Karttaplotteri

Ei noissa sähköisissä kartoissa niin paljoa virheitä ole, että niitä tuolla tavalla voisi verrata. Paperikarttoihinkin korjauksia ilmoitetaan kuukausittain useammankin julkaisun voimalla.

Koolla on väliä, joten kannattaa hankkia niin iso, kuin sopii. Purkkarissa kannattaa kiinnittää myös virrankulutukseen. Esim. Raymarinen vanhempi C80 malli vie virtaa puolet, verrattuna E80 tai uuteen C90 malliin verrattuna - taitaa noiden tehokkaampi 3D-grafiikkapiiri olla aika perso virralle.

Vene lehdessä oli 03/2007 laitteet kutakuinkin samoja vieläkin...

http://www.cactusnav.com/chartplotters-c-32.html?filter_id=11&sort=5a

Tuolta joku jossa on suomen kieliset valikot. Esim Raymarine

Kyllä nyt niin naurattaa...

Ja näin menetellen ei voi olla päätymättä hankkimaan veneeseensä karttaplotteria.

19 kirjoitti:

Ja näin menetellen ei voi olla päätymättä hankkimaan veneeseensä karttaplotteria.

On mulla veneessä.Kartat hyvin luettavia ja toiminut loistavasti kaksi edellistä kesää.Maksoi karttoineen 2 vuotta sitten 750 €.Ei edes kallis hankinta !

19 kirjoitti:

Ja näin menetellen ei voi olla päätymättä hankkimaan veneeseensä karttaplotteria.

purjehtiessa ei ole aikaa ja kiinnostusta leikkiä elektroniikan kanssa. (moottori)veneilijät ovat asia erikseen. Etelärannikon saaristosta löytyy yhä väylien varrelta useita kiviä, joten paperikartta on paras korjauksiinkin, ks tiedonantoja veneilijöille-lehti.

asdffff kirjoitti:

purjehtiessa ei ole aikaa ja kiinnostusta leikkiä elektroniikan kanssa. (moottori)veneilijät ovat asia erikseen. Etelärannikon saaristosta löytyy yhä väylien varrelta useita kiviä, joten paperikartta on paras korjauksiinkin, ks tiedonantoja veneilijöille-lehti.

Ei siinä purjehtiessa enää olekaan aikaa leikkimiseen. Silloin elektroniikkaa vain käytetään. Samat kivet kuitenkin puuttuvat molemmista karttaformaateista. Väylärajojen sisällä kiviä peläten kyntäkööt uppotukeillaan ne, jotka eivät paremmasta tiedä tai uskalla tai nenä kartassa kiinni ehdi sijaintia seuraamaan.

asdffff kirjoitti:

purjehtiessa ei ole aikaa ja kiinnostusta leikkiä elektroniikan kanssa. (moottori)veneilijät ovat asia erikseen. Etelärannikon saaristosta löytyy yhä väylien varrelta useita kiviä, joten paperikartta on paras korjauksiinkin, ks tiedonantoja veneilijöille-lehti.

purjeveneilijä, joka haluaa luovia saaristossa, saa irti suurimman edun plotterista, koska sen avulla on varmemmin ja huomattavasti muita menetelmiä nopeammin selvillä tarkasta sijainnista silloinkin, kun on väylän ulkopuolella. Väylällä pysyttelevälle siitä ei ole oikeastaan mitään lisäarvoa verrattuna pelkkään gps-laitteeseen.

37 kirjoitti:

purjeveneilijä, joka haluaa luovia saaristossa, saa irti suurimman edun plotterista, koska sen avulla on varmemmin ja huomattavasti muita menetelmiä nopeammin selvillä tarkasta sijainnista silloinkin, kun on väylän ulkopuolella. Väylällä pysyttelevälle siitä ei ole oikeastaan mitään lisäarvoa verrattuna pelkkään gps-laitteeseen.

elektroniikka bugaa tai muuten vain huono signaali;-)

Fiksu navigaattori ei koskaan turvaudu yhteen systeemiin, joten on aiva hölmöä kryssiä saaristossa väylien ulkopuolella pelkän gps:n varassa. Paljon turvallisempaa on mennä paperikartan ja kompassin avulla ja ottaa linjoja ja ristisuuntimia niemenkärjistä turvallisen vesialueen rajoiksi.

sdfgggg kirjoitti:

elektroniikka bugaa tai muuten vain huono signaali;-)

Fiksu navigaattori ei koskaan turvaudu yhteen systeemiin, joten on aiva hölmöä kryssiä saaristossa väylien ulkopuolella pelkän gps:n varassa. Paljon turvallisempaa on mennä paperikartan ja kompassin avulla ja ottaa linjoja ja ristisuuntimia niemenkärjistä turvallisen vesialueen rajoiksi.

periaatteessa varmaan näin, mutta käytännössä ei kukaan ristisuuntia ota. Vene heiluu aallokossa;, kartta kastuu istuma-aukossa;, on olemassa riski,että tuuli vie kartan, jos sitä kovin levittelee. Ja purjehdus on purjehtimista, ei mitään ristisuuntien seuraamista. Tuski kenelläkään on veneessään edes ristisuuntien ottamiseen tarvittavia käsi -tai suuntimakompansseja

sdfgggg kirjoitti:

elektroniikka bugaa tai muuten vain huono signaali;-)

Fiksu navigaattori ei koskaan turvaudu yhteen systeemiin, joten on aiva hölmöä kryssiä saaristossa väylien ulkopuolella pelkän gps:n varassa. Paljon turvallisempaa on mennä paperikartan ja kompassin avulla ja ottaa linjoja ja ristisuuntimia niemenkärjistä turvallisen vesialueen rajoiksi.

Se, että ajaa kryssiä plotterin mukaan ei takoita sitä, että oltaisiin vain sen varassa. Jos plotteri pettää, siirrytään vain perinteiseen saman tien. Ei vain saa ajaa itseään tilanteeseen, josta ei ilman plotteria pääse ulos, se on ainoa uusi sääntö. Ilman plotteria joutuu ehkä vendan tekemään minuutin pari aikaisemmin, mahdollisessti jopa ajamaan väljemmille vesille hieman alempaa kurssia ja siinä on se bugitus hoidettu. Niin kauan kuin plotteri toimii, ei tarvitse ottaa yhtäkään suuntimaa ja voi ajaa paljon pienemmillä marginaaleilla. Eihän kukaan kuitenkaan plotterilla aja niin, ettei tietäisi mitä on edessä seuraavan minuutin aikana ja minne sen jälkeen oltaisiin menossa. Sen minuutin aikana voi tehdä tarpeelliset muutokset suunnitelmiin.

Fiksu navigaattori ei missään tapauksessa jätä hyödyntämättä plotterista saatavaa hyötyä.

