Vedenvaihdot

Siinä siis pitäisi varautua mahdollisiin hanaveden muutoksiin, ja pitää vesiarvojen heitot mahd. pikkuisina. Just joo, kiitos!
Tosiaan akvakaupoissahan on kysymyksessä aika kovassa rasituksessa olevat purkit, kalaa niin pirusti jossain 100-150l altaissa.
Just taas tuossa lääräilin sunnuntaipäivän ratoksi uudet vedet akvaariooni, melkein puolet vaihtui, ja taas kaloilla helpompi hengitellä puhtaampaa vettä. Pirustako sen tietää mitä tuolta vesihanasta lykkää milloinkin, tuurillahan tässä mennään sen suhteen, ellei sitten tiedotus ole todella tehokasta kriisin sattuessa. onhan noita välillä jotain ennakkotietoja, että vesi saattaa samentua jostain remonteista johtuen, mutta ei ole tässä meikäläisen alueella tampereella kyllä vesivaihtopäiville sattunut. ja Kingi on oikein joutunut käräjöimään vesikriisistä johtuen. Mitä kaloja sulla meni siinä, kun sanoit että herkimmät lajit kupsahteli? lakkasin noita vesiarvoja mittailemasta jossain vaiheessa vajaan vuoden harrastamisen jälkeen, mutta taidanpa tässä ottaa parit NO3 testit ennen vedenvaihtoja, niin oppii sitten vieläkin tarkemmaksi. Mikäs on superhyvä suositus NO3:sen liikkumavaraksi? täysin nollillehan sitä ei saisi päästää, silloin tietty joutuis vaihtaan kaikki vedet, mutta 10 lienee hyvä lukema, vedenvaihdon jälkeen??? Olen myöskin saanut pmdd:n käytön melko minimaaliseksi, näyttää kasvit kasvavan todella hyvin vaikka en niitä lannoitakaan yhtä innokkaasti kuin harrastuksen alkuvaiheessa noin vuosi sitten.

Olikohan tuo ensimmäinen vastaus kysymykseeni muuten vitsi? bakteerit veden mukana..
ehkä siinä tapauksessa että olisi allasta perustamassa, lorauttaisi bakuympin altaaseen ja heti perään vesivaihto, että periaatteessa on oikeassakin kun oikein haetaan tilannetta ;)

Corydoras kirjoitti:

Siinä siis pitäisi varautua mahdollisiin hanaveden muutoksiin, ja pitää vesiarvojen heitot mahd. pikkuisina. Just joo, kiitos!
Tosiaan akvakaupoissahan on kysymyksessä aika kovassa rasituksessa olevat purkit, kalaa niin pirusti jossain 100-150l altaissa.
Just taas tuossa lääräilin sunnuntaipäivän ratoksi uudet vedet akvaariooni, melkein puolet vaihtui, ja taas kaloilla helpompi hengitellä puhtaampaa vettä. Pirustako sen tietää mitä tuolta vesihanasta lykkää milloinkin, tuurillahan tässä mennään sen suhteen, ellei sitten tiedotus ole todella tehokasta kriisin sattuessa. onhan noita välillä jotain ennakkotietoja, että vesi saattaa samentua jostain remonteista johtuen, mutta ei ole tässä meikäläisen alueella tampereella kyllä vesivaihtopäiville sattunut. ja Kingi on oikein joutunut käräjöimään vesikriisistä johtuen. Mitä kaloja sulla meni siinä, kun sanoit että herkimmät lajit kupsahteli? lakkasin noita vesiarvoja mittailemasta jossain vaiheessa vajaan vuoden harrastamisen jälkeen, mutta taidanpa tässä ottaa parit NO3 testit ennen vedenvaihtoja, niin oppii sitten vieläkin tarkemmaksi. Mikäs on superhyvä suositus NO3:sen liikkumavaraksi? täysin nollillehan sitä ei saisi päästää, silloin tietty joutuis vaihtaan kaikki vedet, mutta 10 lienee hyvä lukema, vedenvaihdon jälkeen??? Olen myöskin saanut pmdd:n käytön melko minimaaliseksi, näyttää kasvit kasvavan todella hyvin vaikka en niitä lannoitakaan yhtä innokkaasti kuin harrastuksen alkuvaiheessa noin vuosi sitten.

