Mitä ootte mieltä Facebookista, noin yleensäkin?
Pomon kaverina
Facebookissa
15128
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Sitä ei ole markkinoitu mulle tarpeeksi hyvin, että kiinnostuisin. Toisaalta eiköhän liene enemmän kakarapuuhastelua noi naamat ja niitten kirjat. Tai en tiedä, periaatteessa olen kaikelle avoin. Facebookista en ole vielä kiinnostunut tietämään enempää.
Iltalehdestä juttu, että syntyy eripuraa, jos pomo pyytää toisia kaverikseen, toisia ei?!
Se mikä kuva omalla vähäisellä tutustumisella tuohon 'naamakirjaan' on, on että siellä on kasvotonta väkeä paljon, ei kuvaa lainkaan! Ja hyvin rajattu saattaa olla piiri, joka näkee tietoja, jos ei ole "kaveri".
Miten silloin saada yhteyttä esim. kymmeniä vuosia vanhaan tuttavaan, josta ei ole kuullut, ja oikeasti haluaisi tietää mitä tälle kuuluu.
Nuoriso näyttäytynee rohkeammin, ja on mageeta, mitä enemmän 'kavereita', jotka saattaa olla suunilleen outoja keskenään, vaikka kuvan perusteella pyydetään kaveriksi.
En siis myöskään ymmärrä asian ydintä, miksi olla kaveri siskon/veljen/työkaverin..jne kanssa, kun yhteydenpitovälineitä on niin valtavasti muutenkin.. Siis jos ei tarpeeksi näe esim. töissä ;)
Ennen lapset pyrkivät aikuisiksi, nyt aikuiset lapsiksi:
"Iltalehdestä juttu, että syntyy eripuraa, jos pomo pyytää toisia kaverikseen, toisia ei?!"
Työpaikoilla on aina kilpailua perseennuolemisesta. Hyvät välit pomon kanssa takaa sujuvammat ylennykset ja palkankorotukset jne. Joku "Facebook- jengi" pomon kanssa on äärettömän huono asia työpaikalla. Normiduunari on sen ulkopuolella ja jotkut "sisäpiiriläiset" junailee asioitaan toisten tietämättä. Sillä kyseessä on työasiat, ei mikään kaveruus. Yhtään kapitalistia ei ole, joka haluaisi vain hyvää hyvyyttään ja ystävyyttään veljeillä palkollistensa kanssa. Kyseessä on valvonta ja johtamistyökalu. Ja ihmiset on innoissaan, kun ollaan poman kanssa niin "ystäviä", periaatteessa vuorokaudet ympäriinsä. Moniko ottaisi valvontakameran kotiinsa?
=DW=
Kun nypläät pomon kanssa samaa pitsiä, olet kamu.
onkin niin että perseennuolijatyöntekijä pyytää pomoa feissikamuksi ja pomo ei kehtaa kieltäytyä. Näinhän ne suosikkiklikit syntyvät työpaikoilla:(((
tähänkin...
viesti tietotekniikkaan.
Tai netin ihmeisiin.
Voisitko viisaampana tarkentaa??
ymmärrä, ehkä siksi kun en kyseistä viestiä kirjoittanut.
Onko täällä joku jolla on neuroosi rekisteröitymisestä ja siksi matkii rekisteröitymättömiä?
Facebookille ei ole mitään merkitystä mulle. Asiat ja kontaktit hoituvat suoraan ihmisten kanssa, en näe mitään järkeä pirtaloida kontaktejani jokapaikkaan, mitä amerikkalaiset nettiin keksivät perustaa. Loppupeleissä noissa "sosiaalisissa ryhmissä" ei muuten montaa "ystävää" sitten olekkaan. Kyllä se nimi vekseliin pitää hakea ihan pirtista asti, ei sitä nettituttavuuksilta saa.
Sitäpaitsi, Mikä helvetin ympärivuorokautinen kontrolli muka ihmisillä pitää olla työnantajan toimesta? Luulisi pomoilla olevan tärkeämpääkin tekemistä kuin kytätä alaistensa tekemisiä ja puheita juorupalstoilta. Eikö sellaiset luota rekrytointikykyihinsä vai mitäkö? Suurin osa ihmisistä laittaa työkännykkänsä kiinni kotona, jos mahdollista. Miksi sitten pitää vapaa-ajatkin "seurustella" työasioissa netissä? Tossa ei mun mielestä ole mitään järkeä.
Aikaan pidin salaista puhelinnumeroa, se oli vielä vaimon nimissä. Ilmoitin töissä, että minulla ei ole puhelinta. Saipahan olla kotonaan rauhassa työasioilta.
=DW=
se on ihan ok väline siihen mihin se sopii. Se ei vaikuta järkevältä ennen kuin sen oppii.
Multa meni yli puoli vuotta ennen kuin sain kiinni sen ideasta. Tein sinne profiilin ja sain muutaman kaverin, ihmettelin että mitäs nyt? En tuntenut sitä järkeväksi, joten olin usean kuukauden poissa siekltä, mutta sitten tuli tarpeita "olla olemassa" ja aloin hissukseen opetella sitä.
Siinähän fb:n tärkein piirre onkin: sen kautta voi olla olemassa ihmisille, joihin ei muuten ehkä pitäisi yhteyttä: näet, että vanhat koulukaverit ovat edelleen maailmassa, nuoruuden kaveritkin elävät tahoillaan.
Ei niiden kanssa tarvii olla koko ajan juttusilla, mutta on hauska, että voi kommentoidjonkun asioita, sikäli kuin ne siellä näkyvät.
Ei ehkä kuulosta järkevältä, mutta kyllä siinä oma mielekkyytensä on.
Se ei kylläkään ole mikään "nuorisojuttu", vaan ihan aikuisia ihmisiä siellä pyörii. Kaveripiirinsä koonhan siellä voi määritellä itse tarpeensa mukaan. Mulla on kolmisenkymmentä kaveria. Olen huomannut että ihmisillä, joilla on jonkunlainenkaan yhteiskunnallinen rooli on valtavat kaveripiirit: se on ihan todellista verkostoitumista, läsnäoloa sidosryhmien tietoisuudessa.
kaveripiirit, se ei kerro asemasta yhtään mitään! Onhan tyyppejä jotka vain keräävät feissi-kavereita.
Ja johan on tutkittu, yksinäisimpiä olivat ne monen sadan kaveripiirin omaavat!
ihmisistä, jotka tunnen, eli tiedän miksi heillä on laaja verkosto: kunnanvaltuutettuja, kulttuurivaikuttajia, tomittajia jne. ihmisiä joiden on työn puolesta hyvä pitää yllä suhteita, näkyä ja nähdä. "Kaverit" ei ole kavereita, vaan suhdeverkosto, jonka kautta vaikutetaan.
Toki on sitten niitä, jotka keräävät vaan kavereita kavereiden takia. Luulisin että nämä ovat facebookin nurisoosastoa.. Nämä ovat mielestäni kaksi eri ryhmää kuitenkin.
oon itsekkin siellä mulla on paljon sukulaisia jotka päivittää siellä ja helppo tapan niiden kanssa pitää yhteyttä ja oppii paljon ihmisistä uutta semmoisista joita ei tunne oikeen hyvin oppii tuntemaan paremmin ihan hyvä juttu se naamakirja mutta tietysti jos haluaa olla kauheen salaperäinen se ei oo ollenkaan oikee paikka.