16 kirjoitti:

periaatteessa varmaan näin, mutta käytännössä ei kukaan ristisuuntia ota. Vene heiluu aallokossa;, kartta kastuu istuma-aukossa;, on olemassa riski,että tuuli vie kartan, jos sitä kovin levittelee. Ja purjehdus on purjehtimista, ei mitään ristisuuntien seuraamista. Tuski kenelläkään on veneessään edes ristisuuntien ottamiseen tarvittavia käsi -tai suuntimakompansseja

kerran niin, että vaimo laittoi leivän paperikartan päälle juuri kun piti heittää venda ja hukkasin sijainnin. Ja sitten kolisi. Kyllä sai vaimo pienen läksytyksen, söin vielä sen leivänkin.

noin mene kirjoitti:

Se, että ajaa kryssiä plotterin mukaan ei takoita sitä, että oltaisiin vain sen varassa. Jos plotteri pettää, siirrytään vain perinteiseen saman tien. Ei vain saa ajaa itseään tilanteeseen, josta ei ilman plotteria pääse ulos, se on ainoa uusi sääntö. Ilman plotteria joutuu ehkä vendan tekemään minuutin pari aikaisemmin, mahdollisessti jopa ajamaan väljemmille vesille hieman alempaa kurssia ja siinä on se bugitus hoidettu. Niin kauan kuin plotteri toimii, ei tarvitse ottaa yhtäkään suuntimaa ja voi ajaa paljon pienemmillä marginaaleilla. Eihän kukaan kuitenkaan plotterilla aja niin, ettei tietäisi mitä on edessä seuraavan minuutin aikana ja minne sen jälkeen oltaisiin menossa. Sen minuutin aikana voi tehdä tarpeelliset muutokset suunnitelmiin.

Fiksu navigaattori ei missään tapauksessa jätä hyödyntämättä plotterista saatavaa hyötyä.

minusta sillä ei ole mitään väliä minkälaista karttaa käyttää. Miten se vaikuttaa siihen kohtaan missä venda heitetään. Eikös jokainen kuitenkin katso ihan vaan miten lähellä mahdollista saarta tai matalikkoa ollaan ja käytä apuna myös kaikuluotainta? Minä ainakin katson etukäteen miten lähelle arviolta voi mennää ja mitä siellä pohjassa mahdollisesti on. Sitten kun syvyys menee alle kipurajan, niin venda heitetää. Poltterihan on vain sähköinen kartta.

Suotuisat tuulet. kirjoitti:

minusta sillä ei ole mitään väliä minkälaista karttaa käyttää. Miten se vaikuttaa siihen kohtaan missä venda heitetään. Eikös jokainen kuitenkin katso ihan vaan miten lähellä mahdollista saarta tai matalikkoa ollaan ja käytä apuna myös kaikuluotainta? Minä ainakin katson etukäteen miten lähelle arviolta voi mennää ja mitä siellä pohjassa mahdollisesti on. Sitten kun syvyys menee alle kipurajan, niin venda heitetää. Poltterihan on vain sähköinen kartta.

Ei luovit aina mene suinkaan kohti matalaa. Matala voi aivan yhtä hyvin olla edessä vasta vendan jälkeen ja silloinkin venda pitää saada osumaan paikoilleen. Ja vaikka menisikin kohti, voi edessä olla jyrkkäreunainen vedenalainen matala, josta köli varoittaa pari sekuntia kaiun jälkeen. Plotteri on vain kartta, mutta sattuu kertomaan paljon suuntimia suuremmalla tarkkuudella kulloisenkin etäisyyden matalaan.

Suotuisat tuulet. kirjoitti:

minusta sillä ei ole mitään väliä minkälaista karttaa käyttää. Miten se vaikuttaa siihen kohtaan missä venda heitetään. Eikös jokainen kuitenkin katso ihan vaan miten lähellä mahdollista saarta tai matalikkoa ollaan ja käytä apuna myös kaikuluotainta? Minä ainakin katson etukäteen miten lähelle arviolta voi mennää ja mitä siellä pohjassa mahdollisesti on. Sitten kun syvyys menee alle kipurajan, niin venda heitetää. Poltterihan on vain sähköinen kartta.

on sähköinen kartta, jolla on myös täsmällinen tieto omasta sijainnistasi. Tai tarkasti ottaen sen plotterin tarkasta sijainnista. Sulla oli tuossa avainsana "arviolta". Juuri siinä pelkän paperikartan varassa navigoinnin ongelma onkin, sijainti on vain silmämääräinen arvio.

Tuossa yläpuolella sd-nimimerkki höpötti ristisuuntimista, mutta kuten hänelle aivan oikein jo muut totesivat, se on teoriaa, jota juuri kukaan ei enää käytännössä harjoita, koska se ei ole yhtä käytännöllistä ja luotettavaa kuin satelliittipaikannus. Jotenkin luulen, että hän ei itse veneile ollenkaan, muuten hän tietäisi, miten tuolla käytännössä toimitaan.

Vielä yksi asiaan vaikuttava juttu: se, että on etukäteen päättänyt, missä kohtaa käännetään, ei riitä. Käytännössähän pitää myös tunnistaa, milloin ollaan siellä asti ja juuri siinä se plotterin ylivoima tulee esiin. Jos veneessä on niin iso porukka, että joku joutaa keskittymään pelkästään niiden ristisuuntimien ottoon, niin kyllähän se silloin käy. Vaan kun useimmiten ja useimmissa veneissä ei ole. Ja asiaa vaikeuttaa vielä se, että pitää ottaa huomioon muitakin tekijöitä kuin se ennaltamäärätty kääntymisraja, kuten muu liikenne ja kenties vieläpä useimmiten pyydykset.

Siinä hän oli oikeassa, että varajärjestelmä on hyvä olla, mutta sehän ei tarkoita, että niiden pitäisi olla samanaikaisessa käytössä.

old_profile_48355 kirjoitti:

on sähköinen kartta, jolla on myös täsmällinen tieto omasta sijainnistasi. Tai tarkasti ottaen sen plotterin tarkasta sijainnista. Sulla oli tuossa avainsana "arviolta". Juuri siinä pelkän paperikartan varassa navigoinnin ongelma onkin, sijainti on vain silmämääräinen arvio.

Tuossa yläpuolella sd-nimimerkki höpötti ristisuuntimista, mutta kuten hänelle aivan oikein jo muut totesivat, se on teoriaa, jota juuri kukaan ei enää käytännössä harjoita, koska se ei ole yhtä käytännöllistä ja luotettavaa kuin satelliittipaikannus. Jotenkin luulen, että hän ei itse veneile ollenkaan, muuten hän tietäisi, miten tuolla käytännössä toimitaan.

Vielä yksi asiaan vaikuttava juttu: se, että on etukäteen päättänyt, missä kohtaa käännetään, ei riitä. Käytännössähän pitää myös tunnistaa, milloin ollaan siellä asti ja juuri siinä se plotterin ylivoima tulee esiin. Jos veneessä on niin iso porukka, että joku joutaa keskittymään pelkästään niiden ristisuuntimien ottoon, niin kyllähän se silloin käy. Vaan kun useimmiten ja useimmissa veneissä ei ole. Ja asiaa vaikeuttaa vielä se, että pitää ottaa huomioon muitakin tekijöitä kuin se ennaltamäärätty kääntymisraja, kuten muu liikenne ja kenties vieläpä useimmiten pyydykset.

Siinä hän oli oikeassa, että varajärjestelmä on hyvä olla, mutta sehän ei tarkoita, että niiden pitäisi olla samanaikaisessa käytössä.

kisaa saaristossa pelkän paperikartan, kompassin ja kaikuluotaminen avulla. Kannattaa opetella hahmottamaan saaria ja etäisyyksiä sen sijaan että oppii hahmottamaan jonkun lcd -näytön.

kipapurjehtija kirjoitti:

kisaa saaristossa pelkän paperikartan, kompassin ja kaikuluotaminen avulla. Kannattaa opetella hahmottamaan saaria ja etäisyyksiä sen sijaan että oppii hahmottamaan jonkun lcd -näytön.

