Siinä oikein hermot lepää ja mieliala kohentuu.Ja varsinkin läheisen henkilön kanssa se vasta mukavaa onkin.Aika kuluu rattoisasti kun pääsee kunnolla pimputtelemaan!Kyllä kannattaisi jokaisen hommata piano kotiinsa ja alkaa pimputtelemaan...
Pimputtelu on kivaa!
Luotain-56
12305
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
vappupillikin on tosimukava, kuuluu vain sellainen töräys.;))
savinen ukko-, ei kun kukkopilli, heltasta vähän särkynyt, 50 . Hyvin soi.
vain. Varsinkin, jos asuu kerrostalossa.Aika kuluu naapurillakin rattoisasti harjanvarrella seinää hakatessa.
-harja.
Kuulu sanoa: "alkaa pimputella" tai "ruveta pimputtelemaan".
Mä luulin että se on "aloittaa pimputteleminen" tai Revetä pimputtamaan"...:-)
;))) meillä nyt opellaan soittamaan kitaraa...Kundille kun tälläinen ihan tavallinen peruskitara hankittiin...niin mukaan tuli sitten tälläinen ladattava opetus- ohjelma..kun www.rokway.fi...täällä jatkossa sitten soi kumpinkin piano ja kitara...
Tuota kitaran soiton opettajaa...katson nyt...jospa saisin vielä maaliskuun alusta jonkun...onneksi täällä on tarjontaa..nuoria muusikoita jotka tarvitsevat vähän lisä-ansioita...
Saa nyt nähdä;)))
Ehdottomasti kiva kuunella meilläkin kun kundi innostuu soittamaan...mutta, ei pyytämällä jotain tiettyä kappaletta...soittaa mitä itse haluaa...;))) tämä nuori muusikomme...
Sen verran herkkä itsekin musiikin suhteen että, tuohon pakottamiseen en oikein usko...mutta, tullakseen hyväksi on tai huipuksi niin ei koskaan valmis ja huiput harjottelvat joka päivä...Heikkis tästä varmaan tietäisi eniten...siis musikiinopetuksesta..hänkö ammattilainen...
tsau:Friidu
ostais pianon ja alkais pimputtelemaan niin mä ostaisin kyllä patarummut jaalkaisin niitä paukutelemaan:/ Ei kerrostaloon ainakaan sovi mitkään soittimet. Sitten pitäis olla konserttipianisti ja joka soittaa Mozartia ym. muuten EI.
Mä sain nuorempana tarpeekseni kun alakerrassa asui pianonsoiton opettaja ja sen kaikki 7 lasta opetteli vuorollaan soittamaan Kissanpolkasta alkaen ja sitten alkoi käymään soitto-oppilaita siellä.
Sitten myöhemmin opiskelija-asuntolassa sain tarpeekseni kun seinän takana oli pianonsoitonopiskelija joka soitti joka päivä tauotta n. 4-6 tuntia!!! Niin että mun osalta kiintiö on kyllä täynnä loppuiäksi.
Jos itse opettelisin niin kyllä ajattelisin muita ja menisin jonnekin kirjastoon jossa olis pianohuone eikä häiritsisi muita.
; sopii sähköpianon soitto ainakin koska voi tarvittaessa laittaa kuulokkeet...mutta tavallinen piano niih;)) kyllä elementtenttitaloissa kuluu, jos ei ole kunnon ääniäreisteitä....Vanhoissa taloissa muuten paremmat eristeet toisinaan....Nooh, meillä ei tässä kyllä ole kukaan tullut sanonut, vaikka kundi soittaisi ilman kuulokkeita...
Kundillakin soitonopettaja tuli hänen päivätoiminsaansa missä käy päivittäin, yksi päivä viikossa oli sitten tämä tunti...Seillä kun käytössä oikea piano myös. Silloin kun nämä alkeet opettaja opitti.. Kundikin vähän otettu...tämä piano kun on upea valkoinen....ja nuori kaunis nainen sitten opettajana;))...Yksi vuosi opettajan johdalla..meilläkin..Nyt soitetaan itse...ei tuota opettajaa tarvitse..mutta, jos jatkaisi opiskelua niin laittaisin ilman muuta musiikkikouluun...tai hakisimme paikkaa...sieltä. Nyt kuitenki odotamme pääsekö kaveri bändiin soittamaan;))
Oikeassa olet siinä harvan hermot kestävät jatkuvaa pimputusta kun ei vielä oikein osata soittaa....Oikea soitto ihan toinen juttu...mutta....niih...eipä tähän enempää sanomista;))
tsau:Friidu
Joo, on pimputtelu kivaa. Mutta saattaa se olla vähemmänkin kivaa.
