Olen 22-vuotias nuori nainen ja viime vuosina olen huomannut, että vihanhallintani huononee vuosi vuodelta. Suutun todella helposti ja olen epävarma ja vihainen suurimman osan ajasta. Tämä alkaa vaikeuttaa työntekoani ja parisuhdettani sen lisäksi, että itselläni on todella paha olla. En haluaisi missään tapauksessa minkäänlaista lääkitystä, enkä sen takia ole mennyt lääkäriltä apua hakemaankaan kun kaikkiin vaivoihin sitä yleensä ensimmäisenä ehdottavat. Ongelmallisissa tilanteissa, joissa suutun, pystyn työpaikallani (toistaiseksi) hillitsemään itseni ja koska en voi vihaa purkaa, menen vessaan pidättelemään itkua vähäksi aikaa. Olen ihan raivona ihan pienistäkin asioista ja liioittelen ne itselleni. Tätä tapahtuu päivittäin. Olen lopettanut tupakoinnin vuoden vaihteessa eikä tupakka pyöri mielessäni enää muulloin kun vaikeissa tilanteissa, koska tupakointi on aiemmin ollut tälläinen vihanpurkamiskeino sekin. Nyt vaan hengitän syvään ja pidättelen itkua jos on oikein vaikea tilanne. Mistä ihmeestä tälläinen voi johtua, varsinkin kun se pahenee iän myötä?? Vai peitänkö vain vihallani epävarmuutta? Saan raivareita myös yksin ollessani, vaikka eihän minulla silloin ole mitään syytä peitellä mitään epävarmuutta tms.
Apuja kiitos.
Apuja kiitos.
Vastaukset 7
Vanhimmat
hormonit heittelee?
Onhan sekin tietysti vielä 22-vuotiaanakin mahdollista...mutta mikäköhän sellaisen aiheuttaisi sitten..syön e-pillereitä, mutta olen syönyt niitä samoja yli 5 vuotta.
Pillerit voivat alkaa aiheuttaa mielialaoireita pitkänkin käytön jälkeen, olen törmännyt useisiin sellaisiin kokemuksiin keskustelupalstoilla.
Jos on tosi herkästi raivostuva, niin uskoisin että jotakin biologista siinä silloin on, eikä pelkästään ole kyse jostain psykologisista jutuista, jotka käsittelemällä se menisi pois. Minä huomaan esim pms-oireissa sen AIVAN selvästi. Sellaiset tilanteet, jotka muuten eivät aiheuttaisi mitään raivoa, saavat minut räjähtämään. Olen siis hyvin räjähdysherkkä koko ajan, kun on pms-aika. Jos minulla olisi tuollainen vihaongelma ja käyttäisin pillereitä, kokeilisin kyllä ensimmäisenä lopettaa ne pillerit. Monelle se on tuonut helpotuksen.
Toki niitä psykologisiakin juttuja kannattaa miettiä, esim sitä oletko ollut nuorempana ylikiltti. Vihan kieltäjillä tuntuu näitä vihaongelmia tulevan herkästi.
Vihantunteita voisi olla hyvä tutkia, mitä vihan takana ehkä on (muuta kuin ne arkiset syyt, mitkä milloinkin) ja mitä se voisi ilmentää. Ja niin edelleen. Keskusteluapua on saatavilla, ja lääkkeitä ei ole pakko syödä, jos ei tahdo. Sano tarvittaessa lääkäreille suoraan, että haluat käsitellä tunteita etkä vaientaa niitä / hoidella pelkkiä oireita lääkkein?
...Ensimmäisenä siis voit tietenkin itse tykönäsi miettiä, voisiko joku tällainen olla avuksi sinulle. Voisiko vihassa olla kyse jostain mielessä kantamistasi asioista, jotka nousevat pintaan tietynlaista ärsytystä kohdatessasi? Millaiset asiat raivostuttavat? Mikä niissä herättää vihan, onko niillä ehkä jotain yhteistä, tai toistuuko itse tunne ja/tai ajatukset aina jotenkin samanlaisina; voisiko niistä tätä kautta saada jotain otetta, ymmärtää paremmin?
Käy juttelemassa lääkärille tai psykologille. Kerrot oireistasi ja sanot miten asiat on.
Itsellä oli sama juttu ja taustalta löytyi mielialaongelmana masennus,jota en uskonut sairastavani.
Sain avun.
Sinulla voi olla virtsahappomyrkytys.
http://qmies.blogit.fi/mielenterveyden-tehohoito/