Saaristossakin kilpailleena en tunne ketään, joka kilpailussa navigoisi paperikartan, kompassin ja kaikuluotaimen avulla. Varustukseen kuuluu lisäksi vähintään GPS, usein myös plotteri. Sellaisissa OD luokissa, joissa luokkasäännöt kieltävät elektroniset laitteet, käytetään karttaa ja kompassia, tällöin GPS ja kaikuluotain ovat luokkasääntön vastaisia laitteita.

old_profile_48355 kirjoitti:

on sähköinen kartta, jolla on myös täsmällinen tieto omasta sijainnistasi. Tai tarkasti ottaen sen plotterin tarkasta sijainnista. Sulla oli tuossa avainsana "arviolta". Juuri siinä pelkän paperikartan varassa navigoinnin ongelma onkin, sijainti on vain silmämääräinen arvio.

Tuossa yläpuolella sd-nimimerkki höpötti ristisuuntimista, mutta kuten hänelle aivan oikein jo muut totesivat, se on teoriaa, jota juuri kukaan ei enää käytännössä harjoita, koska se ei ole yhtä käytännöllistä ja luotettavaa kuin satelliittipaikannus. Jotenkin luulen, että hän ei itse veneile ollenkaan, muuten hän tietäisi, miten tuolla käytännössä toimitaan.

Vielä yksi asiaan vaikuttava juttu: se, että on etukäteen päättänyt, missä kohtaa käännetään, ei riitä. Käytännössähän pitää myös tunnistaa, milloin ollaan siellä asti ja juuri siinä se plotterin ylivoima tulee esiin. Jos veneessä on niin iso porukka, että joku joutaa keskittymään pelkästään niiden ristisuuntimien ottoon, niin kyllähän se silloin käy. Vaan kun useimmiten ja useimmissa veneissä ei ole. Ja asiaa vaikeuttaa vielä se, että pitää ottaa huomioon muitakin tekijöitä kuin se ennaltamäärätty kääntymisraja, kuten muu liikenne ja kenties vieläpä useimmiten pyydykset.

Siinä hän oli oikeassa, että varajärjestelmä on hyvä olla, mutta sehän ei tarkoita, että niiden pitäisi olla samanaikaisessa käytössä.

on termi jota käytetään ammattimerenkulussa. Se kuvaa hyvin nykyaikaisten ECDIS (tutka,GPS,AIS, karttaohjelma yms.) laitteiden avulla tapahtuvaa navigointia. Eli jatkuva paikanmääritys tapahtuu tutkakuvaa ja "plotteri"- kuvaa vertailemalla. Perinteisestä paikanmäärityksestä ei voida enää puhua, koska paikka on koko ajan tiedossa, vertaillaan vaan eri laitteita ja varmistetaan niiden toimivuus. Visuaalinen navigointi on monilla ammattimerenkulkijoillakin pahasti heikentynyt em. syistä. Samantyylistä on veneilyssäkin monesti paikan "seuraaminen" plotterilta. Itse pidän veneilyssä paperikartan avulla seilaamista hienona harrastuksena, joka kuitenkin on huomattavasti haastavampaa ja mielekkäämpää kuin plotteri-ajo. Myönnän kuitenkin itsekin monesti ajautuvani käyttämään plotteria liiaksi. Ihminen tykkää tehdä asiat helposti.

5 kirjoitti:

Saaristossakin kilpailleena en tunne ketään, joka kilpailussa navigoisi paperikartan, kompassin ja kaikuluotaimen avulla. Varustukseen kuuluu lisäksi vähintään GPS, usein myös plotteri. Sellaisissa OD luokissa, joissa luokkasäännöt kieltävät elektroniset laitteet, käytetään karttaa ja kompassia, tällöin GPS ja kaikuluotain ovat luokkasääntön vastaisia laitteita.

käsitteen OD-luokka, vaikka esimerkin kera, millaisia veneitä niissä on? Uteliaisuuttani vain kyselen, kun ei ole tuo kilpailupuoli suuremmin tuttu.

23 kirjoitti:

käsitteen OD-luokka, vaikka esimerkin kera, millaisia veneitä niissä on? Uteliaisuuttani vain kyselen, kun ei ole tuo kilpailupuoli suuremmin tuttu.

h-vene on suomen suurin od köliveneluokka:

http://www.paijannesafarit.fi/html/h-vene.htm

Hyvä kirja od-purjehdukseen:

http://www.amazon.com/Sailing-Smart-Winning-Techniques-Strategies/dp/0805003517

gsdffghhhhhj kirjoitti:

h-vene on suomen suurin od köliveneluokka:

http://www.paijannesafarit.fi/html/h-vene.htm

Hyvä kirja od-purjehdukseen:

http://www.amazon.com/Sailing-Smart-Winning-Techniques-Strategies/dp/0805003517

onko OD englanninkielinen lyhenne yksityyppiluokille, One Design tai jotain semmoista?

Sallinet että jätän linkkisi tutkimatta, minä en kuulu niihin, jotka tarvitsevat "voittamisstrategioita" veneilyssä.

edellinen taas kirjoitti:

onko OD englanninkielinen lyhenne yksityyppiluokille, One Design tai jotain semmoista?

Sallinet että jätän linkkisi tutkimatta, minä en kuulu niihin, jotka tarvitsevat "voittamisstrategioita" veneilyssä.

OD tarkoittaa nimenomaan juuri One Designia, yksityyppiluokkaa. OD:t ovat tiettyjen piirustusten mukaan tehtyjä, periaatteessa keskenään identtisiä veneitä. Identtisyys vaihtelee luokasta toiseen, ehkä tiukimmillaan Laserissa hyväksytään vain tietääkseni kolmen eri maanosissa sijaitsevien valmistajien veneet. Monissa vanhemmissa luokissa, varsinkin sellaisissa, joita alun perin puusta tehtiin, on sitten paljon väljemmät toleranssit runkomitoissa. Luokkasäännöt määrittelevät yleensä aika tarkkaan myös materiaalit, heloituksen ja muut varusteet, sekä sallitut että pakolliset.

Suunnilleen kaikki jollaluokat ovat yksityyppejä. Köliveneistä sellaiset kuin Louhet, H:t, Folkkarit, Starit, Solingit ja lukuisa joukko muita. Myös avomerikäyttöön on luotu OD-luokkia, kuten tälläkin palstalla yhden kirjoittajan taajaan hehkuttama JOD 35 ja paljon tuoreemmat X 35 ja X 41.

Väljempiä ovat sitten konstruktioluokat, joissa yleensä aika yksinkertaisen kaavan mukaan veneen mitoista lasketun luvun pitää olla vakio, tai lähinnä alle jonkun rajan. Tunnetuimpia konstruktioluokkia ovat mR:t, eli metrisääntöön piirretyt veneet. Kaikki ovat keskenään erilaisia, mutta silti niin yhdennäköisiä, että ne tunnistaa.

old_profile_48355 kirjoitti:

on sähköinen kartta, jolla on myös täsmällinen tieto omasta sijainnistasi. Tai tarkasti ottaen sen plotterin tarkasta sijainnista. Sulla oli tuossa avainsana "arviolta". Juuri siinä pelkän paperikartan varassa navigoinnin ongelma onkin, sijainti on vain silmämääräinen arvio.

Tuossa yläpuolella sd-nimimerkki höpötti ristisuuntimista, mutta kuten hänelle aivan oikein jo muut totesivat, se on teoriaa, jota juuri kukaan ei enää käytännössä harjoita, koska se ei ole yhtä käytännöllistä ja luotettavaa kuin satelliittipaikannus. Jotenkin luulen, että hän ei itse veneile ollenkaan, muuten hän tietäisi, miten tuolla käytännössä toimitaan.

