Venäjäntoy naaras vs. uros

Jos olet lapsiperheinen älä ota toitsua, ei todellakaan perhekoira. Samoin ei sovi ensimmäiseksi koiraksi. Itsellä 3 toyta ja kaikilla todella vahva luonne, nartuilla enempi kuin tällä meidän nuorimmaisella pojulla. Ennen tätä kokemusta koirista yli 15 vuotta, enimmälteen chihuahuoista ja toy on luonteeltaan täysin toisenlainen. Bichonit enempi lapsiystävällisiä :) !

georgette kirjoitti:

Jos olet lapsiperheinen älä ota toitsua, ei todellakaan perhekoira. Samoin ei sovi ensimmäiseksi koiraksi. Itsellä 3 toyta ja kaikilla todella vahva luonne, nartuilla enempi kuin tällä meidän nuorimmaisella pojulla. Ennen tätä kokemusta koirista yli 15 vuotta, enimmälteen chihuahuoista ja toy on luonteeltaan täysin toisenlainen. Bichonit enempi lapsiystävällisiä :) !

Lue lisää

Hei.

Ei tuokaan kyllä ole mikään absoluuttinen totuus. Meillä toitsu (ja vielä narttu) oli ensimmäinen koiramme, ja todella hyvin ollaan pärjätty. Kouluttamisen, terveyden tai minkään muunkaan kanssa ei ole ollut mitään ongelmia. Lisäksi molemmat koiramme rakastavat lapsia, vaikka onkin ihan totta, ettei toitsuja pikkulapsiperheeseen suositellakaan. Se kuitenkin johtuu enimmäkseen siitä, että toitsut ovat erittäin hentorakenteisia, ja pienet (alle 5v) lapset saattavat vahingossa esim. leikkiä liian rajusti koiran kanssa, jolloin pikkuisella toitsulla on vaarana raajojenn tms. murtuminen. Kyse ei siis todellakaan ole siitä, etteivät toitsut pitäisi lapsista. Mielestäni liian monet venäjäntoyn omistajat suhtautuvat koiriinsa kuin pikkuisiin koriste-esineisiin, ja varjelevat niitä ihan liikaa esim. juuri lapsilta ja isommilta koirilta. Jotkut toitsun omistajathan eivät anna koiransa edes hypätä itse vaikkapa sängylle, tai kävellä rappusissa, mutta mun mielestä tuollainen on naurettavaa. Toitsukin on kuitenkin koira, ja ainakin itse olen sitä mieltä, että kyllä ne luutkin vahvistuvat jos antaa koiransa käyttäytyä pennusta asti koiran tavoin, eikä suunnilleen kanna sitä silkkityynyllä.

georgette kirjoitti:

Jos olet lapsiperheinen älä ota toitsua, ei todellakaan perhekoira. Samoin ei sovi ensimmäiseksi koiraksi. Itsellä 3 toyta ja kaikilla todella vahva luonne, nartuilla enempi kuin tällä meidän nuorimmaisella pojulla. Ennen tätä kokemusta koirista yli 15 vuotta, enimmälteen chihuahuoista ja toy on luonteeltaan täysin toisenlainen. Bichonit enempi lapsiystävällisiä :) !

Lue lisää

Ei meillä lapsia ole ja on ollut koiria ennenkin, muttei kun olen ollut omillani
Olen myös kuullut, että näillä on upea luonne ja tutkinut aika tarkkaan, että tää olis meidän koira.
(kaverilla on myös tällainen) Ja olen myös kuullut, että jotkut ovat chihujen kanssa hyvin samanlaisia. Mitä eroja itse olet huomannut? Ja jos ovat niin paljon vaikeampia niin miksi olet valinnut tämän rodun? Kiva tietää kokemuksia, vaikka valinta taitaakin olla jo tehty! =)

err kirjoitti:

