yli tonnin euroissa. 30-50,-/ motti on käypä hinta pikkuostajalle jolle ne muutaman kuution pikkuerissä myydään
Mites tekee käyttöveden joka pitäisi olla aina 50 astetta?
50 asteen kattilavedella ei saa kun noi 40 asteista legionellavettä?
JO on ........ vahvassa kunnossa! Päivässä voi hel...
Olekkos ikinä edes klapikonetta nähnyt
Meilläpäin lämmitetään samalla puumäärällä 430 m3 lämmintä tilaa ja 170m3 noin 15 asteista varastotilaa. Rakennukset rakennettu kymmenisen vuotta sitten. Tuo aloituspostauksen läpihengittävä perinnepesä on kyllä aivan huippu, tämänkaltaisten purkukuntoisten hökkelien vuoksi sitten kaikki joutuu tuota pikaa maksamaan veroa siitä sun tästä. Öljylläkin voidaan lämmittää taloudellisesti jos muuten on lähtökohdat kunnossa.
näen siis:D Muutaman päivän vuodessa käytänkin. Kk päästä rupeaa kelit oleen parhaimmillaan siihen hommaan.
No, epäilijälle tiedoksi että tuo päivävauhti on vain pilkkomiselle ja kyllä siinä illalla tietää tehneensä vaikka koneella avittaa nostelussa ja hihna vie klapit suoraan konttiin
420 neliöö on melkoinen lääni. Paljon tuo on silti mutta korkea on lämpötilakin: 22-24 astetta. Jos ei missään vetoa tunnu niin ei se ihan harvakaaan voi olla. Tiedä häntä
Luvalla lisään: kun selvitin "historiaa". Talo on rakennettu n110 vuotta sitten.
Hirret on valittu 8" ja käsin veistetyt. Suojelukohteen perinne rak.tark. käynyt talon tarkastamassa
Museovirastoa varten. Graniitti suurkivijalka, rossipohja lankutettu, eristeenä lattiassa sammal/puruseos,
1960 perusmuutokset: vesikeskuslämmitys pinta-asennettu patteriverkko ja käyttövedet. Ikkunat 26kpl alkuperäiset kaksilasiset valetuilla laseilla "laineita" täysin kunnossa. Katto vaihdettu tiilikatto.
Tilat: 2keittiötä, pyykkihuone, 4mh, ruokasali, kirjasto, oh, tupakkahuone. Lisäksi: lämmin halkovarasto, pannuhuone, kellarit. Lopuksi rak.mest. lausunnosta: " se on seissyt siinä yli satavuotta ja seisoo seuraavankin sata".
Kyllähän talo lämpenee, vaikka olisi kuinka hatara. Puuta vain pesään.
Energia on halpaa ja tämä vain nykyään tuppaa ihmisltä unohtumaan. Sinäkin jos viitsisit tuulettaa taloasi voisit asua raikkaassa ilmassa, mutta et itaruuttasi näin viitsi tehdä.
Vanhassa horossa talossa ilma vaihtuu itsekseen talon ilmavuotojen kautta. Lisäksi hormit antavat lisäkyytiä. Vuotoja ihmiset eivät pysty tukkimaan, jolloin ilma on raikasta.
Kirjoitan eräästä ikkunoiden eristysmittauksesta jonka muistan vuosikymmenien takaa. Muistaakseni se oli VTT:n mittaus.
Siinä oli tutkittu miten paljon vaikuttaa kaksilasisten ikkunoiden lasien välinen etäisyys eristyskykyyn.
Tulos oli että kaikista paras eristys oli kun ikkunalasien väli oli 40 - 60 mm. Siitä eristyskyky heikkeni kun lasit olivat joko lähempänä toisiaan tai kauempana. Hiukan heikompi mutta silti hyvä eristyskyky oli vielä 30 - 100 mm etäisyydellä. Erittäin lähellä toisiaan (sanotaan alle 5 mm) kaksoislasi ei ollut juurikaan parempi kuin yksinkertainen lasi.
Kerroin siitä ikkunanmyyjälle joka yritti kehua omia alumiinikehyksisiä kaksoislaseja, joissa etäisyys oli melkein 10 mm. Hän väisteli kysymyksiä mutta sanoi että on kyllä kuullut tutkimuksesta. Se taisi olla aika lailla huono tulos niille jotka vieläkin myyvät noita ohuita kaksilasisia paketteja joissa on alumiinikehys ympärillä.
Jos niiden lähekkäin olevien lasien välissä on eristyskaasu ilman sijaan, on eristyskyky erittäin hyvä.
Jos on erittäin hyvä, kerro luotettavia lukuja jotka osoittavat miten paljon parempia ja selosta vertailukohde.
Voit aivan itse kurkata vaikka Motivan sivuilta ym. Eri valmistajienkin sivuilta löytyy erilaisia ikkunoita.
Eristävyydestä käytetään termiä U- arvo. Nykyisissä laseissa on paksuutta lasien välissä tyypillisesti n. 15mm luokkaa. Eristävyydeltään vanhoihin "kaksilasisiin" ovat n. kaksi kertaa paremmat. Tämä siis edellyttäen, että nuo vanhat ikkunat on teipattu tiiveiksi. Jos ilmavuoto otetaan huomioon, niin vanhat ikkunat tulevat jo paljon perässä.
2-lasiset ikkunat, joiden U-arvo on 1.1.
Lasien välissä on eristyskaasu.
Ko. ikkunamalli 3-lasisena, U-arvo 0.9.
Kiitän tuohtuneista vastauksista. Yhtään selvää lähdettä ei tullut.
Eristyskaasu sinänsä auttaa kyllä. Mutta ymmärrän asian niin että ensin huononnetaan ikkunaa lähentämällä laseja ja sitten tätä huononnettua parannetaan eristyskaasulla että saa hinnan korkealle ja kehutaan sitä parannusta maasta taivaaseen. Jos kaasu sitten pihiseekin ulos aikaa myöten niin jäljelle jää se huono rakenne ja huono eristävyys. Millä tavalla todetaan että kaasu on pysynyt siellä sisällä? Annetaanko noille kaasulaseille 70 vuoden takuu? Kestävätkö kaasulasien tiivisteet todella varmasti kymmeniä vuosia säiden armoilla?
Eräässäkin vastauksessa annetaan lukuja, kolmilasinen on parempi kuin kaksilasinen eristyskaasulla. Miksi sitten käyttää kaasulaseja? Onko se kolmilasinen edes tehty optimaalisesti, oikein, oikeilla etäisyyksillä?
Ja ilmavuodot, eivät ne riipu lasien lukumäärästä tai suojakaasusta. Ellei osata puhua asiasta niin asian vierestä. Tässä on kyse lasien lukumäärästä.
Kaikissa energiansäästöoppaissa tähdennetään että ikkunoiden vaihtohintaa ei ikinä saa takaisin säästetyssä energiassa. Silti niitä tehdään paljon. Pelättävää on että nuo kaasulasitkin pitää vaihtaa ennenaikaisesti kaasun vuotamisen vuoksi.
Mutta jokainen tavallaan.
HOMEOSMOOSI
Kaasutäytteiset ikkunaelementit ovat muualla maailmassa yleisiä kun käytetään ns. DK-ikkunoita.
DK-ikkuna tarkoittaa ikkunamallia, joka aukeaa sivulle päin ja myös kippaa.
Ikkuna on todella käytännöllinen, tosin kalliimpi kuin tällainen pohjoismaissa käytösä oleva vain sivulle aukeava malli.
Esim. saksankielisissä maissa pelkästään sivulle aukeavaa ikkunaa käytetään vain ns. toissijaisissa kohteissa, hyvin harvoin asunnoissa tai julkisessa rakentamisessa.
Tämä ikkunamalli on mahdollista toteuttaa teknisesti , jos ikkunaelementti ei ole kovin paksu.
Omassa talossani on tällaiset ikkunat, ne ovat erittäin kätevät ja oven korkuisina toimivat myös esim. terassin ovina. Selektiivilasilla varustettuna ikkunat eivät päästä kesällä kuumaa auringonsäteilyä sisälle niin paljon kuin perinteiset ikkunat.
Kolmilasinen kaasuelementti-ikkuna on tietysti kehitetty matalaenergiataloja varten, niillä päästään erittäin hyvään eristyskykyyn. Lisäksi pestäviä lasipintoja on vähän, vaikka laseja onkin kolme kappaletta.
Ikkunoista saa tietoa googlettamalla esim. DK- Fenster, kippi-ikkuna tms.
Lasien etäisyys on kippi-ikkunoissa optimoitu näiden ikkunoiden rakenteen ja lämpötalouden mukaan.
Itse lasielementti ei ole useinkaan se ikkunan heikoin lenkki. Valitettavasti ikkunoiden työn laatu ,heikko asennustyö ja ikkunoiden saranoiden, tiivisteiden ja puuosien heppoisuus tekee niistä huonoja tuotteita ja näistähän olemme kuulleetkin viime vuosina paljon.
Voi helvatti! Tommosessa olen asunut 30v.Illalla 25c aamulla 18c
Puita paloi 70m3 vuodessa.
Ei enää tulisi mieleenkään tuommoseen.
Kyllä on kiva tallustella lämpöösillä laattioilla ilman reinoja
Sinun vuonna 1992 talo on huonosti rakennettu siinä syvimmässä lamassa on kait säästetty lasivillastakin seinissä jne... hätiköidysti valmiiksi ja myyntiin että edes osan omista pois saa. Et ole ainut joka kärsii samoista ongelmista. Toivottavasti sinun kotitalossasi ei mene yhtä paljoa w/m3 kun vanhassa hirsitalossa siltikään.
maksan mieluummin sähköstä kuin alan aamuin illoin peuhaamaan halkojen kanssa.