Miksi uskovaisiksi

Ylpeys oli se synti, joka sai kapinan aikaiseksi taivaassa. Kun Lusifer katseli Jumalan valtaistuinta haluten siihen istua ja koroittaa itsensä. Ja kun hän salamana joutui sitten kerran taivaasta sinkoutumaan tänne maaplaneetalle, josta Jumala aloitti kaiken korjaustyönsä Edenin puutarhalla, sen tyhjyyden ja pimeyden keskelle, jossa tuo langennut enkeli joutui karkoitettuna olemaan itsensä ylentämisen tähden alennettuna hallintoonsa annetussa todellisuudessa. Ja kun lopulta tämä kaiken todellisuus Edenin puutarhassa joutui sen tosiasian eteen, että Jumala ilmoitti ihmiselle tahtonsa sillä, että kaiken Suojelevaisena ja Varjelevaisena Jumalana Hän tahtoi ihmiselle tehdä tiettäväksi, että Hänellä oli tahto ihmisiä, kohtaan joka oli hyvä sillä, että Hän kielti ihmistä koskemasta yhteen kasviin. Niin Hän myös samalla tiettäväksi teki, että ihmisellä on vastuu Jumalan edessä ja, että sen mikäli sen rikkoo tulee ihminen tietoiseksi siitä myös sen todellisuudesta, että jo ennen ajan alkua on tapahtunut sellaista, joka on rikkonut Häntä ja Hänen tahtoaan vastaan. Ja kun ihminen sitten lopulta tuli tietoiseksi tästä todellisuuden luonteesta, niin hädissään hän yritti omilla toimillaan peittää tekosiensa seuraamukset viikunanlehteen pukeutumalla ja pensaistossa lymyämällä. Mutta eivät nämä ihmisen omat teot riittäneet Jumalan edessä, vaan Hän joutui teurastamaan oman luomansa eläimen, että Hän saisi ihmisen puettua pärjäämään siinä mikä ihmisellä olisi edessään ja josta hän kuvitteli selviävänsä viikunanlehteen pukeutuneena. Ja ajallaan Jumala lähetti erään ja parhaan liittonsa merkkinä ainoan Poikansa, että ihmiset tietäisivät ajan olevan lopullaan. Ja, että heillä olisi mahdollisuus tietää, että kaikki olisi Hänen puoleltaan jo sovitettua ja valmista ihmisille palata Hänen luokseen Hänen ainokaisen poikansa tähden, joka synnittömänä otti kaikkien synnit ja kivut kantaakseen.

On totta, että ateistien kirjoitukset ovat usein hyviä, mielenkiintoisia ja haastavia, koska ne voivat tuoda uusia ja tuoreita näkökantoja asioihin. Mutta ehkä niihinkin joskus liittyy sellainen mahdollisuus, että ennakkoasenteeltaan ne on voitu osoittaa sellaisessa hengessä, että niiden vastaanottajilta voi puuttua kykyä jäsentää Jumalan luomaa todellisuutta sen mukaan mitä siitä on esim. opiskelemisen ja tutkimisen kautta saatavilla tietoutta sen rakenteesta.

Se mitä toinen tajuaa ja tai ei on aina monimutkainen asia. Ja viestinnässä yleensäkin on monenlaisten häiriötekijöiden mahdollisuuksia. Asiat ovat yleensä aina yksioikoiset periaatteella, että niihin on perehdyttävä, mutta ihmisten ennakkoasenteet oman sisäisen todellisuuskuvansa ulkopuolisia tekijöitä kohtaan ovat kovin usein monimutkaiset. Ja pahimmassa tapauksessa ihmisen oman ylpeyden tai tiedonpuutteeseen kehitetyn kuvitelman sumuttamat siinä määrin, että todellisuuden mittarina kuvitellaankin olevan oma tietous. Eikä se kuinka sitä (todellisuutta) voidaan mahdollisesti täydentää tai kuinka olemassa olevilla tai uusilla metodeilla voidaan yleisperiaatteellisesti jäsentää erilaisia olemassa olemisen muotoja ja toisaalta myös koota olevaisuuden eri osa-alueita yhteen siten, että niiden koosteilla voidaan auttaa ihmiskuntaa, kun se peppuroi luulojensa ja itseriittoisuutensa keskellä näkemättä kuitenkaan sitä perusongelmaa, että omilla tekosillaan se on tullut siihen tilanteeseen, missä se on.