Ei meillä lapsia ole ja on ollut koiria ennenkin, muttei kun olen ollut omillani
Olen myös kuullut, että näillä on upea luonne ja tutkinut aika tarkkaan, että tää olis meidän koira.
(kaverilla on myös tällainen) Ja olen myös kuullut, että jotkut ovat chihujen kanssa hyvin samanlaisia. Mitä eroja itse olet huomannut? Ja jos ovat niin paljon vaikeampia niin miksi olet valinnut tämän rodun? Kiva tietää kokemuksia, vaikka valinta taitaakin olla jo tehty! =)

Lue lisää

Mistä olet kuullut että chihuahuat ja venäjäntoyt olisivat samanlaisia? :-)

Itselläni täysin eri kokemus, molempia rotuja omistan useamman ja molemmista kokemusta myös monen vuoden ajan, chihuahuoista jopa jo monen vuosikymmenen ajan.

Chihuahua on luokiteltu seurakoiraksi, ja ei välttämättä tarvitse niin paljon virikkeitä, viihtyy myös hyvin yksikseen ja nopeammin ainakin meillä oppineet pentupaperilta ulkosisäsiisteiksi. Ei yhtä haukkuherkkä kuin toitsut, ja toitsuun verrattuna rauhallinen (huom. kyllä chihuilta poweria löytyy, toitsuilta vain VIELÄKIN enemmän).
Chihuissa kuitenkin perinnöllisiä terveydellisä haittoja löytyy, toisin kuin toitsuilla. Mutta venäjäntoyn raajat tosiaan ovat pitkät ja olemus hento ja täten vahinkoja sattuu usein.

Toyterrieri on siis terrieri, ja omaa terriern luonteen, vaikka se chihulta paljon näyttääkin. Haukkuherkempi toy siis on mutta myös rohkeampi, en sano että chihut ovat arkajalkoja, mutta ennemmin pysyttelevät poissa "pelottavien asioiden" lähettyviltä (=imuri :o) ) toisin kuin toy pistää "viholliselle" kampoihin ja ei millään perääntyisi. Meillä toyilla on enempi ollut hampaiden käyttöä, ja tämä pentu-näykkiminen tulee yhä esiin leikkien yhteydessä vaikka kaikki toitsumme jo aikuisiällä.
Pientä sisälle aika ajoin merkkailua on kaikilla meidän "kääpiöillä", vaikka ulkona käydään 6 kertaa päivässä joista 2 pitempää lenkkiä. Liikuntaa ja aktiviteetteja toyt tarvitsevat enemmän ja jos sitä niille ei tarjoa, tuhoaminen on välttämätöntä :-)

Meillä kaikki on melko samankokoisia, mutta jo chihujen "tukeva" (sananpuutteessa nyt käytän tuota) olemus peittoaa toyt leikeissä ja nahinoissa, siksi venäjäntoyta ei mielellään suositella isojen koirien seuraksi. Monilla tutuillani on chihuja ja esim. mastiffeja samassa talossa mutta mastiffia ja toyta en samaan taloon, edes huoneeseen laittaisi, en edes toyta ja vaikka cottonia (vaikka tämäkin vielä kääpiökoira). Toyt "riehuu" paljon ja leikissä sattuu ja tapahtuu jo muiden pienten koirien kanssa, saatikka vähänkään isompien. Rohkeus koituu usein toitsujen kohtaloksi. Meidän ukot on myös ollu melkosia jääräpäitä ja kärsivällisyys ei samaa luokkaa kuin chihuillamme, mutta jos hermoja riittää niin temppuja ym. varmasti oppisi.

Lapsiperheeseen (alle yläasteikäisiä) en kumpaakaan rotua suosittele ja tästä tutun kautta kokemusta, lapsi(11v) oli vain pidellyt koiraa sylissään kun tämä päättikin sitten rimpuilla tytön käsistä ja johan sitä oltiin hetkessä lattialla, koira meni veltoksi, koiraa nostaessa valui ulostetta ja verta ja koiran koko olemus oli veltto ja epämuodostunut, hengissä se vielä oli, shokissa ja sen katseen muistan vieläkin painajaisissani. Ei pentu siitä valitettavasti selvinnyt. Samoin olen kuullut isojen koirien raatelemisesta ja pöydältä hyppäämisestä, omassa tapauksessa pentu hyppäsi (suht matalalta) sohvalta ja tottakai kuono kolahti lattiaan, kamala huuto, mutta onneksi selvittiin pelkällä säikähdyksellä. Joten näille sohvalta hyppimisille ym ei kuuluisi nauraa. Pahemminkin voi käydä.