Vielä yksi asiaan vaikuttava juttu: se, että on etukäteen päättänyt, missä kohtaa käännetään, ei riitä. Käytännössähän pitää myös tunnistaa, milloin ollaan siellä asti ja juuri siinä se plotterin ylivoima tulee esiin. Jos veneessä on niin iso porukka, että joku joutaa keskittymään pelkästään niiden ristisuuntimien ottoon, niin kyllähän se silloin käy. Vaan kun useimmiten ja useimmissa veneissä ei ole. Ja asiaa vaikeuttaa vielä se, että pitää ottaa huomioon muitakin tekijöitä kuin se ennaltamäärätty kääntymisraja, kuten muu liikenne ja kenties vieläpä useimmiten pyydykset.

Siinä hän oli oikeassa, että varajärjestelmä on hyvä olla, mutta sehän ei tarkoita, että niiden pitäisi olla samanaikaisessa käytössä.

lukea ajatuksella. Mutta tarkoitin, että aika usein kryssittäessä ollaan niin lähellä rantaa, että voi nähdä ja arvioida sijaintinsa riittävän tarkaan. Plotterista toki on hyötyää monesti. Vaikeinta ehkä on juuri arvioida vendan jälkeen väistettäväksi tulevan kihteen kiertäminen. Milloin venda pitää heittää aikaisintaan, jottei tarvitse uudelleen vendata. Vaikka periaatteessa olisit vetänyt riittävän ylös, niin aallokko ja tuuli voikin olla niin, ettei nouse. Ensi kaudeksi on tavoite päästä kokonaan eroon paperikartoista avotilassa.

Suotuisat tuule. kirjoitti:

lukea ajatuksella. Mutta tarkoitin, että aika usein kryssittäessä ollaan niin lähellä rantaa, että voi nähdä ja arvioida sijaintinsa riittävän tarkaan. Plotterista toki on hyötyää monesti. Vaikeinta ehkä on juuri arvioida vendan jälkeen väistettäväksi tulevan kihteen kiertäminen. Milloin venda pitää heittää aikaisintaan, jottei tarvitse uudelleen vendata. Vaikka periaatteessa olisit vetänyt riittävän ylös, niin aallokko ja tuuli voikin olla niin, ettei nouse. Ensi kaudeksi on tavoite päästä kokonaan eroon paperikartoista avotilassa.

auttaa parhaiten kilpapurjehdustaktiikan perussäännöt:

- yli laylinen kannattaa harvoin mennä
- mennään ensiksi sitä halssia joka vie lähimmäksi kohdetta

Tukholman, turun ja saimaan saaristoissa väylien ulkopuolella purjehdittaessa on syytä olla ajantasaiset kartat. Halvinta on käyttää paperikarttoja ja korjata niitä tiedonantoja veneilijöille lehden tiedoilla.

16 kirjoitti:

periaatteessa varmaan näin, mutta käytännössä ei kukaan ristisuuntia ota. Vene heiluu aallokossa;, kartta kastuu istuma-aukossa;, on olemassa riski,että tuuli vie kartan, jos sitä kovin levittelee. Ja purjehdus on purjehtimista, ei mitään ristisuuntien seuraamista. Tuski kenelläkään on veneessään edes ristisuuntien ottamiseen tarvittavia käsi -tai suuntimakompansseja

Mulla on aina kartta sitlootassa. Se on karttasarja, joka on muovitaskussa. Ei se mihinkään siellä kastu. Eikä sitä tuuli vie, kyllä se sen verran painaa. Jos en oo laittanut sitä muovitaskuun, niin tuuli saattaa kääntää sivuja, ei muuta.

Suuntiman ottaminen on summittaista ja vaistonvaraista, en käytä siihen suuntimakompassia. Se on sitä, kun katsoo vaikkapa, että noin 30-35 astetta etuoikealla on tunnistetun saaren kärki ja 40-45 astetta takaoikealla on toisen tunnistetun saaren kärki. Niistä summittaisista havainnoista ja kompassin näyttämästä keulasuunnasta saa sijoitettua itsensä riitävällä tarkkuudella kartalle. Vielä kun vähän kääntää päätään saa samanlaiset silmämääräiset havainnot vastakaiselta puolelta ja nyt onkin jo neljä silmämääräistä suuntimaa ja paikka kartalla vaan täsmentyy. Vielä kun osaa jotenkin arvioida etäisyyksiä silmämääräisesti, niin yhdenkin saaren ja sen molemmista "päistä" otettujen kahden suuntiman avulla saa itsensä kohtuuhyvin kartalle. En minäkään siellä sitlootassa suuntimakompassin ja kartan ja viivottimen kanssa paikkaa pähkäile, ei se ole tarpeen. Suomessa on saaret ja rannat niin lähellä, että ylläkuvattu tapa riittää. Ainakin mulle.

Toki oudoilla vesillä tämä ei ole ihan näin helppoa, mutta aika vähän niitä niin outoja vesiä suomen rannikolla enää on. Ja siellä oudommilla vesillä ollaan vaan varovaisempia. Pysytään enemmän väylällä tai väylältä poistuttaessa luonnonsatamaa etsimään pudotettaan nopeutta. Ei se ole sen kummempaa.

On mulla plotterikin, ja läppäri missä karttaohjelma. Koitan vaan minimoida niiden käytön sumuun/yöaikaan tai sitten joskus epävarmassa tilanteessa haen niistä "uskonvahvistusta" muuten tekemääni paikanmääritykseen tai muuhun navigointiin liittyvään asiaan.

-Mika- kirjoitti:

Mulla on aina kartta sitlootassa. Se on karttasarja, joka on muovitaskussa. Ei se mihinkään siellä kastu. Eikä sitä tuuli vie, kyllä se sen verran painaa. Jos en oo laittanut sitä muovitaskuun, niin tuuli saattaa kääntää sivuja, ei muuta.

Suuntiman ottaminen on summittaista ja vaistonvaraista, en käytä siihen suuntimakompassia. Se on sitä, kun katsoo vaikkapa, että noin 30-35 astetta etuoikealla on tunnistetun saaren kärki ja 40-45 astetta takaoikealla on toisen tunnistetun saaren kärki. Niistä summittaisista havainnoista ja kompassin näyttämästä keulasuunnasta saa sijoitettua itsensä riitävällä tarkkuudella kartalle. Vielä kun vähän kääntää päätään saa samanlaiset silmämääräiset havainnot vastakaiselta puolelta ja nyt onkin jo neljä silmämääräistä suuntimaa ja paikka kartalla vaan täsmentyy. Vielä kun osaa jotenkin arvioida etäisyyksiä silmämääräisesti, niin yhdenkin saaren ja sen molemmista "päistä" otettujen kahden suuntiman avulla saa itsensä kohtuuhyvin kartalle. En minäkään siellä sitlootassa suuntimakompassin ja kartan ja viivottimen kanssa paikkaa pähkäile, ei se ole tarpeen. Suomessa on saaret ja rannat niin lähellä, että ylläkuvattu tapa riittää. Ainakin mulle.

Toki oudoilla vesillä tämä ei ole ihan näin helppoa, mutta aika vähän niitä niin outoja vesiä suomen rannikolla enää on. Ja siellä oudommilla vesillä ollaan vaan varovaisempia. Pysytään enemmän väylällä tai väylältä poistuttaessa luonnonsatamaa etsimään pudotettaan nopeutta. Ei se ole sen kummempaa.

