Vuosia jatkunut vakava masennus

tie ylös vai alas?

Hei. Olen nuori nainen ja olen sairastanut masennusta noin 12-13 vuotta. Masennus diagnosoitiin 12 vuotiaana lievän/keskivaikean rajalla ja se on vuosi vuodelta pahentunut, teini-ikäisenä määrättiin lääkkeitä vakavaan masennukseen, mutta lääkkeistä ei ole valitettavasti ollut mitään hyötyä. Eivät ole parantaneet olotilaani. Nykyisin olen sellainen kävelevä ruumis, mikään ei tuota enää iloa. Terapiassa olen käynyt jo pitkään ja sekin tuntuu usein velvollisuudelta. On tämä tilanne kauhea, kun pitää läheisten ihmisten takia jaksaa elämää ja olen päättänyt elää. Jospa terapia auttaisi. Onneksi minulla ei ole mtn kroonisia sairauksia, ja usein ajattelen että tämähän on vaan masennusta. Se on vienyt minulta elämänilon ja motivaation, olen umpikujassa.

14

1833

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • angelfairy

      Oi.et ole ainoa.olen 24 v ja sairastanu vaikeaa tai vakavaa masennusta n 11-12 vuotta, 12-13 vuotiaana alkanut. se on pahentunut vuosien aikana ja olen käynny koulukuraattorilla koko kouluajan sekä psykologeilla ja lääkäreillä.olen jopa ollu psykiatrisella osastolla.lääkkeitä syön ja olen kokeillut vaikka mitä.käyn terapiassa edellenkiin, tunnen olevani yksin eikä ole ketään jonka kanssa jutella. tiedän tasan mitä tarkoitat. olen vaan elossa mutten ELÄ. kävelevä ruumis. yritän nykyään jo jopa peittää ja esittää että pärjään paremmin kun tosiaan teen.jopa psykologi sano että olen tosi hyvä esittämään...mulla on todetta lisäks vielä kaksisuuntainen mieliala häiriö ja vaikea astma...saan ahdistus- ja paniikkikohtauksia enkä kykene mihinkään. yritän opiskella mutta sekin on mennyt ihan päin..jotain.en tiedä miten kykenen töihin, maanataina pitis mennä henkilöstöpalvelulle haastatteluun mut oon nyt jo paniikissa.en pysty edes työharjoitteluun menemään. lisäksi on vielä epävakaa persoonaallisuushäiriö..ihme kun sitä on viel hengissäkään...

    • Karin_aivopesula
    • kreivitärlettu

      Olettekos saaneet parannettua itsenne? Olen 26-vuotias ja sairastanut 9-vuotiaasta masennusta, välillä on kyllä ollut hyviä kausia. Nyt olen ehkä syvimmässä masennuksessa ikinä. Mikään ei kiinnosta ja huvita. Voisin lopppuelämäni vain istuskella sisällä ja tuijottaa nettiä. Itsemurhan ajattelu ei edes muuta tunnetilaa mitenkään. En ole ollut opiskelu- tai työelämässä nyt vuoteen ja ei voisi vähempää kiinnostaa. On tää nyt kummallista että yhtään mikään ei kiinnosta. Lähinnä olen elossa läheisten tähden. Olen täysin elävä kuollut.

      • vittuvittuvittuvittu

        Hei mä niin samaistun teihin! Varsinkin sun kirjoitus oli suoraan mun elämästä. Olisko kellään esim. s-postia tai kikkiä niin vois vaihtaa ajatuksia paremmin?


      • Hold.still

        Onko sulla lääkkeet tai terapia auttaneet yhtään?


    • VakavaMasennusJaOnni

      Moro! Minä olen vakavasti masentunut myös, mutta myös masentunut voi olla onnellinen. Itse olen oppinut olemaan hyvin autuas ja onnellinen tämän sairauden keskellä. Voihan syöpäsairaat ja diabeetikot ja halvaantuneet olla onnellisia niin miksei myös masentuneet voi olla onnellisia ja hyviä ihmisiä! :)

      • jälkeen

        Kun on vaikea-asteinen masennusjakso päällä niin silloin on kyllä yleensä mahdotonta olla onnellinen. Eri asia on sitten kun on jaksojen välillä. Somaattinen sairaus on jossain määrin eri asia, koska masennuksessa vika on juurikin kyvyssä tuntea mielihyvää.


    • päiväthetkettäällä

      Masennus on yksi sairaus sairauksien joukossa. Kuitenkin me kaikki ihmiset olemme arvokkaita ja uniikkeja maailmankaikkeudessa. Jumala on luonut ja tarkoittanut meidät olemaan.