Upeat ovat luonteet kaikilla koirilla, kunhan vain niitä pentuna tarpeeksi kouluttaa ja opastaa, jaksaa sosiaalistaa, eikä altista traumoille, koira ei ole esim. arka tai agressiivinen syntyessään.

Onnea pennun etsintään, itsellä toyn pentuja olisi suunniteilla vasta syksyn puolelle, ilmoittele jos vielä olet pentua vailla, niin voisit mahdollisesti jo tehdä alustavan varauksen. Muista älä hanki koiraa hetken mielijohteesta, jos koiran oikeasti haluaa on valmis odottelemaan ja etsimään sitä oikeaa useamman vuodenkin. :-P

Terveisin:
Katja - Mamma: blondi, 44v ;)
**Roni - lk. Chihuahua: valkoinen, 10v ** meidän vanha herra
**Nadia - lk. Chihuahua: fawn, 4v ** rauhallinen rouva
**Nala - lk. Chihuahua: fawn, 4v ** leikkisä leidi
**Fasu - pk. Chihuahua: tri-color 2v ** pikkuinen unikeko
**Rasmus -lk. Venäjäntoy: black&tan 3v ** energinen älykkö
**Turo -lk Venäjäntoy: black&tan 2,5v ** riemukas häntäheiluri
Lisäksi 3 akvaariota ja yksi Killi-kissarouva, sekä onnellinen aviomies =0)

Katja - Mamma kirjoitti:

Mistä olet kuullut että chihuahuat ja venäjäntoyt olisivat samanlaisia? :-)

Itselläni täysin eri kokemus, molempia rotuja omistan useamman ja molemmista kokemusta myös monen vuoden ajan, chihuahuoista jopa jo monen vuosikymmenen ajan.

Chihuahua on luokiteltu seurakoiraksi, ja ei välttämättä tarvitse niin paljon virikkeitä, viihtyy myös hyvin yksikseen ja nopeammin ainakin meillä oppineet pentupaperilta ulkosisäsiisteiksi. Ei yhtä haukkuherkkä kuin toitsut, ja toitsuun verrattuna rauhallinen (huom. kyllä chihuilta poweria löytyy, toitsuilta vain VIELÄKIN enemmän).
Chihuissa kuitenkin perinnöllisiä terveydellisä haittoja löytyy, toisin kuin toitsuilla. Mutta venäjäntoyn raajat tosiaan ovat pitkät ja olemus hento ja täten vahinkoja sattuu usein.

Toyterrieri on siis terrieri, ja omaa terriern luonteen, vaikka se chihulta paljon näyttääkin. Haukkuherkempi toy siis on mutta myös rohkeampi, en sano että chihut ovat arkajalkoja, mutta ennemmin pysyttelevät poissa "pelottavien asioiden" lähettyviltä (=imuri :o) ) toisin kuin toy pistää "viholliselle" kampoihin ja ei millään perääntyisi. Meillä toyilla on enempi ollut hampaiden käyttöä, ja tämä pentu-näykkiminen tulee yhä esiin leikkien yhteydessä vaikka kaikki toitsumme jo aikuisiällä.
Pientä sisälle aika ajoin merkkailua on kaikilla meidän "kääpiöillä", vaikka ulkona käydään 6 kertaa päivässä joista 2 pitempää lenkkiä. Liikuntaa ja aktiviteetteja toyt tarvitsevat enemmän ja jos sitä niille ei tarjoa, tuhoaminen on välttämätöntä :-)

