Viime syyskuun lopulla, Zyrichissä.
Satuttiin samaan kapakkaan ruokailemaan.
Kovin paljon eivät vakuuttaneet hitsaaja Mikan tarinat, kuin Kimin ynähtelytkään.
Mutta emännät olivat todella koppavia.
Tuskin vastailivat kohteliaisiin jutusteluihini.
Ymmärrän toki tilanteen, eihän kenenkään ruokarauhaa tarvitsisi tulla häiritsemään.
Toki kysyin luvan, heidä olutta särpiessään, voinko hetkeksi viivähtää seúraan.
Olin jopa selvin päin!
Kovin oli kasvotonta menoa.
Pitkään en siinä viipynytkään, tunsin oloni koleaksi. Mitäs tuppauduin seuraan.
Mika sentään tajusi jotain peeärrän puolesta, oli kohtelias fanilleen.
Narisevasta Räikkösestä ei voi ihan samaa sanoa.
Kunhan vain tähysteli kurkimaisen tyttöystävänsä korkealla heiluvaa hiuskuontaloa.
Muut olivat ilmaa.
Tunnen toki käyttäytymissäännöt, olenhan niitä kauan maailmalla opetellut.
Jotenkin vaan tuntuu, että meillä suomalaisilla ei niitä riitävästi ole, jos itselläkään...
Satuttiin samaan kapakkaan ruokailemaan.
Kovin paljon eivät vakuuttaneet hitsaaja Mikan tarinat, kuin Kimin ynähtelytkään.
Mutta emännät olivat todella koppavia.
Tuskin vastailivat kohteliaisiin jutusteluihini.
Ymmärrän toki tilanteen, eihän kenenkään ruokarauhaa tarvitsisi tulla häiritsemään.
Toki kysyin luvan, heidä olutta särpiessään, voinko hetkeksi viivähtää seúraan.
Olin jopa selvin päin!
Kovin oli kasvotonta menoa.
Pitkään en siinä viipynytkään, tunsin oloni koleaksi. Mitäs tuppauduin seuraan.
Mika sentään tajusi jotain peeärrän puolesta, oli kohtelias fanilleen.
Narisevasta Räikkösestä ei voi ihan samaa sanoa.
Kunhan vain tähysteli kurkimaisen tyttöystävänsä korkealla heiluvaa hiuskuontaloa.
Muut olivat ilmaa.
Tunnen toki käyttäytymissäännöt, olenhan niitä kauan maailmalla opetellut.
Jotenkin vaan tuntuu, että meillä suomalaisilla ei niitä riitävästi ole, jos itselläkään...
Vastaukset 14
Vanhimmat
Julkkisten elämään.
Ei ne sun seuraas kaivannu!
Sopisi hyvin lukemaan jotain hautausjargonia Tiibetin vuorille.
Hujopin laittaisin Chaplinin peilitaloon, saisipa kerrankin etsiä syvintä itseään...
Häpesin, toisaalta olin ylpeä näistä maamiehistäni.
Miljonäärejä he toki olivat, kuuluja miehiä maailman turuilla.
Nopeita autonkuljettajia.
Mitä muuta he olivat...
Hitsaaja olisi Häkkisestä tehty.
Arja Korisevan äännekouluun olisi Kimi kelpuutettu.
Emmä Tiedä oikein...
Summa Suumaccerum, Marinellon Ori saa kuitenkin ennen pitkää suitsista suihinsa. Otaksun.
Suitset suuhunsa. Kimi.
...
On sentään joensuulainen. Täältähän löytyy suomen kauneimmat naiset, jotka ovat maailman parhaita piirakanrypyttäjiä...
Erja, aikoo jatkaa juontajan uraansa.
Seuraavana hän selostaa Arduinin kolean matkan (2km) suksilta uimaan.
Kuvassa jäätehosteet.
(Tällä ei halveerata vainajan muistoa).
Jos valitaan Lapin Loma, moottorihurjasteluineen.
Jossa vauhtia ja Misuja riittää.
Tai lähdet Erjan mukaaan valitsemaan kuivaksi poltettuja kaakeleita, johonkin ranskan sivukylään...
Tätä edes arvostella. Big Jimkin täältä puuttuu!
Mitä Joensuuhun kuuluu, onko vielä lunta ?
Maailman Turuilla?
Mie reissasin toistakymmentä vuotta kans.
Eikä tää vielä ees näytä loppuvan.
Mutta, semmossiihan myö Karjalaiset ollaan...
Eikä jääneet miulla soimaan pöyvälle puimakonneet, ei partakonneet...
Puhutaan!
Siskoni asuu ns. Kultahammasrannikolla, joka on jotakunkin vastapäätä Räikkösen asuma-aluetta.
Zyrich- järven paremmalla puolen.
(aitojen alkuasukkaiden mielestä)
Tottahan se on. Alpit näkyvät ainoastaan aamuisin Siskon puolelta. Räikkösen puolelta näkyy ainoastaan Stäfän viiniviljelmät...
Heinz vei minut sille saitsiinggille omalla autollaan.
Kaukovaloin avattiin sihisevä ovi.
- Saat valita, mein Herr!
(Ai, Mie voisin valita näistä kolmesta?)