"Ihmiset jotenkin mieltävät alatiesynnytyksen kivuliaammaksi kuin mitä leikkaushaava on. Taustalla vaikuttaa mielikuva synnytystilanteesta nukuksissa, mutta näinhän asia ei oikeasti ole. Sektiokivut alkavat heti synnytyksen jälkeen alatiesynnyttäjän jo toipuessa. Työssäni huomaa, jos synnyttäjä on joskus ollut jossakin leikkauksessa: hän toivoo hartaasti alatiesynnytystä, koska tietää kuinka kipeä leikkaushaava on. Ja sitä kipua kestää kauan juuri silloin kun äiti haluaisi pystyä hoitamana uutta vauvaansa."
"Näkisivätpä, nämä synnytyspelkoiset, kuinka kipeitä leikatut äidit ovat. Lääkkeistä turvoksissa kiroilevat tuskissaan eivätkä voi edes ajatella uutta vauvaansa."
"Sektiosynnyttäjiä on pidettävä kauemmin seurannassa."
"Ja leikkaukseen sisältyy aina riski sekä äidin että lapsen terveyteen liittyen."
"Sektio on synnytystavoista kivuliain"
35
2596
Vastaukset
- äkkiväkki
mutta nyt ei enää jaksaisi tätä sektio vs. alatiesynnytys kärhämää. Tilanteet on yksilöllisiä ja muuttuvia, aina ei saa sitä mitä haluaisi.
- dzfkjdfkhgdfkjg
ASIAA! vihdoinkin!
- kyllästynytjo
Täytyypä sanoa, ettei yksikään noista mainitsemistasi asioista pidä paikkaansa minun kohdallani. Kipuja ei ollut, lääkkeitä ei tarvinut kinuta, itse hoidin vauvaa jo samana iltana, "seurannassa" olin 3 päivää.
Enkä muuten itse valinnut synnytystapaakaan, mutta silti olin paremmassa kunnossa kuin 4 huonetoveriani, jotka alakautta synnyttivät ja voivat jälkikäteen todella heikosti. Synnytyskivut ehkä loppuvat lapsen syntymään, mutta repeämä/epparikivut jatkuvat kauankin. Ja samalla tavoin jälkisupistukset voivat olla todella kivuliaita.
Sektiohaavaa ei muuten voi verrata muuhun leikkaushaavaan millään tavoin. Minulla on leikattu umpilisäke (avoleikkaus), polvi, olkapäätä pariinkin kertaan, ja kaikista vähiten kipua leikkauksen jälkeen on tuottanut sektiohaava. Syy siihen on se, että siinä mennään ns pehmeiden kudosten läpi, jolloin jälkeenpäin aiheutuva kipukin on lievempää.
Jos nyt annettaisiin tämänkin asian olla jo, jookos? Soveliasta on muuten mainita lainausten yhteydessä lainausten lähde. Sinun lähteistäsi ei ole mitään tietoa.- xfgjdfhjdhgjhg
tuskin ne repeämät ja epparit on yhtään sen isompia "haavoja" kun sektiossa tehty. ja eikö niitä jälkisupistuksia muka tule sektion jälkeen? jääkö se kohtu isoksi lopun elämää? xD
- riialiinas
xfgjdfhjdhgjhg kirjoitti:
tuskin ne repeämät ja epparit on yhtään sen isompia "haavoja" kun sektiossa tehty. ja eikö niitä jälkisupistuksia muka tule sektion jälkeen? jääkö se kohtu isoksi lopun elämää? xD
Minä en ainakaan huomannut jälkisupistukia sektion jälkeen. Leikkaus meni hyvin, ei ollut kovia kipuja, enkä syönyt lääkkeitä leikkauksen jälkeen. Ihan itse hoidin minäkin vauvaani, kävin suihkussa ja vaihdoin vaatteita ja olin suht normaalisti, tietysti piti varovasti liikkua. Seksiä harrastettiin alle viikko sektion jälkeen. Olin sairaalassa "seurannassa" kolme päivää, joku alatiesynnyttäjä oli jo neljättä päivää kun minä lähdin kotiin... Sillä huonekaverilla oli aika pahasti revennyt paikat, eikä päässyt kävelemään ja tikkejä oli kauheasti!:(
- ed.