syistä kirjoitti:

Ylpeys oli se synti, joka sai kapinan aikaiseksi taivaassa. Kun Lusifer katseli Jumalan valtaistuinta haluten siihen istua ja koroittaa itsensä. Ja kun hän salamana joutui sitten kerran taivaasta sinkoutumaan tänne maaplaneetalle, josta Jumala aloitti kaiken korjaustyönsä Edenin puutarhalla, sen tyhjyyden ja pimeyden keskelle, jossa tuo langennut enkeli joutui karkoitettuna olemaan itsensä ylentämisen tähden alennettuna hallintoonsa annetussa todellisuudessa. Ja kun lopulta tämä kaiken todellisuus Edenin puutarhassa joutui sen tosiasian eteen, että Jumala ilmoitti ihmiselle tahtonsa sillä, että kaiken Suojelevaisena ja Varjelevaisena Jumalana Hän tahtoi ihmiselle tehdä tiettäväksi, että Hänellä oli tahto ihmisiä, kohtaan joka oli hyvä sillä, että Hän kielti ihmistä koskemasta yhteen kasviin. Niin Hän myös samalla tiettäväksi teki, että ihmisellä on vastuu Jumalan edessä ja, että sen mikäli sen rikkoo tulee ihminen tietoiseksi siitä myös sen todellisuudesta, että jo ennen ajan alkua on tapahtunut sellaista, joka on rikkonut Häntä ja Hänen tahtoaan vastaan. Ja kun ihminen sitten lopulta tuli tietoiseksi tästä todellisuuden luonteesta, niin hädissään hän yritti omilla toimillaan peittää tekosiensa seuraamukset viikunanlehteen pukeutumalla ja pensaistossa lymyämällä. Mutta eivät nämä ihmisen omat teot riittäneet Jumalan edessä, vaan Hän joutui teurastamaan oman luomansa eläimen, että Hän saisi ihmisen puettua pärjäämään siinä mikä ihmisellä olisi edessään ja josta hän kuvitteli selviävänsä viikunanlehteen pukeutuneena. Ja ajallaan Jumala lähetti erään ja parhaan liittonsa merkkinä ainoan Poikansa, että ihmiset tietäisivät ajan olevan lopullaan. Ja, että heillä olisi mahdollisuus tietää, että kaikki olisi Hänen puoleltaan jo sovitettua ja valmista ihmisille palata Hänen luokseen Hänen ainokaisen poikansa tähden, joka synnittömänä otti kaikkien synnit ja kivut kantaakseen.

On totta, että ateistien kirjoitukset ovat usein hyviä, mielenkiintoisia ja haastavia, koska ne voivat tuoda uusia ja tuoreita näkökantoja asioihin. Mutta ehkä niihinkin joskus liittyy sellainen mahdollisuus, että ennakkoasenteeltaan ne on voitu osoittaa sellaisessa hengessä, että niiden vastaanottajilta voi puuttua kykyä jäsentää Jumalan luomaa todellisuutta sen mukaan mitä siitä on esim. opiskelemisen ja tutkimisen kautta saatavilla tietoutta sen rakenteesta.

Se mitä toinen tajuaa ja tai ei on aina monimutkainen asia. Ja viestinnässä yleensäkin on monenlaisten häiriötekijöiden mahdollisuuksia. Asiat ovat yleensä aina yksioikoiset periaatteella, että niihin on perehdyttävä, mutta ihmisten ennakkoasenteet oman sisäisen todellisuuskuvansa ulkopuolisia tekijöitä kohtaan ovat kovin usein monimutkaiset. Ja pahimmassa tapauksessa ihmisen oman ylpeyden tai tiedonpuutteeseen kehitetyn kuvitelman sumuttamat siinä määrin, että todellisuuden mittarina kuvitellaankin olevan oma tietous. Eikä se kuinka sitä (todellisuutta) voidaan mahdollisesti täydentää tai kuinka olemassa olevilla tai uusilla metodeilla voidaan yleisperiaatteellisesti jäsentää erilaisia olemassa olemisen muotoja ja toisaalta myös koota olevaisuuden eri osa-alueita yhteen siten, että niiden koosteilla voidaan auttaa ihmiskuntaa, kun se peppuroi luulojensa ja itseriittoisuutensa keskellä näkemättä kuitenkaan sitä perusongelmaa, että omilla tekosillaan se on tullut siihen tilanteeseen, missä se on.

