Parin valinta

Oletteko ottaneet huomioon ikävässänne myös niitä arki- ja järkiasioita? Ei voi valita toista pelkän ikävän perusteella, vai voiko? Otatteko huomioon myös niitä ominaisuuksia ja arvoja yms.jotka tulevat väistämättä esiin sitten arjessa, kun suurimmat tunteet laimenee? Ajattelette nyt pelkkää tunnetta ja haikailette mutta se arki tulee eteen ja silloin kysytään HALUA olla toisen kanssa, vaikka tulisi erimielisyyksiä eikä samat ajatukset kohtaa elämänvalinnoissa ja tekemisissä. Ikävöitkö luomaasi kuvaa hänestä? Miten sitten, kun tulee arki ja se kuva muuttuukin arkisen tavalliseksi eikä ikävä enää paina, alkaa löytymään niitä mahdollisia huonoja puolia ja pettymyksiäkin toisen suhteen. Mutta ei voi tietää ennenkuin on tutustuttu, riski on aina olemassa ettei se ikävän kohde olekkaan sittenkään se oikea. Minusta järjen ääntä on kuunneltava myös, koska ei elämä ole sitä haikailua ja ruusuilla tanssimista aina.
1194
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

No joo, mutta mitä järkeä elämässä muutenkaan on? Ei ihan pelkällä järjelläkään voi valita. Jos toinen edustaa samoja arvoja kuin itsekin ja on päällisin puolin sopiva, mutta mitään suuria sitovia tunteita ei ole... Ei silloinkaan hommassa ole yhtään mitään järkeä. Ei pysy kasassa kauaa... Ei kannata etukäteen tosiaan liikaa maalailla piruja seinille. Elämä on elämää, ei tulevaisuutta. Ja kaikesta oppii, eroon päätyneistä ihmissuhteitakin.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


miettikää kirjoitti:

Oletteko ottaneet huomioon ikävässänne myös niitä arki- ja järkiasioita? Ei voi valita toista pelkän ikävän perusteella, vai voiko? Otatteko huomioon myös niitä ominaisuuksia ja arvoja yms.jotka tulevat väistämättä esiin sitten arjessa, kun suurimmat tunteet laimenee? Ajattelette nyt pelkkää tunnetta ja haikailette mutta se arki tulee eteen ja silloin kysytään HALUA olla toisen kanssa, vaikka tulisi erimielisyyksiä eikä samat ajatukset kohtaa elämänvalinnoissa ja tekemisissä. Ikävöitkö luomaasi kuvaa hänestä? Miten sitten, kun tulee arki ja se kuva muuttuukin arkisen tavalliseksi eikä ikävä enää paina, alkaa löytymään niitä mahdollisia huonoja puolia ja pettymyksiäkin toisen suhteen. Mutta ei voi tietää ennenkuin on tutustuttu, riski on aina olemassa ettei se ikävän kohde olekkaan sittenkään se oikea. Minusta järjen ääntä on kuunneltava myös, koska ei elämä ole sitä haikailua ja ruusuilla tanssimista aina.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu