Elohopean myrkyllisyys juomavedessä
Yli 3000 ihmistä on todettu saaneen metyylielohopeamyrkytyksen Japanin Minamatassa toisen maailmansodan jälkeen ja uhreista on tähän mennessä kuollut yli tuhat ihmistä.
Tätä myrkytystä nimitetään ”Minamata taudiksi” ja sen on aiheuttanut kemiallinen tehdas nimeltään Chisso Corporation joka sijaitsee Kumamotossa , tuhat kilometriä Tokiosta itä-etelään ja oli alunperin kasvinsuojeluaine ja lannoitetehdas , joka alkoi valmistaa teollisuudelle raaka-aineita elohopeaa raaka-aineena käyttäen. Tehdas dumppasi massiivisen määrän, 27 tonnia elohopeaa ja elohopeayhdisteitä Minamata lahteen ja jokeen, joka siellä muuttui hyvin veteen liukenevaksi metyylielohopeaksi.
Jos verrataan Äetsän tehtaan dumppaamia elohopeamääriä, ne ovat paljon suurempia. Kokemäenjokeen dumpattiin vuosittain noin 40 tonnia samaa myrkkyä viidenkymmenen vuoden ajan, ja joesta suunnitellaan otettavan juomavettä Loimaan ja Turun alueelle tehottoman hiekkapikasuodatuksen kautta ja Virtaankankaan läpi siilattuna..
Chisso-yhtiön lääkäri teki tutkimuksia myrkytyspotilailla ja havaitsi tehtaan myrkyttäneen potilaat metyylielohopealla. Myöhemmin myös Kumamoton yliopisto vahvisti tutkimuksillaan tohtori Hosokawan tutkimustulokset, jotka tehdas kumosi väärinä ja lopetti tutkimukset. Tohtori vasta kuolinvuoteellaan uskalsi julkaista tutkimustuloksensa.
Turun Seudun Vesi Oy:n tilaaman ja Turun Yliopiston 2001 suorittaman tutkimuksen mukaan vain 2,7 km vedenottopisteen yläpuolella, Karjusaaresta löydettiin massiivinen elohopeapitoisuus 40 mg/kg ja joen keskimääräinen elohopeapitoisuus oli liian korkea, 5,7 mg/kg, joka oli myös vedenottopisteen pitoisuus. Mereen saa läjittää vain 1 mg/kg pitoista ruoppausjätettä. Vedenottopisteen yläpuolella on parin kilometrin tutkimaton osuus, miksi?
Joesta ei ole tehty metyylielohopeamittauksia, vaikka metyylielohopean todellinen asiantuntija, tutkija, tri Tarja Toimela Tampereen Yliopistosta toteaa elohopean esiintyvän luonnossa juuri tappavan myrkyllisessä metyylimuodossa ja joen elohopeapitoisuus on viimevuotisen tutkimusten mukaan hälyttävästi noussut 64 mg/kg johon kalojenkin korkea metyylielohopeapitoisuus viittaa. Mittaus on hyvin nopeaa, muutama sekunti/mittaus.
Koska Turun Veden johtaja väittää meidän yhdistyksemme levittäneen valheellista tietoa asioista, voivat epäilijät varmistaa tietomme internetistä googlella: TED Case Studies, Minamata Disaster. Sivuilla julkaistaan vain tutkittua tietoa, em. kansainvälisesti tunnettujen yliopistojen kirjoituksia., Pirkanmaan Ympäristökeskuksen y-lupa v. 2005 ja Biota tutkimus 2001 (TSV Oy)
Molempien tehtaiden myrkkyjen käsittely muistuttaa hyvin paljon toisiaan ja vain myrkyn määrissä ÄETSÄ vetää voiton. Finnish Chemical, joka on Suomen valtion omistama osakeyhtiö ja kuuluu Kemira Groupiin, on käyttänyt tähtitieteellisiä määriä ruokasuolaa kloorin ja lipeän valmistamiseen ja ympäristöluvan mukaan laskenut elohopeajätteensä käytännössä puhdistamattomina Kokemäenjokeen, kuten Japanissa Chisso yhtiökin.
Diplomi-insinööri Hannes Heikkilän tutkimuksen mukaan suolaa on ajettu jatkuvasti, vuorotta, usealla rekalla tehtaalle, joten elohopeaakin on kulunut paljon. Tehdas pysähtyi kerran vetyräjähdyksen vuoksi ja luontoon levinnyt elohopea korvattiin tullitilastojen mukaan n. 40 tonnilla elohopeaa, joka näkyi piikkinä tehtaan elohopeankulutuksessa.
Voidaankin hyvällä syyllä kysyä: Tuleeko Kokemäenjoen vesiprojektista Uusi Minamata katastrofi?
Miksi joen metyylielohopeapitoisuutta ei mitata! Luulisi tehtaan avustavan mittauksessa, kun on ympäristön pilannutkin. Vai eikö tehtaalla ole muka mittareita , onhan heillä laboratoriokin? Miksei TSV:n laboratorio mittaa metyylielohopeaa?
Virttaanharjun Suojeluyhdistys Ry
Erkki Halkivaha, Puheenjohtaja, maaseutuyrittäjä, Oripää
Heino Kärkkäinen , Sihteeri, insinööri, Loimaa
Yli 3000 ihmistä on todettu saaneen metyylielohopeamyrkytyksen Japanin Minamatassa toisen maailmansodan jälkeen ja uhreista on tähän mennessä kuollut yli tuhat ihmistä.
Tätä myrkytystä nimitetään ”Minamata taudiksi” ja sen on aiheuttanut kemiallinen tehdas nimeltään Chisso Corporation joka sijaitsee Kumamotossa , tuhat kilometriä Tokiosta itä-etelään ja oli alunperin kasvinsuojeluaine ja lannoitetehdas , joka alkoi valmistaa teollisuudelle raaka-aineita elohopeaa raaka-aineena käyttäen. Tehdas dumppasi massiivisen määrän, 27 tonnia elohopeaa ja elohopeayhdisteitä Minamata lahteen ja jokeen, joka siellä muuttui hyvin veteen liukenevaksi metyylielohopeaksi.
Jos verrataan Äetsän tehtaan dumppaamia elohopeamääriä, ne ovat paljon suurempia. Kokemäenjokeen dumpattiin vuosittain noin 40 tonnia samaa myrkkyä viidenkymmenen vuoden ajan, ja joesta suunnitellaan otettavan juomavettä Loimaan ja Turun alueelle tehottoman hiekkapikasuodatuksen kautta ja Virtaankankaan läpi siilattuna..
Chisso-yhtiön lääkäri teki tutkimuksia myrkytyspotilailla ja havaitsi tehtaan myrkyttäneen potilaat metyylielohopealla. Myöhemmin myös Kumamoton yliopisto vahvisti tutkimuksillaan tohtori Hosokawan tutkimustulokset, jotka tehdas kumosi väärinä ja lopetti tutkimukset. Tohtori vasta kuolinvuoteellaan uskalsi julkaista tutkimustuloksensa.
Turun Seudun Vesi Oy:n tilaaman ja Turun Yliopiston 2001 suorittaman tutkimuksen mukaan vain 2,7 km vedenottopisteen yläpuolella, Karjusaaresta löydettiin massiivinen elohopeapitoisuus 40 mg/kg ja joen keskimääräinen elohopeapitoisuus oli liian korkea, 5,7 mg/kg, joka oli myös vedenottopisteen pitoisuus. Mereen saa läjittää vain 1 mg/kg pitoista ruoppausjätettä. Vedenottopisteen yläpuolella on parin kilometrin tutkimaton osuus, miksi?
