Synnytyksen jälkeen

Lähde yksin käymään esim kaupassa kun mies on kotona vauvan kanssa. Niin minä tein, ja sitten vähän myöhemmin kävin kaverin kanssa kahvilla että sain olla vähän pidempään pois kotoa. Minulle tehtiin sektio, joten en lähtenyt esim kävelylle heti kun kotiuduin. Meni varmaan viikko tai puolitoista että lähdin vauvan kanssa kävelylle.

olin 5 päivää sairaalassa. Kotiutumispäivän iltana kävin ulkona kävelemässä. Käy nyt edes pihalla raitista ilmaa hengittämässä. Eihän sun tarvi mennä mihinkään kauas tai asioille. Se 15 min kävely tai seisoskelu pihalla tkee terää...Pää tulettuu sisältä ja päältä

Eihän kotoa poistuminen kyläilyä tai kauppareissua vaadi. Eikä vauvaakaan tarvitse ottaa mukaan, kun et ole yksinhuoltaja.

Lähde ihan yksin tai kaverin kanssa lenkille. Tunnin tai puolen aikana ei vessassa tarvitse käydä. Vaikka olisitkin vielä vähän kipeä, niin liikunta tekee sinulle hyvää niin fyysisesti kuin psyykkisestikin ja nopeuttaa toipumistasi.

Vähän kyllä kuulostaa oudolta, ettet olisi pihalla käynyt viikkoon. Itse vietän vapaa-aikanani aikaa enemmän ulkona kuin sisätiloissa.

Itse en ole vielä synnyttänyt vaan vasta odotan, mutta lähipiirissäni on eräs joka ei malttanut edes sairaalassa olla sitä aikaa kun suositeltiin, ja heti kun pääsivät kotiin niin samana iltana jo läksivät miehensä ja vauvansa kanssa Helsingin keskustaan. Ja seuraavina päivinä jatkui sama, että koko ajan olivat menossa jossakin ja kahden viikon ikäisen kanssa lähtivät jo pitkälle automatkalle toiselle puolelle Suomea...
Eli kukin tyylillään...Ihmettelin vaan kovasti tuttuni menoa, kun häneltä oli kuitenkin paikat hieman revennyt synnytyksessä ja ommeltu ja vaikea synnytys, ja kysyin että eikö ole kipuja tai muita vaivoja. Ei kuulemma ollut, itse epäilin ettei vain halunnut myöntää... Heillä on oli kyseessä ns. yllätysvauva eivätkä ilmeisesti oikein olleet valmiit hyväksymään, että elämä nyt muuttuukin, vaan halusivat jatkaa heti vauvan kanssa kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Mutta tosiaan lähde nyt ihmeessä edes vähän ulos talosta, ei kai sisätiloissa noin pitkään oleminenkaan voi olla kovin terveellistä...=) Raitis ilma tekee aina hyvää ja edes pikku jaloittelu. En minäkään kylään varmaan lähtisi ekojen viikkojen aikana. Muutenkin ymmärrän hyvin, että erinäisten vaivojen takia ei tunnu kovin mukavalta lähteä kovin paljon minnekään. Mutta se edes pikku ulkoilu, sitä kyllä suosittelen!
Ja mulla ihan sama juttu, jännitän että miten sitten osaan liikkua vauvan kanssa kodin ulkopuolella, kunhan se syntyy... Mutta luulisin, että mitä useammin ja nopeammin rupeaa liikkumaan, niin aika nopeasti siihen tottuu. Jos taas aina jättäytyy vaan kotiin itkukohtausten ym. pelossa, niin kynnys vaan kasvaa ja pian sitä huomaa nyhjöttävänsä kotona aina vaan...

piti jo sairaalassa päästä ulos happihyppelylle, kun jäätiin valohoitoon ja 5vrk kului siellä. Kun vauva nukkui, sanoin hoitajalle, että nyt on pakko nähdä aurinko ja kävin pienen kävelylenkin. Kotona lähdin kauppaan n. 3 päivän päästä, kun piti saada sopivat liivit. Vauvan kanssa lähdettiin ensimmäistä kertaa 2kk iässä autolla kauppaan vai kaverilleko mentiin. Meillä vauva oli tosi pieni syntyessään, eikä häntä saanut kaukaloon hyvään asentoon ennenkuin kasvoi hieman. Vasta 6kk jälkeen ollaan käyty "shoppailemassa" porukalla, sitä ennen vain pakosta otin vauvan mukaan kauppaan.

Oman tuntemuksen mukaan lähde liikkeelle. Käy alkuun kiertämässä vaikka 500m lenkki pihalla. Kärrylenkit meilläkin oli alkuun hitaita ja lyhyitä, mutta nopeammin voimat palautuu kun on liikkeessä.

sulla ole kiire minnekään, minä olin varmaan kotona sisällä yhtäsoittoa kaksi viikkoa synnytyksestä, mitä nyt postilaatikolla kävin. Nukuin kaiken aikaa kun vauvakin nukkui. Kun pojalla tuli kolme viikkoa täyteen ilmoitin miehelle että nyt riittää ja sitten ajeltiinkin 80 kilometriä per suunta sukulaisen 30-vuotis juhliin ja takaisin, siitä sitten ollaan menty ja tultu koko ajan.