On mulla plotterikin, ja läppäri missä karttaohjelma. Koitan vaan minimoida niiden käytön sumuun/yöaikaan tai sitten joskus epävarmassa tilanteessa haen niistä "uskonvahvistusta" muuten tekemääni paikanmääritykseen tai muuhun navigointiin liittyvään asiaan.

Pääsinpä kerran olemaan eri mieltäkin. On nimittäin nähty ja koettu, miten karttasarja lähtee tuulessa lentoon. Olin tuomassa kaverin ostamaa venettä kotia aika friskissä tuulessa ja jiipissä meni karttasarja mereen. Ei edes tarttunut skuutiin, eikä muuta vastaavaa, sitloodan penkillä olleen kartan alle vain pääsi tuuli. Onneksi oltiin jo sen verran lähellä kotia, että ilman karttaakin jo pärjäsi. Sen jälkeen olen aika visusti säilytellyt karttoja sitloodan pohjalla tuulensuojassa.

luota kirjoitti:

Pääsinpä kerran olemaan eri mieltäkin. On nimittäin nähty ja koettu, miten karttasarja lähtee tuulessa lentoon. Olin tuomassa kaverin ostamaa venettä kotia aika friskissä tuulessa ja jiipissä meni karttasarja mereen. Ei edes tarttunut skuutiin, eikä muuta vastaavaa, sitloodan penkillä olleen kartan alle vain pääsi tuuli. Onneksi oltiin jo sen verran lähellä kotia, että ilman karttaakin jo pärjäsi. Sen jälkeen olen aika visusti säilytellyt karttoja sitloodan pohjalla tuulensuojassa.

Minä taas pidän kiikaria aina karttasarjan päällä. Ei ole mennyt mereen, mutta on vaihtanutpaikkaa sitlootassa usein. Oliko se sun mereen mennyt sarja Z-sarja? Se on puolet muiden sarjojen sivumäärästä ja painosta, se voisi ehkä mereen hypätäkin...

5643478899 kirjoitti:

auttaa parhaiten kilpapurjehdustaktiikan perussäännöt:

- yli laylinen kannattaa harvoin mennä
- mennään ensiksi sitä halssia joka vie lähimmäksi kohdetta

Tukholman, turun ja saimaan saaristoissa väylien ulkopuolella purjehdittaessa on syytä olla ajantasaiset kartat. Halvinta on käyttää paperikarttoja ja korjata niitä tiedonantoja veneilijöille lehden tiedoilla.

Yhtä usein kuin pitää päästä matalan yläpuolelta, pitää myös pysyä leikkarin alapuolella, ettei tarvitsisi kiven takia laskea. Vaikka kilpapurjehdustaktiikkaa voi monin tavoin hyödyntää, sitä joutuu yhtä usein soveltamaan myös vähän nurinkurisesti.

Ehkä kovin moni ei viitsi purjehtia hengettömissä olosuhteissa, ja varsinkaan yöllä. Esimerkki onnistuneesta plotteripurjehduksesta oli kuitenkin viime vuonna Espoo-Suursaaren loppusuoralla. Tuulta oli vain kapeina kaistoina siellä täällä saarten välissä maalia lähestyessä ja niissä kaistoissa piti kaikin keinoin pysyä, vieläpä mahdollisimman vähin vendoin. Se vaati yhden hengen seuraamaan vain plotteria ja kaikua, mutta tuotti tulosta. Pari gastia katseli meren pintaa etsien niitä tuulikaistoja, yksi ohjasi ja loput istuivat hengittämättä hiljaa. Samaan tulokseen ei olisi mitenkään päässyt pelkän kartan kanssa, vaikka senkin käyttö on hyvin hallussa.

-Mika- kirjoitti:

Minä taas pidän kiikaria aina karttasarjan päällä. Ei ole mennyt mereen, mutta on vaihtanutpaikkaa sitlootassa usein. Oliko se sun mereen mennyt sarja Z-sarja? Se on puolet muiden sarjojen sivumäärästä ja painosta, se voisi ehkä mereen hypätäkin...

Tuossa Porkkalan syväväylällä kartan meni, oli siis täysimittainen painos. Sen verran vanha painos kuitenkin, etten toukokuussa perään hypännyt. Tuulta taisi olla mukavasti yli 10 m/s, ehkä siinä puuskassa 15.

liian kylmää kirjoitti:

Tuossa Porkkalan syväväylällä kartan meni, oli siis täysimittainen painos. Sen verran vanha painos kuitenkin, etten toukokuussa perään hypännyt. Tuulta taisi olla mukavasti yli 10 m/s, ehkä siinä puuskassa 15.

..näinkin siis voi käydä. Mutta eihän suomalainen usko, ennen kuin itse kokee... ;-) Ja siitä porkkalan selältähän ajaa stadiin ilman karttaakin, on sitä pakollista siirtymää sen verran monta kertaa tullut ajettua. Ei vaan pidä illan pimetessä mennä Knapperilta (Kytöltä) sisään, kun se on pimeä väylä. Kerran oon Hailla yksinpurjehtiessa senkin virheen tehnyt. Kompassilla vaan kepiltä kepille, kunnes Stora Ådholmenin pohjoispuolelta sai Melkin laiturin näkyviin ja sitten sitä kohti. Se kapea portti siinä käärmesaaren eteläpuolella vaan vähän pelotti.

Mulla ei ole (vielä) mennyt koko karttasarjaa mereen, yksi sivu kylläkin. Oli jo osittain repeytynyt irti ja kun keli oli kevyt, niin en laittanut sitä siihen muovitaskuun. Stadin edustan sivu lensi mereen. Sekin oli jo kolmisen vuotta vanha sarja ja kesä lopuillaan, joten en sen perään paljoa kaipaillut. Taisi olla myös viimeinen Z-sarja mulla.

sdfgggg kirjoitti:

elektroniikka bugaa tai muuten vain huono signaali;-)

Fiksu navigaattori ei koskaan turvaudu yhteen systeemiin, joten on aiva hölmöä kryssiä saaristossa väylien ulkopuolella pelkän gps:n varassa. Paljon turvallisempaa on mennä paperikartan ja kompassin avulla ja ottaa linjoja ja ristisuuntimia niemenkärjistä turvallisen vesialueen rajoiksi.

törmätä esim. kiviin kapeilla väylillä,joissa halssinvaihto väli voi olla 1-2 minuttia.Kyllä sellaisessa tilanteessa plotteri on ehdoton ,ja tietysti paperikartta tukena pitkillä legillä.Kolme vuotta olen seilannut plotterilla,eikä singnaaali tai muita häiriöitä ole ollut.Kuka näitä juttuja keksii,kai skeptisesti plottereihin suhtautuvat.Kai niistä on ehdoton hyöty!Muuten Silja Serenadin kapteenikin vaihtaisi sähköisen navigoinnin paparikarttoihin.Ne yleensä jotka haukkuu plottereita perustavat mielipiteensä kuulopuheille.

purjehdusta kirjoitti:

Yhtä usein kuin pitää päästä matalan yläpuolelta, pitää myös pysyä leikkarin alapuolella, ettei tarvitsisi kiven takia laskea. Vaikka kilpapurjehdustaktiikkaa voi monin tavoin hyödyntää, sitä joutuu yhtä usein soveltamaan myös vähän nurinkurisesti.