      • r0654

        Ei ole sairaus kuin tunne. Ei sovi sekoittaa oikeita, kirjaimellisia sairauksia, feikeistä, kielikuvallisista sairauksista.


      • voielämämkolu

        Ja tässä taas yksi foliohattu/elämäm_kolulainen


      • Kerrassaan
        r0654 kirjoitti:

        Ei ole sairaus kuin tunne. Ei sovi sekoittaa oikeita, kirjaimellisia sairauksia, feikeistä, kielikuvallisista sairauksista.

        Voidaan nyt ottaa tämä asia, jälleen kerran esille.

        Vakava masennus ei ole siis mielestäsi sairaus. Nuo oireet aiheuttaa usein jokin tuntematon sairaus.

        Joten, jos puhumme että ihminen sairastaa tuntematonta sairautta, joka aiheuttaa masennusoireet, olet tyytyväinen?

        Harmittavaa sinänsä, että tuota alkuperäistä sairautta ei edes yritetä selvittää Suomessa, ja tuskin missään muuallakaan. On helpompaa antaa lääkkeet käteen ja toivoa parasta.

        Masennuksesta puhuminen on sekin hieman sekavaa. Ihmiset sekottaa vakavan masennuksen ja normaalin masennuksen, joka on ihan sitä tavallisen arjen alakuloa. Kaksi aivan eri asiaa.


    • quuuel

      Itsellä masennusta ja kovaa ahdistusta takana 8v. Alkuaikoina pystyi hyvin esittämään, että kaikki on ok ja jopa ylläpitämään ihmissuhteita. Siitä sitten pikkuhiljaa alkoi välttelemään ihmissuhteita ja opiskelut kärsi. Nyt tuntuu, että opiskeluista ei tule mitään ja yksinäisyys painaa, vaikka muutama ystävä onkin jäljellä.

      Kyllähän sitä tietää ettei asiat itsestään miksikään muutu, mutta pelkää niin paljon, että saisi jonkun leiman otsaansa, ei uskottaisi tms. Noh, ehkä joku päivä.

    • eot

      Hei Vakavamasennusjaonni, olen ymmälläni :o MITEN VOI OLLA VAKAVASTI MASENTUNUT JA ONNELLINEN??????!!!!!! Se on mielestäni aivan absurdia!!! Sama kuin jalaton kävelisi tai kädetön tekee käsitöitä... Nim. Ihmettelen vaan

    • Anonyymi

      Hirveää on just se,että miettii että läheisten takia pitää elää,vaikkei niitä usein edes fyysisesti näe.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ajattelen sinua nyt

      Ajattelen sinua hyvin todennäköisesti myös huomenna. Sitten voi mennä viikko, että ajattelen sinua vain iltaisin ja aamu
      Ikävä
      63
      5608
    2. Vaistoan ettei sulla kaikki hyvin

      Odotatko että se loppuu kokonaan ja avaat vasta linjan. Niin monen asian pitäisi muuttua että menisi loppu elämä kivasti
      Ikävä
      20
      4237
    3. Yritys Kannus

      Mää vaan ihmettelen, julkijuopottelua. Eikö tosiaan oo parempaa hommaa, koittas saada oikeasti jotain aikaiseksi. Hävett
      Kannus
      17
      2916
    4. Oletko täällä mies?

      Mitä mietit? ❤️ varmistan vielä, että onhan kaikki ok meidän välillä?
      Ikävä
      155
      2193
    5. Mies kadonnut

      Kukas siellä kolarissa on kadonnut
      Kolari
      17
      1926
    6. Työkyvyttömienkin on jatkossa haettava työtä

      Riikalla ja Petterillä on hyviä uutisia Suomen työttömille: ”Toimeentulotuen uudistus velvoittaa työttömäksi ilmoittaut
      Perussuomalaiset
      128
      1760
    7. Eikö ole jo ihan sama luovuttaa

      Meidän suhde ei ikinä toimisi.
      Ikävä
      95
      1377
    8. Kerro jotakin kaivatustasi.

      Vaikka synkimmät salaisuudet jos tiedät. :) m
      Ikävä
      68
      1154
    9. Harmi, se on

      Mutta mä tulkitsen asian sitten niin. Olen yrittänyt, oman osani tehnyt, ja saa olla mun puolesta nyt loppuun käsitelty
      Tunteet
      17
      1136
    10. Maailma pysähtyy aina kun sut nään

      Voi mies kuinka söpö sä oot❤️ Olisin halunnut jutella syvällisempää kuin vaan niitä näitä. Se pieni heti sut tavatessa o
      Ikävä
      77
      988
    Aihe