Lue lisää

>>"Suojelevaisena ja Varjelevaisena Jumalana Hän tahtoi ihmiselle tehdä tiettäväksi, että Hänellä oli tahto ihmisiä, kohtaan joka oli hyvä sillä, että Hän kielti ihmistä koskemasta yhteen kasviin."

ekivaari kirjoitti:

>>"Suojelevaisena ja Varjelevaisena Jumalana Hän tahtoi ihmiselle tehdä tiettäväksi, että Hänellä oli tahto ihmisiä, kohtaan joka oli hyvä sillä, että Hän kielti ihmistä koskemasta yhteen kasviin."

Lue lisää

Totta syömäkielto on ehkä oikeampi käännös. Muistaakseni uudessa ja vanhassa raamatunkäännöksessä on hieman eroa siitä, millä sanoilla käärme vietteli Eevaa syömään kiellettyä hedelmää? Kiitos tarkkuudesta, se on oikein ja hyödyllistä.

syistä kirjoitti:

Ylpeys oli se synti, joka sai kapinan aikaiseksi taivaassa. Kun Lusifer katseli Jumalan valtaistuinta haluten siihen istua ja koroittaa itsensä. Ja kun hän salamana joutui sitten kerran taivaasta sinkoutumaan tänne maaplaneetalle, josta Jumala aloitti kaiken korjaustyönsä Edenin puutarhalla, sen tyhjyyden ja pimeyden keskelle, jossa tuo langennut enkeli joutui karkoitettuna olemaan itsensä ylentämisen tähden alennettuna hallintoonsa annetussa todellisuudessa. Ja kun lopulta tämä kaiken todellisuus Edenin puutarhassa joutui sen tosiasian eteen, että Jumala ilmoitti ihmiselle tahtonsa sillä, että kaiken Suojelevaisena ja Varjelevaisena Jumalana Hän tahtoi ihmiselle tehdä tiettäväksi, että Hänellä oli tahto ihmisiä, kohtaan joka oli hyvä sillä, että Hän kielti ihmistä koskemasta yhteen kasviin. Niin Hän myös samalla tiettäväksi teki, että ihmisellä on vastuu Jumalan edessä ja, että sen mikäli sen rikkoo tulee ihminen tietoiseksi siitä myös sen todellisuudesta, että jo ennen ajan alkua on tapahtunut sellaista, joka on rikkonut Häntä ja Hänen tahtoaan vastaan. Ja kun ihminen sitten lopulta tuli tietoiseksi tästä todellisuuden luonteesta, niin hädissään hän yritti omilla toimillaan peittää tekosiensa seuraamukset viikunanlehteen pukeutumalla ja pensaistossa lymyämällä. Mutta eivät nämä ihmisen omat teot riittäneet Jumalan edessä, vaan Hän joutui teurastamaan oman luomansa eläimen, että Hän saisi ihmisen puettua pärjäämään siinä mikä ihmisellä olisi edessään ja josta hän kuvitteli selviävänsä viikunanlehteen pukeutuneena. Ja ajallaan Jumala lähetti erään ja parhaan liittonsa merkkinä ainoan Poikansa, että ihmiset tietäisivät ajan olevan lopullaan. Ja, että heillä olisi mahdollisuus tietää, että kaikki olisi Hänen puoleltaan jo sovitettua ja valmista ihmisille palata Hänen luokseen Hänen ainokaisen poikansa tähden, joka synnittömänä otti kaikkien synnit ja kivut kantaakseen.

On totta, että ateistien kirjoitukset ovat usein hyviä, mielenkiintoisia ja haastavia, koska ne voivat tuoda uusia ja tuoreita näkökantoja asioihin. Mutta ehkä niihinkin joskus liittyy sellainen mahdollisuus, että ennakkoasenteeltaan ne on voitu osoittaa sellaisessa hengessä, että niiden vastaanottajilta voi puuttua kykyä jäsentää Jumalan luomaa todellisuutta sen mukaan mitä siitä on esim. opiskelemisen ja tutkimisen kautta saatavilla tietoutta sen rakenteesta.

Se mitä toinen tajuaa ja tai ei on aina monimutkainen asia. Ja viestinnässä yleensäkin on monenlaisten häiriötekijöiden mahdollisuuksia. Asiat ovat yleensä aina yksioikoiset periaatteella, että niihin on perehdyttävä, mutta ihmisten ennakkoasenteet oman sisäisen todellisuuskuvansa ulkopuolisia tekijöitä kohtaan ovat kovin usein monimutkaiset. Ja pahimmassa tapauksessa ihmisen oman ylpeyden tai tiedonpuutteeseen kehitetyn kuvitelman sumuttamat siinä määrin, että todellisuuden mittarina kuvitellaankin olevan oma tietous. Eikä se kuinka sitä (todellisuutta) voidaan mahdollisesti täydentää tai kuinka olemassa olevilla tai uusilla metodeilla voidaan yleisperiaatteellisesti jäsentää erilaisia olemassa olemisen muotoja ja toisaalta myös koota olevaisuuden eri osa-alueita yhteen siten, että niiden koosteilla voidaan auttaa ihmiskuntaa, kun se peppuroi luulojensa ja itseriittoisuutensa keskellä näkemättä kuitenkaan sitä perusongelmaa, että omilla tekosillaan se on tullut siihen tilanteeseen, missä se on.

Lue lisää

miksi uskovaiset ihmiset ovat usein niin epärehellisiä ja pahoja.
Tuo satu Aatamista ja Eevasta on niin monta kertaa kuultu että ei kiinnosta.
Mitään saatanaakaan ei ole oikeasti koskaan ollut olemassa ja on aivan turhaa alkaa vierittämään omaa vastuuutaan omasta sokeudestaan, oman itsen suhteen jollekin satuolennolle.
Ja aivan turhaan opetat minua. Päätän itse miten ateistien kirjoituksiin suhtaudun.
Kaikki mitä kirjoitit kertoo vain sinusta itsestäsi.

"On totta, että ateistien kirjoitukset ovat usein hyviä, mielenkiintoisia ja haastavia, koska ne voivat tuoda uusia ja tuoreita näkökantoja asioihin. Mutta joskus ehkä niihinkin liittyyy sellainen mahdollisuus, että ennakkoasenteeltaan ne on voitu osoittaa sellaisessa hengessä, että niiden vastaanottajilta voi puuttua kykyä jäsentää Jumalan luomaa todellisuutta sen mukaan mitä siitä on esim.opiskelemisen ja tutkimisen kautta saatavilla tietoutta sen rakenteesta."

Jumalan luoma todellisuus? Aihe oli että miksi uskovat ovat usein niin julmia jopa toisilleenkin. Niin että miksi sinusta? He on häijyjä. Vastaat että siksi koska Aatami ja Eeva koskivat kiellettyyn kasviin ja siksi koska Lucifer oli kateellinen Jumalalle. Eli toisin sanoen uskovaiset ovat luoneet itselleen satumaailman. He eivät itse ole vastuusta teoistaan... sellaisen käsityksen kirjoituksestasi saa.
Siinä tulen kyllä vastaan että myös ateisteilla on usein taka-ajatuksia ja myös ateisti voi kirjoittaa riidanhaluisen aloituksen, johon on uskovan mahdoton vastata enää asiallisesti. Sillai on ollut.

Minulla oli kerran työkaverina uskovainen nuori mies. Hän vaikutti päällisin puolin aika normaalilta, teki työnsä hyvin jne. Hän mainitsi uskostaan vaan sen että kuului helluntaiseurakuntaan. Olin sijainen ja kun tuurausvuoroni oli päättymäisillään, mies sanoi yllättäen: Nyt mä kerron sulle sen miksi mä hymyilen koko ajan: mulla on Jeesus.
Ymmärsin, että hänelle oli tärkeää kertoa tuo minulle... Ajattalepas sitä.
Hän ja useat muut harhojensa vangit ovat itse aiheuttaneet sen että ajattelen heistä kuten ajattelen. Haluaisin auttaa.... Jos ja kun itse ateistina teen aloituksen, se on mulla usein motiivi. Auttamisen halu. Sorry vaan.
Siksi suututtaa tuo mitä kirjoitit... ja se suututtaa että ei ymmärretä. Uskovaiset pitävät harhansa eivät ymmärrä mitä niille koetetaan sanua...
Mutta mutta... sinä haluat pohtia toisten virheitä ja ongelmia hengellistäen ne kaikki. On turhaa jatkaa.
Itse asiassa: tämä on viimeinen viesti koko palstalle.

