yhteyksiä?
Nyt kun Markku on vähän aikaa ollut hiljaa, niin poika tuntureilta on aktivoitunut. Onko tässä kyse samasta henkilöstä? Jutut ovat välillä vähän samaan suuntaan vinkasallaan.
Miten on Erkki Aho ja Kannus?
Onko kalevi Kannus oikeuspoliittisen tutkimuskeskuksen johtaja?
Mikkelin poliisilaitoksesta oli melkoiset jutut meritin sivuilla.
Nyt nuo apulaispoliisipääliköstä olevat kirjoitukset sekä poliisilaitoksen yleisestä toiminnasta kertovat jutut on poistunut meritin poliisilinkin sulkeuduttua.
Nyt kun Markku on vähän aikaa ollut hiljaa, niin poika tuntureilta on aktivoitunut. Onko tässä kyse samasta henkilöstä? Jutut ovat välillä vähän samaan suuntaan vinkasallaan.
Miten on Erkki Aho ja Kannus?
Onko kalevi Kannus oikeuspoliittisen tutkimuskeskuksen johtaja?
Mikkelin poliisilaitoksesta oli melkoiset jutut meritin sivuilla.
Nyt nuo apulaispoliisipääliköstä olevat kirjoitukset sekä poliisilaitoksen yleisestä toiminnasta kertovat jutut on poistunut meritin poliisilinkin sulkeuduttua.
Vastaukset 7
Vanhimmat
oikein tietää.
kateus ja toisen mollaaminen vain kasvaa kiristyvässä kilpailussa.
nämä piilosta kirjoittajat.
on kuulema maanviljelijä, tiedä sitten.
Täällä väkeä joka lähtöön.
Aho on näitä Kalajoen marisijoita.
pitkään aikaan kirjoitellut?
Erkkimerkkikö.
vakiojulkkiksia..heh
ainoastaan vääryyttä kokeneiden ihmisten varassa.
Poliisiylijohtaja Reijo Naulapää otti julkisuudessa kantaa vaimoaan pahoinpidelleen poliisin tapaukseen toteamalla, että poliisille pitää voida asettaa muita kansalaisia korkeammat nuhteettomuusvaatimukset myös vapaa-aikana.
Naulapää on niin ikään painottanut, ettei poliisin työssä riitä se, että poliisi itse kokee tekevänsä oikein. Poliisin pitää hoitaa työnsä niin, että myös ulkopuoliset vakuuttuvat toiminnan oikeellisuudesta. Poliisin visiossa todetaan, että ”poliisi on tasapuolinen, ammattitaitoinen, luotettava, palvelualtis ja korruptiosta vapaa ammattikunta”.
Poliisin työ altistaa
poliisirikoksiin
Poliisirikoksia Suomessa tutkinut Marko Viitanen lähestyy asiaa myös hieman toisesta näkökulmasta.
- Totta kai poliisitkin tekevät rikoksia. On tietysti kaunis ajatus, että poliisit olisivat jonkinlaisia yli-ihmisiä, mutta miten poliisit voisivat erota muusta yhteiskunnasta, Viitanen huomauttaa.
Ulkomaisissa tutkimuksissa on hyviä esimerkkejä siitä, että poliisia kohdellaan ikään kuin irrallaan muusta yhteiskunnasta. - Jos poliisi vaikkapa ottaa lahjuksia vastaan, on myös olemassa niitä, jotka lahjuksia tarjoavat. Kyse ei ole siis pelkästään poliisin toiminnasta.
Viitanen nostaa esiin sen tosiasian, että poliisi joutuu työnsä puolesta sellaisiin tilanteisiin, joissa on pakko tehdä nopeasti vaikeita ratkaisuja – ratkaisuja, joihin oikeusoppineiltakaan ei aina löydy vastauksia. Viitasen mukaan voisi ajatella, että poliisin työ osaltaan altistaa poliisirikoksille.
Tukea ajatuksilleen Viitanen saa omasta tutkimuksestaan, jossa tavallisimpien poliisirikosten kenttä pitää sisällään juuri niitä asioita, jotka liittyvät poliisin normaaleihin työtehtäviin. Näitä ovat liikennerikokset, väkivaltarikokset sekä informaation kulkuun liittyvät rikokset. Esimerkki informaation käsittelyyn liittyvästä rikoksesta voisi olla perättömien lausuntojen antaminen tuomioistuimessa.
Poliisitoiminnan valvonta
vääryyttä kärsineiden varassa?
Marko Viitasen tutkimuksen kohteena olevana vuonna 1998 Viitanen löysi 497 sellaista tapausta, jotka ovat mahdollisia poliisirikoksia.
Suurin osa jutuista on sellaisia, joissa asianomainen on itse tehnyt asiasta ilmoituksen. Poliisin itsensä tekemiä ilmoituksia on viidesosa. Pienen ryhmän muodostavat kokonaan sivullisten tekemät tai muiden viranomaisten tekemät ilmoitukset.
Tämän aineiston perusteella poliisirikokset ovat siis suurimmaksi osaksi tapauksia, joissa omasta mielestään vääryyttä kärsivät ihmiset nostavat asian esiin. Tästä voisi tehdä sen johtopäätöksen, että poliisitoiminnan valvonta on varsin pitkälle vahinkoa kärsineiden ihmisten varassa.
- Hyvä kysymys on, että pitäisikö poliisin osata kyseenalaistaa omaa ja työkavereidensa toimintaa enemmän. Toisaalta jos ajatellaan, että kaikenlaisesta omasta ja työkaverin toiminnasta ryhdyttäisiin tekemään ilmoituksia ja tutkintapyyntöjä, saattaisimme pian olla ”helvetillisessä työpaikassa” töissä, Marko Viitanen toteaa.