xfgjdfhjdhgjhg kirjoitti:
tuskin ne repeämät ja epparit on yhtään sen isompia "haavoja" kun sektiossa tehty. ja eikö niitä jälkisupistuksia muka tule sektion jälkeen? jääkö se kohtu isoksi lopun elämää? xD
Sitä vaan meinasin (jos pitää rautalangasta kerran vääntää), ettei ne kivut lopu alatiesynnytyksenkään jälkeen, vaan saattavat kovinakin jatkua ja kauan. Kumpikin tapa saattaa aiheuttaa suurtakin tuskaa jälkikäteenkin.
Oman sektioni jälkeen, ei mitään tuntuvia jälkisupistuksia tullut, leikkauksessa onnistuivat puristamaan kohdun aika lailla entiseen kokoonsa jo. Vierustoverini (alatiesynnytys) taas itki pari yötä särkylääkkeidenkin avulla, kun supistuksiin ei apua niistäkään ollut. - äiti87lapset-07ja-09
ed. kirjoitti:
Sitä vaan meinasin (jos pitää rautalangasta kerran vääntää), ettei ne kivut lopu alatiesynnytyksenkään jälkeen, vaan saattavat kovinakin jatkua ja kauan. Kumpikin tapa saattaa aiheuttaa suurtakin tuskaa jälkikäteenkin.
Oman sektioni jälkeen, ei mitään tuntuvia jälkisupistuksia tullut, leikkauksessa onnistuivat puristamaan kohdun aika lailla entiseen kokoonsa jo. Vierustoverini (alatiesynnytys) taas itki pari yötä särkylääkkeidenkin avulla, kun supistuksiin ei apua niistäkään ollut.Se on ihan ihmisestä kiinni miten ne kivut kokee. Toinen ei noteeraa kipuja, kun taas joku toinen voi olla hyvinkin tuskissaan.
- fgbnfgnxgfnbxgd
riialiinas kirjoitti:
Minä en ainakaan huomannut jälkisupistukia sektion jälkeen. Leikkaus meni hyvin, ei ollut kovia kipuja, enkä syönyt lääkkeitä leikkauksen jälkeen. Ihan itse hoidin minäkin vauvaani, kävin suihkussa ja vaihdoin vaatteita ja olin suht normaalisti, tietysti piti varovasti liikkua. Seksiä harrastettiin alle viikko sektion jälkeen. Olin sairaalassa "seurannassa" kolme päivää, joku alatiesynnyttäjä oli jo neljättä päivää kun minä lähdin kotiin... Sillä huonekaverilla oli aika pahasti revennyt paikat, eikä päässyt kävelemään ja tikkejä oli kauheasti!:(
no se on hyvä kun teet päätelmäsi sen perusteella että näit huonekaverisi kärsivän kivuissaan. hieno juttu. minunkin huonekaveri oli aika huonossa kunnossa, itse taas olin elämäni kunnossa, molemmat synnytimme alateitse. Tunnen myös ihmisiä jotka ollu sektion jälkeen monta kuukautta niin kipeitä ettei oo voinu edes sitä lastansa kunnolla nostella, samoin tunnen sektiolla synnyttäneitä jotka on toipunu paremmin.
mitä tästä opimme? se on yksilöstä kiinni miten synnytyksestä toipuu, olipa se lapsi tullu maailmaan alakautta tai puukon avulla. - ed.
äiti87lapset-07ja-09 kirjoitti:
Se on ihan ihmisestä kiinni miten ne kivut kokee. Toinen ei noteeraa kipuja, kun taas joku toinen voi olla hyvinkin tuskissaan.
en muuta väittänytkään... pointti edelleenkin siinä, että eivät ne alatiesynnytyksen kivutkaan aina heti lapsen syntymään lopu.