Kun opiskelin, niin joskus kyllä tuntui, kuin olisin rämpinyt kaulaani myöten suossa.
Oppilailleni oon painottanut, että ensin on se rämpimisvaihe ja kun aikansa rämpii, niin kyllä se sitten siitä alkaa suttaantumaan.
Rämpimisvaihe on sellainen, että kun ottaa esille uuden kappaleen, niin ennenkuin se on valmis, on tehtävä mahdottoman monta eri vaihetta. Opettaminen omille sormilleen esim. sormitukset, eivät aina ole mitä mieluisinta puuhastelua. Se on kuitenkin ehdottoman välttämätöntä, lihastottumuksen aikaansaamiseksi.
Onhan se ilo katsella iloosta naamaa, kun oppilas on vihdoin saanut kappaleen siihen kuntoon, että voi vain nautinnollisesti soittaa, omalla sisäisellä tulkinnalla.
Aikuinen voi todellakin hommata soittimen ja alkaa soittamaan, vaikka ei olisi koskaan aikaisemmin soittanut. On harhaluulo, että jos ei ole aloittanut lapsena, niin ei voisi ikuna kuunaan ruveta plimputtelemaan aikuisena. Itsekseen ei kuitenkaan kantsi ruveta opiskelemaan. On hyvä aloittaa opettajan johdolla.
Opettajat avaavat oven, mutta sisään on mentävä itse. (Kiinalainen viisaus)
tuo toisen käden otto rohkeesti mukaan...oli meilläkin kundilla erittäin vaikea juttu....ei luottanut itseensä...mutta, sitten kun nämä nuorinaisopettaja sai sen itseluottamuksen tuohon...niin siitä lähti...innostus...Nyt ollaan bollaa kun kaikki on niin iisii;)))ja helppoo...;))) et tosta vaa.. Samaa mieltä että, hyvä opettaja alkuun ja siitähän voi jatkaa vaikka koko loppuelämän...en usko että, meilläkään tuo innostus koskaan oikeesti edes sammuu...aina siellä päässä kundillakin musiikki...jollain tasolla...Minä en vaan saa edellenkään edes laulaa kundin kuulleen;))) koska laulan NIIN väärin...;))))
tsau:Friidu
Kyllähän se iloa tuottaa, jos on tunne, että Osaa. Ihan missä asiassa tahansa.
Tärkeää, että oppilaalle ei anneta liian vaikeita kappaleita, vaan aina sellaisia, että on Mahdollista oppia se kunnolla. Mieluummin vähän liian helppo, kuin liian vaikea. Tosin ei liiankaan helppoa, että edistymistä ei tapahdu.
Alussahan vasen käsi soittaa vain yksittäisiä säveliä harvakseen tai sointuja, yleensä samoja sointuja koko kappaleen ajan. Siis ihan alkuvaiheessa. Kun molempien käsien käyttö on tullut tutuksi, niin siitä sitten pikkuhiljaa vasemman kädenkin työskentely lisääntyy ja vasenkin "saa" soittaa enemmän säveliä.
"Välikappaleiksi" voi sitten vaikka keksiä oppilaalle joitakin ulkoa soitettavia kappaleita. Esim. 6-8 vuotiaat tykkäävät vaikkapa sammakkona tai pupuna pomppia sinne tänne, käsien ollessa nyrkissä. Mielikuvituksen harjoittelua ja dynamiikan opettelua (pikkuruinen vauva-sammakko = pp:ssä (hyvin hiljaa) ja Isoo jättiläis-sammakko Fortessa (voimakkaasti). Sivutuotteena on käsien rennot liikkeet olkapäistä asti, joka on minun tarkoitukseni, mutta sitä ei tarvitse oppilaalle sanoa. Pelkkä iloisuus pomppimisesta riittää saamaan rentouden ja korvatkin kuulevat paremmin voimanvaihtelueroja.