Ehkä kovin moni ei viitsi purjehtia hengettömissä olosuhteissa, ja varsinkaan yöllä. Esimerkki onnistuneesta plotteripurjehduksesta oli kuitenkin viime vuonna Espoo-Suursaaren loppusuoralla. Tuulta oli vain kapeina kaistoina siellä täällä saarten välissä maalia lähestyessä ja niissä kaistoissa piti kaikin keinoin pysyä, vieläpä mahdollisimman vähin vendoin. Se vaati yhden hengen seuraamaan vain plotteria ja kaikua, mutta tuotti tulosta. Pari gastia katseli meren pintaa etsien niitä tuulikaistoja, yksi ohjasi ja loput istuivat hengittämättä hiljaa. Samaan tulokseen ei olisi mitenkään päässyt pelkän kartan kanssa, vaikka senkin käyttö on hyvin hallussa.

vanhoilla digitaalisilla kartoilla yöllä vaikka hangosta länteen, olette varmasti kivillä kuten ims s & m kisoissa keskellä krikasta päivää muutama vuosi sitten, että se siitä mittalukupurjehtijoiden navigoinnin järkevyydestä.

dfgdrhuyjui kirjoitti:

törmätä esim. kiviin kapeilla väylillä,joissa halssinvaihto väli voi olla 1-2 minuttia.Kyllä sellaisessa tilanteessa plotteri on ehdoton ,ja tietysti paperikartta tukena pitkillä legillä.Kolme vuotta olen seilannut plotterilla,eikä singnaaali tai muita häiriöitä ole ollut.Kuka näitä juttuja keksii,kai skeptisesti plottereihin suhtautuvat.Kai niistä on ehdoton hyöty!Muuten Silja Serenadin kapteenikin vaihtaisi sähköisen navigoinnin paparikarttoihin.Ne yleensä jotka haukkuu plottereita perustavat mielipiteensä kuulopuheille.

turha saaristossa, kapeilla väylillä kryssiessä kannattaa seurata muuta liikennettä ja purjeita. Paperikartta ei bugaa, kuten elektroniset laitteet. Tiedonantoja veneililijöille lehden avulla uusimmat kivetkin ovat kartassa.

Meriteiden säännöt vaativat hyvää merimiestapaa ja vaarojen minimoimisen, huviveneily valoisaan aikaan elektronisen kartan avulla saaristossa ei ole sitä. Täysipäinen huviveneilijä välttää pimeällä saaristossa etenemistä. Mallia voi ottaa vaikka James Cookista:

http://www.amazon.com/Explorations-Captain-James-Cook-Pacific/dp/0486227669

dfgdrhuyjui kirjoitti:

törmätä esim. kiviin kapeilla väylillä,joissa halssinvaihto väli voi olla 1-2 minuttia.Kyllä sellaisessa tilanteessa plotteri on ehdoton ,ja tietysti paperikartta tukena pitkillä legillä.Kolme vuotta olen seilannut plotterilla,eikä singnaaali tai muita häiriöitä ole ollut.Kuka näitä juttuja keksii,kai skeptisesti plottereihin suhtautuvat.Kai niistä on ehdoton hyöty!Muuten Silja Serenadin kapteenikin vaihtaisi sähköisen navigoinnin paparikarttoihin.Ne yleensä jotka haukkuu plottereita perustavat mielipiteensä kuulopuheille.

Hölmöhän se on, joka ei ota plotterista saatavaa hyötyä itselleen. Vielä paljon hölmömpi se, joka menee tilanteeseen, josta ei ilman plotteria pääse pois. Kun näitä asioita ei erota toisistaan, nousee aina samanlainen keskustelu kuin promillerajoista.

Muistan kyllä kuinka jo 20-jalkaisen nopeusresursseilla Pettersonin bulevardin reunat tulivat kryssillä vastaan ennen kuin kerkesi kartalta rannan kohtaa varmistamaan. Useampi kuin joka toinen venda piti tehdä varmuuden vuoksi ennen aikojaan sen takia. Muistan myös tilanteen, jossa vastaavanlaisessa menossa plotterin softa päätti, että tässä on sopiva paikka tehdä useamman minuutin ja näpelöintiä vaatinut "cold start".

pruits kirjoitti:

vanhoilla digitaalisilla kartoilla yöllä vaikka hangosta länteen, olette varmasti kivillä kuten ims s & m kisoissa keskellä krikasta päivää muutama vuosi sitten, että se siitä mittalukupurjehtijoiden navigoinnin järkevyydestä.

Ovatko vanhat paperikartat luotettavampia kuin vanhat digitaalikartat?

done that kirjoitti:

Ovatko vanhat paperikartat luotettavampia kuin vanhat digitaalikartat?

paperikarttaa käyttävä ei bugaa kuten vanhaa elektronista karttaa käyttävä.

Paperikartan kanssa on kätevää kirjastossa käydä katsomassa, ovatko väylät paikallaan, jos vaikka mielii vanhoilla kartoilla mennä jonkun suoraviivaisen legin, kuten helsingistä haminaan.

seipäitä kirjoitti:

Hölmöhän se on, joka ei ota plotterista saatavaa hyötyä itselleen. Vielä paljon hölmömpi se, joka menee tilanteeseen, josta ei ilman plotteria pääse pois. Kun näitä asioita ei erota toisistaan, nousee aina samanlainen keskustelu kuin promillerajoista.

Muistan kyllä kuinka jo 20-jalkaisen nopeusresursseilla Pettersonin bulevardin reunat tulivat kryssillä vastaan ennen kuin kerkesi kartalta rannan kohtaa varmistamaan. Useampi kuin joka toinen venda piti tehdä varmuuden vuoksi ennen aikojaan sen takia. Muistan myös tilanteen, jossa vastaavanlaisessa menossa plotterin softa päätti, että tässä on sopiva paikka tehdä useamman minuutin ja näpelöintiä vaatinut "cold start".

hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä paperikarttaa käyttämällä:-)

Mitä tulee oman tietokoneen kellotaajuksiin, kantsii harrastaa myös jotain vauhdikkaampaa kuin kölivenepurjehdus, kuten lautailulajeja.

pruits kirjoitti:

hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä paperikarttaa käyttämällä:-)

Mitä tulee oman tietokoneen kellotaajuksiin, kantsii harrastaa myös jotain vauhdikkaampaa kuin kölivenepurjehdus, kuten lautailulajeja.

Se hullu paperikartan kanssa nimenomaan teki töitä ja paljon. Vendojen määrä vähintään puolitoistakertaistui ja vastaavasti vmg puolittui.

Lautailu tuli tutuksi jo 80-luvun alussa, eikä silloinkaan millään mökkilaudalla...

dfgdrhuyjui kirjoitti:

törmätä esim. kiviin kapeilla väylillä,joissa halssinvaihto väli voi olla 1-2 minuttia.Kyllä sellaisessa tilanteessa plotteri on ehdoton ,ja tietysti paperikartta tukena pitkillä legillä.Kolme vuotta olen seilannut plotterilla,eikä singnaaali tai muita häiriöitä ole ollut.Kuka näitä juttuja keksii,kai skeptisesti plottereihin suhtautuvat.Kai niistä on ehdoton hyöty!Muuten Silja Serenadin kapteenikin vaihtaisi sähköisen navigoinnin paparikarttoihin.Ne yleensä jotka haukkuu plottereita perustavat mielipiteensä kuulopuheille.

välit alkaa huveta minuuttiin, niin kysymyksenaiheeksi rupeaa nousemaan kryssimisen järkevyys moisessa paikassa ennemmin kuin se, käytetäänkö paperikarttaa vai plotteria.

tajuntaan kirjoitti:

Se hullu paperikartan kanssa nimenomaan teki töitä ja paljon. Vendojen määrä vähintään puolitoistakertaistui ja vastaavasti vmg puolittui.