- sektion jälkeen?
riialiinas kirjoitti:
Minä en ainakaan huomannut jälkisupistukia sektion jälkeen. Leikkaus meni hyvin, ei ollut kovia kipuja, enkä syönyt lääkkeitä leikkauksen jälkeen. Ihan itse hoidin minäkin vauvaani, kävin suihkussa ja vaihdoin vaatteita ja olin suht normaalisti, tietysti piti varovasti liikkua. Seksiä harrastettiin alle viikko sektion jälkeen. Olin sairaalassa "seurannassa" kolme päivää, joku alatiesynnyttäjä oli jo neljättä päivää kun minä lähdin kotiin... Sillä huonekaverilla oli aika pahasti revennyt paikat, eikä päässyt kävelemään ja tikkejä oli kauheasti!:(
Kai kerroit asiasta kätilölle, koska supistukset palauttavat kohtua takaisin mittoihinsa. Sulla on tainnu jäädä kohtu pömpöttämään niin kuin monilla muillakin leikatuilla.
- yksi mamma
xfgjdfhjdhgjhg kirjoitti:
tuskin ne repeämät ja epparit on yhtään sen isompia "haavoja" kun sektiossa tehty. ja eikö niitä jälkisupistuksia muka tule sektion jälkeen? jääkö se kohtu isoksi lopun elämää? xD
jälkisupistuksia lainkaan sektion jälkeen.
en ollu kipee, sairaalassa vaan pari pvää. todella mukava kokemus.
- Ei-kateellinen.
Ei voi kuin ihmetellä tätä alatiesynnyttäjien katkereettua sektioäitejä kohtaan. Mistä se kumpuaa? Eipä taida siitä alatiesynnytyksestä ihan traumoitta selvitä, sen kyllä huomaa näitä lukiessa.
Mutta huuda pois vaan se paha olo sisältäsi! Anna mennä! Avaudu!- äiti87lapset-07ja-09
Höm. Kyllä siitä selviää :) Tunnissa liikkeessä molempien synnytysten jälkeen ja haluan seuraavaksikin alatiesynnytyksen. Eipä mulla traumoja ole :)
Mutta mulle on kyllä aivan sama miten toinen haluaa lapsensa saada maailmaan. Eikö ole pääasia että se joskus sieltä mahasta tulee pois!? Ei sektion haluavat äidit ole yhtään huonompia kuin alatiesynnyttäneet. Synnytys ja imetys ei ole hyvän äidin määritteitä. Kyllä siinä on ihan muut tekijät. - dgbxbgdbgdb
alatiesynnytyksestäni ei jääny mitään traumoja, positiivinen kokemus kaiken kaikkiaan eikä pelota seuraava synnytyskään. Samana päivänä kävelin, kävin suihkussa, seuraavana aamuna istuin kahvipöydässä pienistä repeämistä huolimatta. "pahin" kipu oli lihassärky mikä johtu tietysti ponnistamisesta, tuntu kun olis juossu maratoonin ja sen jälkeen vetäny viiden tunnin salitreenit päälle :D mut hyvinhän siitä selvis. Ja seksiäkin harrastettiin neljän viikon päästä synnytyksestä, joten ei ne paikat aina ihan rikki mene. (toisin ku sektioäidit usein väittää)
- mocaiicci
dgbxbgdbgdb kirjoitti:
alatiesynnytyksestäni ei jääny mitään traumoja, positiivinen kokemus kaiken kaikkiaan eikä pelota seuraava synnytyskään. Samana päivänä kävelin, kävin suihkussa, seuraavana aamuna istuin kahvipöydässä pienistä repeämistä huolimatta. "pahin" kipu oli lihassärky mikä johtu tietysti ponnistamisesta, tuntu kun olis juossu maratoonin ja sen jälkeen vetäny viiden tunnin salitreenit päälle :D mut hyvinhän siitä selvis. Ja seksiäkin harrastettiin neljän viikon päästä synnytyksestä, joten ei ne paikat aina ihan rikki mene. (toisin ku sektioäidit usein väittää)
viesteistä voi päätellä, että molemmat tavat ovat hyviä synnyttää. Mistä siis kiistellään??
- 11+2
Sektiohan ei edes ole synnytys!
- ........
Joku on vissiin unohtanut sitten asian kertoa kaikille synnytyslääkäreille ja kätilöille.. taitaa koko ammattikunta olla kanssasi eri mieltä.