Ei tätä voi yleistää, mutta ainakin raamatusta voi lukea alkuseurakunnan vaiheista, joissa apostolisena aikana ihmisen ajautuivat erilaisiin tilanteisiin, joista toiset johtuivat eräiden apostoleiden ylpistymisestä, eräät toiset taas "vanhan aatun" esille tulosta ihmisten välisissä suhteissa. Ja niistä ristiriidoista, joita ne aiheuttivat. Raamattu onkin kirja siitä mitä Jumala tietää luomastaan ihmisestä ja kuinka Hän antaa ihmiselle tietoa elämään siitä, kuinka toimia oikein Jumalan tahdon mukaisesti ja siitä armosta, jonka Hän antoi meille Poikansa Jeesuksen Kristuksen tähden, että me kompastuessamme saamme alkaa armosta uudelleen kilvoittelun. Mutta tätä armoa me emme saa ylenkatsoa tai halventaa sillä, että me tietoisena siitä, itse välttelemme vastuuta oman mielen muutoksen tarpeeseemme nähden ja vedoten rajattomaan armoon emme tee parannnusta synneistämme.

Ongelma toki on ihmisen itselleen rakentama minun oma jumalani, joka on sellainen, ettei se voisi koskaan ...
Ja tälläisen minun oman jumalani rakentaneiden ihmisten voi olla hyvin vaikeaa nähdä Raamatun Jumalan itsestään antama kuva Isänä, joka oikeudenmukaisuudessaan on pitkämielinen ihmisiä kohtaan, mutta vihaa syntiä niin paljon, että ajallaan Hänen oikeudenmukaisuuden tähden täytyy niihin puuttua. Ja koska kaikki on Jumalan tahdon mukaista, on ihmisellä oikeus myös koetella Jumalaa niilläkin hetkillä, kun vääryys kohtaa heitä elämässään siten, että onko ihmisen elämä Jumalan tahdonmukaisessa tilanteessa, jolloin ihminen on oikeutetty erityiseen Jumalan siunaukseen ja varjelukseen. Myös Jumala voi koetella ihmistä ja antaa siinä prosessissa sitä kestävyyttä, joka puhdistetulle hopealle tai kullalle kuuluu kuonnutuksen jälkeen. Tai saviastialle kun se kuumuudessa uudelleen valamisensa jälkeen poltetaan uuteen muotoonsa.

sinua ja haluaa antaa sinulle aivan yliluonnollisen ihanan ja elämisen arvoinen elämä! Kelpaako se sinulle ???

Raamatun molemmissa osioissa on valtava joukko taikauskoisia asioita. Uhri, rukous tai loitsu olivat olemassa jo kauan ennen Jeesuksen syntymää ja ennen mooseksenuskoa. Molemmissa toivotaan näennäisellä teolla saavutettavan jotain maallista hyvää. Kristittyjen taivaaseenpääsyoppi on maallisen hyvän jatkumoa. Uskon muodolla ei ole mitään sisällöllistä eroa voodoohon.

Kristinuskossa taivaaseenpääsyoppi on suuntausten sisälläkin suuren riidan aihe. Monet muutkin dogmit aiheuttavat riitoja. Oppi sinänsä tuo riitoja uskovien välille. Siitä tulee turhia vastakkainasetteluja. Oppiriidat synnyttävät aina oikeaoppisuuden nimissä vallantavoittelua ja omiensa alistamista. Kränä ja paha mieli katkeroituu ja kasvaa alistumisen (kiusatun tulee antaa anteeksi) seurauksena. Kun tähän tulevat reaalisen elämän ongelmat, malja täyttyy.
Alistetut sekä alistajat kärsivät. Luonnollinen käyttäytyminen hämärtyy uskondogmien taakse. Alistetut voivat alkaa epäillä "Jumalan" tarkoitusperiä.

Tapauskovaiset ja ateistit ovat paljuosta vailla aktiivisemman uskovan päälle asettuvia turhia pulmia.
Näin yleisesti.