Olikohan tuo ensimmäinen vastaus kysymykseeni muuten vitsi? bakteerit veden mukana..
ehkä siinä tapauksessa että olisi allasta perustamassa, lorauttaisi bakuympin altaaseen ja heti perään vesivaihto, että periaatteessa on oikeassakin kun oikein haetaan tilannetta ;)

Lue lisää

1. Vedessä on hyvin vähän (virtaukseen joutuneita) tarpeellisia bakteereita.
2. Vettä voi vaihtaa vaikka 80 %, jos ei muuta vesiarvoja jollain litkuilla tai pH pitää olla alle 6,5.
3. Vettä ei kannata vaihtaa tarpeettomasti paljon kerralla, (suodatus kunnossa, NO3 arvoissa 10 - 30) säästö syystä ei hyötyä. (Poikkeuksia voi olla joidenkin kalojen kohdalla).
4. Suodatinpatruunat (vaahtomuovi ja vanu) voi pestä vaikka joka vedenvaihdon yhteydessä. Niissä ei ole hyviä bakteereita. Ei myöskään suodattimen pohjalla seisovassa lietteessä.
5. Lähes aina kunnat ilmoittaa lehdessä, jos vedenjakelussa on muutoksia tai huuhdellaan putkia.
Harvoin sattuu vahinkoja. Ei kannata sen vuoksi varautua.
6. Kun joku askaruttaa akvaarion hoidossa, KYSY vastaamme mitä sattuu, jos epailet vastausta kysy tarkentava kysymys ja kerro miksi epäilet vastausta. Näin saamme asiasta keskustelun aikaseksi.

Tulipyrstö0 kirjoitti:

1. Vedessä on hyvin vähän (virtaukseen joutuneita) tarpeellisia bakteereita.
2. Vettä voi vaihtaa vaikka 80 %, jos ei muuta vesiarvoja jollain litkuilla tai pH pitää olla alle 6,5.
3. Vettä ei kannata vaihtaa tarpeettomasti paljon kerralla, (suodatus kunnossa, NO3 arvoissa 10 - 30) säästö syystä ei hyötyä. (Poikkeuksia voi olla joidenkin kalojen kohdalla).
4. Suodatinpatruunat (vaahtomuovi ja vanu) voi pestä vaikka joka vedenvaihdon yhteydessä. Niissä ei ole hyviä bakteereita. Ei myöskään suodattimen pohjalla seisovassa lietteessä.
5. Lähes aina kunnat ilmoittaa lehdessä, jos vedenjakelussa on muutoksia tai huuhdellaan putkia.
Harvoin sattuu vahinkoja. Ei kannata sen vuoksi varautua.
6. Kun joku askaruttaa akvaarion hoidossa, KYSY vastaamme mitä sattuu, jos epailet vastausta kysy tarkentava kysymys ja kerro miksi epäilet vastausta. Näin saamme asiasta keskustelun aikaseksi.

Lue lisää

Hanavesi on 4bar paineessa ja siihen on sitoutunut enemmän kaasuja, kun paineettomassa tilassa. Jos hanavettä pistetään suoraa altaaseen, kaasu tunkeutuu kalan kudoksiin (sukeltajantauti). Kaasukuplien kertymisen pinnoille näkee paljaalla silmällä. Jos vettä vaihdetaan kerralla 20-30%, se on turvallista. Mutta laitapa kala 100% hanaveteen, niin se kuolee tunnissa. Kaasut saa vedestä pois päästämällä sen suihkun läpi tai seisottamalla vettä puoli päivää.
Kannattaa seurata nitraattitasoa ja vaihtaa vettä sen mukaan, eikä summamutikassa. Suurista vedenvaidoista ei ole mitään hyötyä. Moni kalalaji on lisäksi arka nopeille lämpötilanmuutoksille.

sdfghjkjhgfd kirjoitti:

Hanavesi on 4bar paineessa ja siihen on sitoutunut enemmän kaasuja, kun paineettomassa tilassa. Jos hanavettä pistetään suoraa altaaseen, kaasu tunkeutuu kalan kudoksiin (sukeltajantauti). Kaasukuplien kertymisen pinnoille näkee paljaalla silmällä. Jos vettä vaihdetaan kerralla 20-30%, se on turvallista. Mutta laitapa kala 100% hanaveteen, niin se kuolee tunnissa. Kaasut saa vedestä pois päästämällä sen suihkun läpi tai seisottamalla vettä puoli päivää.
Kannattaa seurata nitraattitasoa ja vaihtaa vettä sen mukaan, eikä summamutikassa. Suurista vedenvaidoista ei ole mitään hyötyä. Moni kalalaji on lisäksi arka nopeille lämpötilanmuutoksille.

Lue lisää

Kuplat kuuluu shamppaniaan.
Kukaan ei ole niin tyhmä, että tyhjentää koko akvaarion vedestä, 100%, mutta kalat eivät kuole hanasta suoraan laskettavan veden kupliin, kokemusta monen vuoden ajalta, hanastahan ei lasketa eikä edes voi, (ilman hiekkamyrskyä) laskea vettä täysillä niin että kuplista olisi haittaa.
Vettä on kuitenkin VAIHDETTAVA niin paljon ja/tai usein, että nitraatti arvo ei nouse yli 30.
Sellaisia ohjeita on turha antaa, jossa kerrotaan vain prosenttimäärän tietämättä akvaarion vesiarvoja. Kun akvaariossa on nitraattipitoisuus NO3 esim. 30 ja vaihdetaan vettä 50%, putoaa nitraattipitoisuus 15 joka on minimitavoite vedenvaihdon jälkeen.
Jos taas akvaariossa on nitriittiä, ei 80% vedenvaihto ole liikaa vaikka päivittäin, jos halutaan pitää kalat hengissä.

sdfghjkjhgfd kirjoitti:

Hanavesi on 4bar paineessa ja siihen on sitoutunut enemmän kaasuja, kun paineettomassa tilassa. Jos hanavettä pistetään suoraa altaaseen, kaasu tunkeutuu kalan kudoksiin (sukeltajantauti). Kaasukuplien kertymisen pinnoille näkee paljaalla silmällä. Jos vettä vaihdetaan kerralla 20-30%, se on turvallista. Mutta laitapa kala 100% hanaveteen, niin se kuolee tunnissa. Kaasut saa vedestä pois päästämällä sen suihkun läpi tai seisottamalla vettä puoli päivää.
Kannattaa seurata nitraattitasoa ja vaihtaa vettä sen mukaan, eikä summamutikassa. Suurista vedenvaidoista ei ole mitään hyötyä. Moni kalalaji on lisäksi arka nopeille lämpötilanmuutoksille.

Lue lisää

Vetelen tuon veden ensin hanasta 10l kastelukannuun, ja siitä lirruutan sisäsuodattimen ulostuloletkua vasten akvaarioon, joten varmaan enimmät kaasut katoaa matkalla. Akvaario ei kupli vedenvaihdon yhteydessä kun näin vaihdan. Ostin kyllä tuon letkunkin, jota käytin pari kolme kertaa. Silloin kun suoraan letkulla vetelin hanasta, oli allas kuplivana kauttaaltaan. Mutta letku lensi mäkeen, ei sillä ollut kiva läärätä.. ja ostin kannun! tulevaisuudessa kun hankin suuremman pöntön, on varmaankin pakko siirtyä letkun käyttöön, mutta sitä pitää kehitellä sitten, nyt mennään kannulla!
Pitää parin päivän päästä mittailla tuota NO3sta, niin tietää missä mennään, ja kattoa paljonko no3 sitten romahtaa kun vesi on vaihdettu.
Eli yli 30 ei saa mennä, pitää yrittää sitten vaikka 20-25 saada mittariin, ennen kuin vaihdan.

sdfghjkjhgfd kirjoitti:

Hanavesi on 4bar paineessa ja siihen on sitoutunut enemmän kaasuja, kun paineettomassa tilassa. Jos hanavettä pistetään suoraa altaaseen, kaasu tunkeutuu kalan kudoksiin (sukeltajantauti). Kaasukuplien kertymisen pinnoille näkee paljaalla silmällä. Jos vettä vaihdetaan kerralla 20-30%, se on turvallista. Mutta laitapa kala 100% hanaveteen, niin se kuolee tunnissa. Kaasut saa vedestä pois päästämällä sen suihkun läpi tai seisottamalla vettä puoli päivää.
Kannattaa seurata nitraattitasoa ja vaihtaa vettä sen mukaan, eikä summamutikassa. Suurista vedenvaidoista ei ole mitään hyötyä. Moni kalalaji on lisäksi arka nopeille lämpötilanmuutoksille.

Lue lisää

Olisiko kaasut happi kuplia, kyllähän luonnossakin tuota kaasuuntumista ilmenee lammikoissa ja joissa.
Jos happea kertyy yllin kyllin veteen (todella pieni mahdollisuus) on kalan oireet helposti tunnistettavissa, se alkaa haukkoa todella hitaasti suutaan, sama oire on happo tai emäs myrkytyksen aikana.
Happi vajeen aikana kala taas pyrkii veden pinnalle ja haukkoo nopeaan tahtiin happea veden pintakerroksesta.

Akvaarion sisäpinnoilla olevat kuplat eivät ole haitallisia kalolle ja kun kuplaa kertyy joko hapettajan kautta tai vettä vaihdettaessa, on paras mahdollinen suuri läpimitaltaan oleva letku tai ämpäristä kaataminen.
Veden seisottaminen voi auttaa mutta kuka sellaista harrastaa jos vettä on vaihdettava yli satalitraakin kerralla ??? pienissä alle satalitraisissa akvaariossa onnistunee vielä helposti mutta... ;)
Kuplahan pyrkii nousemaan aina pintaan ja kalat erittäin harvoin ovat veden vaihdon aikaan suorassa läheisyydessä uuden veden kanssa.
Suihkun läpi päästetty vesi se vasta tuottaakin kuplaa, kokeilkaa vaikka :)

100% raanavedessä kala ei tosiaan kauaa elä mutta se ei johdu kaasuista vaan biologisesta toimimattomuudesta juomakelpoisessa vedessä jonka nitraatti pitoisuus voi olla joissakin tapauksissa yli 30mg/l.

ELI

veden saisottaminen on turhaa
veden lasku akvaarioon suihkun läpi on "turhaa" kikkailua

Lämpötila erolla on suurempi vaikutus kalan stressaantumiseen veden vaihdon aikana... jos pyritään simuloimaan kuivaa ja sadekautta akvaarioissa ja saada tätä kautta kalojen kutu intoa lisääntymään, pyritään pitämään kuivana kautena veden lämpötilaa muutaman viikon pari astetta normaalia lämpimämpänä ja taas sadekauden aikaan päin vastoin, jotkut kalat yleensä alkavat parittelemaan tälläisten muutosten edetessä. On kuitenkin otettava huomioon että, sadekausi ei luonnossakaan kauaa kestä ja kala stressaantuu liiasta suvun jatkamis yrittelystäkin.

HOITAKAA KALOJA MAALAISJÄRKIMÄISELLÄ ARVOSTUKSELLA

EDELLEEN
aloittelevalle akvaristille hoitorutiinit ovat seuraavat
- vettä vaihdetaan alle 200l akvaarioon mielellään kahdesti viikossa kolmannes kerralla, sitä suurempiin puolet kerralla viikossa
- kalat ruokitaan ensimäisen vuoden aikana kahdesti, aamuin illoin jonka jälkeen kala pärjää paasto päivinkin kun ruokitaan kerran päivässä, aamusella pinta kalat, illalla yö aktiiviset
- suodatin puhdistetaan VAIN tarvittaessa
- kasveja karsitaan tarvittaessa, lannoitus
- SUURSIIVOUSTA ei suoriteta koskaan, ei pestä ikinä hiekkoja, ei vaihdeta kaikkia vesiä kuin pakon edessä mitä toivottavasti tule eteen koskaan
... tässä tärkeimmät