- kaiju
........ kirjoitti:
Joku on vissiin unohtanut sitten asian kertoa kaikille synnytyslääkäreille ja kätilöille.. taitaa koko ammattikunta olla kanssasi eri mieltä.
mieltä. Kun lapsi syntyy on aina kysymys synnytyksestä, syntyipä sitten alakautta tai sectiolla. Puhutaan sectiosynnytyksestä, ainakin meidän kätilöiden kesken.
- jsdföakj
Ja siltikin sektioäitejä haukutaan siitä, että he haluavat muka päästä synnytyksestä helpommalla.. Ja että eivät suostu kärsimään edes lastensa eteen.. Ristiriitaista!
- hfjdghkdghk
no ne onkin tyhmiä jotka luulee pääsevänsä vähemmällä valitsemalla sektion.
- sektioooo
hfjdghkdghk kirjoitti:
no ne onkin tyhmiä jotka luulee pääsevänsä vähemmällä valitsemalla sektion.
Mielestäni kyllä toipuu helpommin alakautta synnyttämisestä kuin sektiosta.. minulle tehtiin sektio, jossa meni kaikki pieleen.. raju septinen infektio, ja kovat lääkkeet kehiin. Meni kipulääkkeitä, antibiootteja, pahoinvointilääkettä ym. Vauva oli kuivua, kun käskivät vaan imettää, vaikka lapsella ei pysynyt mikään sisällä. Kotiinpäästessä jäi huomattavat kivut ja tulehdus roihusi, kohtu ei supistunut, sain lääkekuurin kotiin, melkein heti jouduin kaavintaan. Sekin saatiin epäonnistumaan, kohtuun jäi edelleen massaa, tai sitä tuli sinne lisää. Jälleen atbkuurille. Ja kivut jatkuivat. Jälleen kaavintaan, jonka jälkeen uusi infektio.. ja taas lääkekuurille! Tarkistus, jossa kopeloitiin taas, ja infektio nosti päätään, ja taas lääkkeitä..
Että näinkin voi käydä! Imetys luonnollisestikin aivan pilalla, ja koko elämä, ja kroppa.
Ei ikinä enää sektiota!!! - ......
sektioooo kirjoitti:
Mielestäni kyllä toipuu helpommin alakautta synnyttämisestä kuin sektiosta.. minulle tehtiin sektio, jossa meni kaikki pieleen.. raju septinen infektio, ja kovat lääkkeet kehiin. Meni kipulääkkeitä, antibiootteja, pahoinvointilääkettä ym. Vauva oli kuivua, kun käskivät vaan imettää, vaikka lapsella ei pysynyt mikään sisällä. Kotiinpäästessä jäi huomattavat kivut ja tulehdus roihusi, kohtu ei supistunut, sain lääkekuurin kotiin, melkein heti jouduin kaavintaan. Sekin saatiin epäonnistumaan, kohtuun jäi edelleen massaa, tai sitä tuli sinne lisää. Jälleen atbkuurille. Ja kivut jatkuivat. Jälleen kaavintaan, jonka jälkeen uusi infektio.. ja taas lääkekuurille! Tarkistus, jossa kopeloitiin taas, ja infektio nosti päätään, ja taas lääkkeitä..
Että näinkin voi käydä! Imetys luonnollisestikin aivan pilalla, ja koko elämä, ja kroppa.
Ei ikinä enää sektiota!!!Itselläni kaikki nuo ongelmat ja muitakin, ja ihan perinteisen alatiesynnytyksen jälkeen. Ei siihen näköjään sektiota tarvita.
- synnytystapaa
Itselläni on kaksi normaalisti mennyttä, nopeaa alatiesynnytystä takana, ensimmäisestä repesin pahasti ja olin todella kipeä pari viikkoa, vessassa käyminen ja istuminen ei meinannut onnistua millään... toisesta ei repeämiä tullut ja olin jalkeilla noin tunnin päästä, eikä istuminen, suihkuttelu tai pissalla käynti tuntuneet missään. Molemmissa ponnistusvaiheet kestivät 10 min. ja avautumisvaihe ekassa 8h ja toisessa 2h.
