Olin korpikuusen kyynel.
Olin haviseva tuuli.
Kissanpentu onneton.
Olin joku toinen.
Kokematon.
Kestämään.
Pettymyksen siemenen tänään..
Kylvit taas.
Tunsin sen.
Kulkiessasi kulkuri.
Nauroit.
Ja minä kuulin sen.
Miksi.
En ymmärtänyt en.
Että olin vain kuolevainen.
Kuolevaisten joukossa.
Koska.
Minuahan ei koskaan ollutkaan.
Olin haviseva tuuli.
Kissanpentu onneton.
Olin joku toinen.
Kokematon.
Kestämään.
Pettymyksen siemenen tänään..
Kylvit taas.
Tunsin sen.
Kulkiessasi kulkuri.
Nauroit.
Ja minä kuulin sen.
Miksi.
En ymmärtänyt en.
Että olin vain kuolevainen.
Kuolevaisten joukossa.
Koska.
Minuahan ei koskaan ollutkaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Vaikka olisitkin
ollut korpikuusen
pihkalle tuoksuva kyynel
sinä olit.
Tai haviseva tuuli joka
puunlatvoja taivuttaa..
Tai se pieni pörröinen
kisumirri..
Älä ruoki pettymyksen
siemeniä !
Jätä
ne ilman ruokaa
ja vettä
ei ne kauan jaksa
kun kuolevat pois.
Olemme kuolevaisia
kuolevaisten joukossa
niin se kulkurikin.
Ja kuolevaisista
kurjin.
Mutta sinä olet !
Ja elät
ja tunnet !
Nosta pääsi
ja katso peiliin
Kuinka ihana olenkaan..
Sano itsellesi.
Kurkistin peiliin.
Ja peilin taakse.
Vastaani sanoi tänää.
Toisella puolen huomen.
Toivossa elää.
Uskossa lujittuu.
Unelmiin väliin hukkuu.
Mut sielumme elää.
Rikki revittynäkin.
Haavoitettuna.
Se arpeutuu.
Kaunis kiitos......
mutta sielumme elää ikuisesti...
otamme vain aina uuden olomuodon,
vaikka sisin pysyykin samana.
Tunnethan sen sydämessäsi? :)
Sielumme elää
ikuisesti
kyllä niin uskon.
Siellä minne
menemme olemme
tasa-arvoisia
kaikki !
Se
Minne
menemme
valitsemme täällä.
Uskon uuteen elämään
ja elän
sitä
jo täällä.
Tunnetko sinä ?
Sinä tiedät sen.
Tunnet.
Kuinka sielu elää.
Sydän sykkii.
Ja levähtää.
Tuntisinko kuitenkin:)
Kiitos ihanin sinulle.
Kun jaksoit lukea runoelman.