Meillä kaikki on melko samankokoisia, mutta jo chihujen "tukeva" (sananpuutteessa nyt käytän tuota) olemus peittoaa toyt leikeissä ja nahinoissa, siksi venäjäntoyta ei mielellään suositella isojen koirien seuraksi. Monilla tutuillani on chihuja ja esim. mastiffeja samassa talossa mutta mastiffia ja toyta en samaan taloon, edes huoneeseen laittaisi, en edes toyta ja vaikka cottonia (vaikka tämäkin vielä kääpiökoira). Toyt "riehuu" paljon ja leikissä sattuu ja tapahtuu jo muiden pienten koirien kanssa, saatikka vähänkään isompien. Rohkeus koituu usein toitsujen kohtaloksi. Meidän ukot on myös ollu melkosia jääräpäitä ja kärsivällisyys ei samaa luokkaa kuin chihuillamme, mutta jos hermoja riittää niin temppuja ym. varmasti oppisi.

Lapsiperheeseen (alle yläasteikäisiä) en kumpaakaan rotua suosittele ja tästä tutun kautta kokemusta, lapsi(11v) oli vain pidellyt koiraa sylissään kun tämä päättikin sitten rimpuilla tytön käsistä ja johan sitä oltiin hetkessä lattialla, koira meni veltoksi, koiraa nostaessa valui ulostetta ja verta ja koiran koko olemus oli veltto ja epämuodostunut, hengissä se vielä oli, shokissa ja sen katseen muistan vieläkin painajaisissani. Ei pentu siitä valitettavasti selvinnyt. Samoin olen kuullut isojen koirien raatelemisesta ja pöydältä hyppäämisestä, omassa tapauksessa pentu hyppäsi (suht matalalta) sohvalta ja tottakai kuono kolahti lattiaan, kamala huuto, mutta onneksi selvittiin pelkällä säikähdyksellä. Joten näille sohvalta hyppimisille ym ei kuuluisi nauraa. Pahemminkin voi käydä.

Upeat ovat luonteet kaikilla koirilla, kunhan vain niitä pentuna tarpeeksi kouluttaa ja opastaa, jaksaa sosiaalistaa, eikä altista traumoille, koira ei ole esim. arka tai agressiivinen syntyessään.

Onnea pennun etsintään, itsellä toyn pentuja olisi suunniteilla vasta syksyn puolelle, ilmoittele jos vielä olet pentua vailla, niin voisit mahdollisesti jo tehdä alustavan varauksen. Muista älä hanki koiraa hetken mielijohteesta, jos koiran oikeasti haluaa on valmis odottelemaan ja etsimään sitä oikeaa useamman vuodenkin. :-P

Terveisin:
Katja - Mamma: blondi, 44v ;)
**Roni - lk. Chihuahua: valkoinen, 10v ** meidän vanha herra
**Nadia - lk. Chihuahua: fawn, 4v ** rauhallinen rouva
**Nala - lk. Chihuahua: fawn, 4v ** leikkisä leidi
**Fasu - pk. Chihuahua: tri-color 2v ** pikkuinen unikeko
**Rasmus -lk. Venäjäntoy: black&tan 3v ** energinen älykkö
**Turo -lk Venäjäntoy: black&tan 2,5v ** riemukas häntäheiluri
Lisäksi 3 akvaariota ja yksi Killi-kissarouva, sekä onnellinen aviomies =0)

Lue lisää

Okei! Kiva kuulla kokemuksia. Joiltain palstoilta olen lähinnä lukenut. Eikä meillä tosiaan ole lapsia paitsi mulla on kummipoika, mutta sen käsiin sitä ei sitten saa antaa. Olen suunnitellut itse kouluttaa ja sitten käydä ainakain jollain koirakoulun peruskurssilla. Kyllä se koira saakin olla energinen, mutta ehkä täytyy vielä seurata joitain toitsuja, että onko ne ihan "hulluja". Ihan hyvä, että saa kotiin villiä seuraa, kun toi avopuoliso on niin rauhallinen. =)