Lautailu tuli tutuksi jo 80-luvun alussa, eikä silloinkaan millään mökkilaudalla...

kanssa on perillä väylien ulkopuolella saaristossa kryssiessä, sen sijaankarttaplotterilla seilaava on kivillä:-)

Ihmisaivot laskevat vmg:n paremmin kuin yksikään tietokone, siksi americas cup ja vastaavat miljonaprojektit rakentavat 2 venettä, jotta miehistö voi purjehtimalla hakea optimaalitrimmiä.

pruits kirjoitti:

kanssa on perillä väylien ulkopuolella saaristossa kryssiessä, sen sijaankarttaplotterilla seilaava on kivillä:-)

Ihmisaivot laskevat vmg:n paremmin kuin yksikään tietokone, siksi americas cup ja vastaavat miljonaprojektit rakentavat 2 venettä, jotta miehistö voi purjehtimalla hakea optimaalitrimmiä.

America's Cup yms. projekteissa on kaksi venettä luonnollisesti siksi, että näin voidaan vene venettä vastaan testata erillaisia trimmejäja välineitä; tehdä erillaisia kokeiluja vene venettä vastaan sekä harjoitella vene venettä vastaan. Kyse ei siis ole VMGn päässälaskemisesta, sen enempää kuin sen seuraamiseta mittareiden avulla.

En tosin ymmärrä mitä tekemistä tällä on paperikartan käyttämisen kanssa. Ajantasaisempi paperikartta voi tietenkin teoriassa olla plotteria parempi, mikäli viimeisen ploterin päivityksen jälkeen merimerkkejä on siirretty/muutettu tai alueelta on harattu uusia kiviä, joita plotterista ei löydy. Ja sitten onnistuu osumaan kyseiselle "uudelle" kivelle. Tämän ongelman voi taklata päivittämällä plotterin kartat taikka plotterin oheen päivittää kartat.

Plotteria käyttäen väylien ulkopuolella krysiminen on turvallisempaa kuin jos luottaa pelkkiin paperikarttoihin. Plotteri kun kertoo missä kulloinki ollaan menosa

22 kirjoitti:

America's Cup yms. projekteissa on kaksi venettä luonnollisesti siksi, että näin voidaan vene venettä vastaan testata erillaisia trimmejäja välineitä; tehdä erillaisia kokeiluja vene venettä vastaan sekä harjoitella vene venettä vastaan. Kyse ei siis ole VMGn päässälaskemisesta, sen enempää kuin sen seuraamiseta mittareiden avulla.

En tosin ymmärrä mitä tekemistä tällä on paperikartan käyttämisen kanssa. Ajantasaisempi paperikartta voi tietenkin teoriassa olla plotteria parempi, mikäli viimeisen ploterin päivityksen jälkeen merimerkkejä on siirretty/muutettu tai alueelta on harattu uusia kiviä, joita plotterista ei löydy. Ja sitten onnistuu osumaan kyseiselle "uudelle" kivelle. Tämän ongelman voi taklata päivittämällä plotterin kartat taikka plotterin oheen päivittää kartat.

Plotteria käyttäen väylien ulkopuolella krysiminen on turvallisempaa kuin jos luottaa pelkkiin paperikarttoihin. Plotteri kun kertoo missä kulloinki ollaan menosa

uskoa 100% elektroniikkaan. Monesti sellainen joka ei ole elektroniikka/softa-alalla töissä voi olla niin hölmö. Arvostakaa ihmiset omia aivojanne enemmän kuin elektroniikkaan.

dfghhhhh kirjoitti:

uskoa 100% elektroniikkaan. Monesti sellainen joka ei ole elektroniikka/softa-alalla töissä voi olla niin hölmö. Arvostakaa ihmiset omia aivojanne enemmän kuin elektroniikkaan.

Ja sellainen, joka purjehtii ymmärtää sekä paperikartan että plotterin rajoitteet ja merkityksen. Viestisi osoittaa, että tietosi veneilystä saatikka purjehduksesta ovat perästi rajalliset

22 kirjoitti:

Ja sellainen, joka purjehtii ymmärtää sekä paperikartan että plotterin rajoitteet ja merkityksen. Viestisi osoittaa, että tietosi veneilystä saatikka purjehduksesta ovat perästi rajalliset

tietää kokoajan, missä menee. Viestisi osoittaa, että tietosi navigoinnista ovat puutteelliset.

pruits kirjoitti:

tietää kokoajan, missä menee. Viestisi osoittaa, että tietosi navigoinnista ovat puutteelliset.

Älkää vaan hankkiko plotteria! Maailmanlopun laite se on. Plotteri ei voi olla muualta peräisin kuin itse pääpirulta, joka haluaa johdattaa sinut kiville. Vaikka plotterin tarkkuus päihittää paperikartan väylien ulkopuolella yli 99% ajasta, vie se sinut vääjäämättä ennemmin tai myöhemmin kiville. Lööpeistä saamme sitten lukea: "plotteri ohjasi veneen karikkoon".

14 + 18 kirjoitti:

Älkää vaan hankkiko plotteria! Maailmanlopun laite se on. Plotteri ei voi olla muualta peräisin kuin itse pääpirulta, joka haluaa johdattaa sinut kiville. Vaikka plotterin tarkkuus päihittää paperikartan väylien ulkopuolella yli 99% ajasta, vie se sinut vääjäämättä ennemmin tai myöhemmin kiville. Lööpeistä saamme sitten lukea: "plotteri ohjasi veneen karikkoon".

karttamateriaali on samaa tai huonompaa kuin paperikartoissa, joten plotterin tarkkuus ei päihitä paperikarttaa missään tilanteessa. Tuoreimmissa tiedonantoja veneilijöille lehdissä on useita uusia kiviä pitkin suomen etelärannikkoa.

pruits kirjoitti:

kanssa on perillä väylien ulkopuolella saaristossa kryssiessä, sen sijaankarttaplotterilla seilaava on kivillä:-)

Ihmisaivot laskevat vmg:n paremmin kuin yksikään tietokone, siksi americas cup ja vastaavat miljonaprojektit rakentavat 2 venettä, jotta miehistö voi purjehtimalla hakea optimaalitrimmiä.

Laskemallako se vmg paraneekin? Hitto vie, minä olen aina luullut, että se tehdään purjehtimalla, sekä reitinvalintaa että venevauhtia optimoimalla. Laskemalla se sitten onnistuukin vaikka silmät kiinni.

Eli tuo ruikku on niin pihalla kuin olla voi niin purjehduksesta kuin America's Cupistakin. Tai sitten kirjastossa päivittämässä karttojaan. Ja parasta sillä ymmärryksellä siellä pysyäkin, siellä pysyy kartallakin.

pruits kirjoitti:

karttamateriaali on samaa tai huonompaa kuin paperikartoissa, joten plotterin tarkkuus ei päihitä paperikarttaa missään tilanteessa. Tuoreimmissa tiedonantoja veneilijöille lehdissä on useita uusia kiviä pitkin suomen etelärannikkoa.