Joesta ei ole tehty metyylielohopeamittauksia, vaikka metyylielohopean todellinen asiantuntija, tutkija, tri Tarja Toimela Tampereen Yliopistosta toteaa elohopean esiintyvän luonnossa juuri tappavan myrkyllisessä metyylimuodossa ja joen elohopeapitoisuus on viimevuotisen tutkimusten mukaan hälyttävästi noussut 64 mg/kg johon kalojenkin korkea metyylielohopeapitoisuus viittaa. Mittaus on hyvin nopeaa, muutama sekunti/mittaus.
Koska Turun Veden johtaja väittää meidän yhdistyksemme levittäneen valheellista tietoa asioista, voivat epäilijät varmistaa tietomme internetistä googlella: TED Case Studies, Minamata Disaster. Sivuilla julkaistaan vain tutkittua tietoa, em. kansainvälisesti tunnettujen yliopistojen kirjoituksia., Pirkanmaan Ympäristökeskuksen y-lupa v. 2005 ja Biota tutkimus 2001 (TSV Oy)
Molempien tehtaiden myrkkyjen käsittely muistuttaa hyvin paljon toisiaan ja vain myrkyn määrissä ÄETSÄ vetää voiton. Finnish Chemical, joka on Suomen valtion omistama osakeyhtiö ja kuuluu Kemira Groupiin, on käyttänyt tähtitieteellisiä määriä ruokasuolaa kloorin ja lipeän valmistamiseen ja ympäristöluvan mukaan laskenut elohopeajätteensä käytännössä puhdistamattomina Kokemäenjokeen, kuten Japanissa Chisso yhtiökin.
Diplomi-insinööri Hannes Heikkilän tutkimuksen mukaan suolaa on ajettu jatkuvasti, vuorotta, usealla rekalla tehtaalle, joten elohopeaakin on kulunut paljon. Tehdas pysähtyi kerran vetyräjähdyksen vuoksi ja luontoon levinnyt elohopea korvattiin tullitilastojen mukaan n. 40 tonnilla elohopeaa, joka näkyi piikkinä tehtaan elohopeankulutuksessa.
Voidaankin hyvällä syyllä kysyä: Tuleeko Kokemäenjoen vesiprojektista Uusi Minamata katastrofi?
Miksi joen metyylielohopeapitoisuutta ei mitata! Luulisi tehtaan avustavan mittauksessa, kun on ympäristön pilannutkin. Vai eikö tehtaalla ole muka mittareita , onhan heillä laboratoriokin? Miksei TSV:n laboratorio mittaa metyylielohopeaa?
Virttaanharjun Suojeluyhdistys Ry
Erkki Halkivaha, Puheenjohtaja, maaseutuyrittäjä, Oripää
Heino Kärkkäinen , Sihteeri, insinööri, Loimaa
Vastaukset 1
Vanhimmat
Minamata disease today
Minamata disease remains an important issue in contemporary Japanese society. Lawsuits against Chisso and the prefectural and national governments are still continuing and many regard the government responses to date as inadequate.[34]
A memorial service was held at the Minamata Disease Municipal Museum on 1 May 2006 to mark 50 years since the official discovery of the disease. Despite bad weather the service was attended by over 600 people, including Chisso chairman Shunkichi Goto and Environment Minister Yuriko Koike.[35]
Most congenital patients are now in their forties and fifties and their health is deteriorating. Their parents, who are often their only source of care, are into their seventies or eighties or already deceased. Often these patients find themselves tied to their own homes and the care of their family, in effective isolation from the local community. Some welfare facilities for patients do exist. One notable example is Hot House (ほっとはうす , Hotto Hausu?), a vocational training centre for congenital patients as well as other disabled people in the Minamata area. Hot House members are also involved in raising awareness of Minamata disease, often attending conferences and seminars as well as making regular visits to elementary schools throughout Kumamoto Prefecture.[36]
Googlaa Minamata accident english