No kerrohan nyt sitten täsmälleen kuinka monta kiveä oli löytynyt. Ja annapa oma arvio siitä kuinka monta on vielä löytymättä. Sen jälkeen peruskoulun matematiikalla jokainen osaa laskea todennäköisyyden, jolla ajaa parin viimeisen vuoden aikana kartoitettuihin kiviin verrattuna kartoittamattomaan. Jos siis osaa arvioda kartoittamattomien kivien lukumäärän edes kertaluokalleen oikein...

harjoitusehdotus kirjoitti:

No kerrohan nyt sitten täsmälleen kuinka monta kiveä oli löytynyt. Ja annapa oma arvio siitä kuinka monta on vielä löytymättä. Sen jälkeen peruskoulun matematiikalla jokainen osaa laskea todennäköisyyden, jolla ajaa parin viimeisen vuoden aikana kartoitettuihin kiviin verrattuna kartoittamattomaan. Jos siis osaa arvioda kartoittamattomien kivien lukumäärän edes kertaluokalleen oikein...

tiedonantoja veneilijöille lehdet vaikkapa vuodesta 2008 alkaen (noin 8 kpl, se ilmestyy 4 krt/vuosi), niin huomaat, että tosi läheltä jotain uutta kiveä olet saattanut mennä, yksi sellainen oli jossain tammisaaren saaristossa tai siellä päin, aivan väylän vieressä.

pruits kirjoitti:

karttamateriaali on samaa tai huonompaa kuin paperikartoissa, joten plotterin tarkkuus ei päihitä paperikarttaa missään tilanteessa. Tuoreimmissa tiedonantoja veneilijöille lehdissä on useita uusia kiviä pitkin suomen etelärannikkoa.

Plotterin tarkkuus sijaintipaikan suhteen on parempi kuin paperikartan. Onko jossain kohtaa karikko, jota ei ole karttaan merkitty, on täysin eri asia. Sinulla taitaa olla sitten tulevatkin tiedonantoja veneilijöille julkaisut, jotta karikot eivät pääse yllättämään. Väylien ulkopuolella liikkuvat ovat aina tienneet ja varautuneet tilanteeseen, että vastaan saattaa tulla kartoista puuttuvia karikoita. Itsekin olen muutaman karikon löytänyt, mutta yhteenkään en ole vielä 30 vuoden aikana törmännyt. Syvyyslukemien luotettavuus pitää osata tulkita, jotta osaa olla tarkempi epäilyttävissä paikoissa.

14 + 18 kirjoitti:

Plotterin tarkkuus sijaintipaikan suhteen on parempi kuin paperikartan. Onko jossain kohtaa karikko, jota ei ole karttaan merkitty, on täysin eri asia. Sinulla taitaa olla sitten tulevatkin tiedonantoja veneilijöille julkaisut, jotta karikot eivät pääse yllättämään. Väylien ulkopuolella liikkuvat ovat aina tienneet ja varautuneet tilanteeseen, että vastaan saattaa tulla kartoista puuttuvia karikoita. Itsekin olen muutaman karikon löytänyt, mutta yhteenkään en ole vielä 30 vuoden aikana törmännyt. Syvyyslukemien luotettavuus pitää osata tulkita, jotta osaa olla tarkempi epäilyttävissä paikoissa.

näyttää esimerkkiä nuorisolle ja navigoida saaristossa kuten on järkevintä.

pruits kirjoitti:

tiedonantoja veneilijöille lehdet vaikkapa vuodesta 2008 alkaen (noin 8 kpl, se ilmestyy 4 krt/vuosi), niin huomaat, että tosi läheltä jotain uutta kiveä olet saattanut mennä, yksi sellainen oli jossain tammisaaren saaristossa tai siellä päin, aivan väylän vieressä.

Olisinko todellakin joskus voinut tulla purjehtineeksi läheltä kiveä, ei kai sentään. Ja että kaiken lisäksi jostain löytynyt yksi kivi, jonka ohi olen varmasti eläissäni ainakin kerran kulkenut. Taidan jättääkin veneen kesäksi maihin, eihän tonne enää uskalla mennä.

Onhan se hyvä, että niitä kiviä saadaan kartalle, mutta silti uusi kartoitettu kivi siellä ja toinen täällä ei muuta välien ulkopuolella kulkua käytännössä millään lailla, oli kartta uusi tai vanha. Löytämättömiä on joka tapauksessa murskaavan paljon enemmän. Varsinainen merkitys on ennestään luotaamattomien alueiden saamisella kartoille. Siihen päivitykseen taas ei tiedonanturoinnit paljoa auta, pitää ostaa samalla tavalla uudet kartat, niin paperiset kuin digitaalisetkin.

pruits kirjoitti:

näyttää esimerkkiä nuorisolle ja navigoida saaristossa kuten on järkevintä.

on ehdottomasti hyödyntää plotteria ja sen ylivoimaista tarkkuutta ihmisen tekemään paikannukseen nähden. Satelliittiperusteinen paikannus osuu nykyään käytännössä aina sellaisen ympyrän sisään, jonka säde on 5 metriä, "osumaympyrän" pinta-ala on siis vähän yli 75 neliömetriä.

Ihmissilmällä kahden 200 m päässä olevan kiintopisteen varassa oleva paikannus taas osuu nelikulmioon, jonka yksi sivu on vähän vajaat 20 metriä, osuma-alue siis suurinpiirtein 400 neliömetriä. (Alle 5 asteen suuntimatarkkuuteen ei kannata luottaa). Tämäkin itse asiassa heikkenee helposti siitä, että vene ehtii suuntimen välissä kulkea muutaman metrin.

Jokainen, joka uskoo silmällä ja aivolla pesevänsä elektroniikan, pettää itseään. Toivottavasti sellaisella idiooteilla ei ole viattomia kyydissään ja vastuullaan.

Sattuiko kukaan alkuperäiseen kysymykseen ensin vastanneen jälkeen lukea tuota avausta? Kun kysytään mahdollisista testeistä ja päädytään kinaamaan plotteri vs. paperikartta ja aletaan halkoa hiuksia on se hyvä esimerkki tämän palstan keskustelun tasosta. Katoan täältä taas kolmeksi kuukaudeksi ja tulen taas toteamaan tilanteen

M.O.T

huhheli kirjoitti:

Sattuiko kukaan alkuperäiseen kysymykseen ensin vastanneen jälkeen lukea tuota avausta? Kun kysytään mahdollisista testeistä ja päädytään kinaamaan plotteri vs. paperikartta ja aletaan halkoa hiuksia on se hyvä esimerkki tämän palstan keskustelun tasosta. Katoan täältä taas kolmeksi kuukaudeksi ja tulen taas toteamaan tilanteen

M.O.T

merenkulun turvallisuudesta.

http://209.85.129.132/search?q=cache:bVX5X-LQShUJ:www.onnettomuustutkinta.fi/uploads/7ocnk3eys.pdf laiva törmäsi ahven...

pläääh kirjoitti:

merenkulun turvallisuudesta.

http://209.85.129.132/search?q=cache:bVX5X-LQShUJ:www.onnettomuustutkinta.fi/uploads/7ocnk3eys.pdf laiva törmäsi ahven...

tää sun kusinen paskanjauhanta liittyy siihen, että joku kysyy tietoa plottereista? VITUN APINA!!!

%¤%¤%&%¤% kirjoitti:

tää sun kusinen paskanjauhanta liittyy siihen, että joku kysyy tietoa plottereista? VITUN APINA!!!

Plotteri on tosi hyvä apu monessa tilanteessa, oli sitten minkä kokoinen tahansa.