Nyt olen menossa sektioon perätilan vuoksi, lääkärin näppituntumalla olisi mahtunut tulemaan alakautta, mutta pelvimetrian mukaan ei. Pelkään leikkausta, sehän on selvä, kun on iso leikkaus kyseessä ja tiedän riskit ja, että toipuminen saattaa olla hidasta. Olen kuitenkin tyytyväinen, että kuvaus tehtiin, kauheaa olisi ollut jos vauva olisi jouduttu väkisin repimään ulos ja vammautunut ulosautossa esim. hapenpuutteen vuoksi! Toki olisin halunnut synnyttää alakautta, ja olin siihen motivoitunut ja asennoitunut.
Pointtini onkin, etteivät kaikki sektiolla SYNNYTTÄVÄT ole valinneet sitä "mukavuudenhalusta" tai pelosta kipua kohtaan! Eikö monet leikata loppupeleissä monen tunnin tuskien ja punnertamisen jälkeen kiireellisenä! Uskoakseni nuokin äidit tietävät, mitä ne synnytyskivut alatiesynnytyksessä on, vaikka lapsi lopuilta sektiolla ulos autetaankin! Ja jos oikeasti olet koulutukseltasi kätilo, niin sitä suuremmalla syyllä pitäisin mölyt ja mielipiteet sisällä.... samaa ammattia edustavana ei tulisi mieleeni arvostella ketään synnytystavan perusteella, vaikka alatiesynnytystä aina suositellaankin sen ollessa mahdollista! - kohuäiti
kapeen lantion takia ja olin sairaalassa vaan 3 yötä.
EN ollut kipeä ja jaksoin paremmin kuin moni muu alapäästään revennyt alatiesynnytysäiti.
Mikä ihme on motiivisi pelotella äitejä sektion komplikaatioista? Kannattaako? - niinpä niin...
Yritin vuorokauden ekalla kerralla alateitse, ja olin erittäin tyytyväinen, kun leikkasivat. Tuota vauhtia olisin synnyttänyt vielä alateitse monta vuorokautta. Juu, minut nukutettiin hätäsektioon, ja lapseni oli vain viisi vuorokautta tuolla vso:lla, josta teholla ekat kaksi.
Toista synnytin vähemmän aikaa, lopputulos sama; nukutus, hätäsektio, ja elottomana syntynyt lapsi joka tosin saatiin elvytettyä, kiitos erittäin nopean sektion. No, ei pahaa cp-vammaa, vain jotain "pientä" ongelmaa...
Kolmas sitten syntyikin suunnitellulla sektiolla, ja jo viikon päästä hoidin arkea kuin ennenkin, lukuunottamatta raskaita nostoja ym... Mutta kipuja ei juuri ollut, tai sitten olin jo oppinut niitä hoitamaan oikein ja ajoissa. Neljäntenä päivänä kotiuduin ja neljäntenä iltana lähdin viemään koirani lenkille. Ja tämän lapsen kanssa olikin niin ihanan helppoa. Häntä kun lääkärit eivät olleet ehtineet vammauttaa ennen syntymäänsä. Sain siis vihdoinkin kokea "normaalinkin" äitiyden, joka ei pitänyt sisällään itkuisuutta, ja viikottaisia sairaalareissuja tutkimuksineen. Ja vielä tänäkin päivänä olen kiitollinen lapsistani; Kaikista heitä, mutta erityisesti myös siitä, että sain myös kokea äitiyden autuutta ´ja onnea, sekä seurata terveen lapsen kehitystä. Onneksi ei kolmatta kertaa enää tarttenut alateitse edes yrittää... - .......
Joo missähän bambumajassa kivunhoito on noin huonoa, että pitää leikkauksen jälkeen kivuissaan tuskailla hoho :D
- 1234567890+
itse synnytin alakautta,eikä kivut loppunu heti kun vauva oli ulkona.itsekin luulin että niin tapahtuu koska kaikki oli sanonut niin.minulla oli kamalat alavatsa kivut ja kaikenlisäksi,kun minua tikattiin niin puudutus ei tehonnut minuun laisinkaan.olin todella heikossa kunnossa synnytyken jälkeen.ekan kerran kun sängystä nousin synnytyssalissa niin lähti taju,hoitaja ei uskaltanut päästää minua yksin suihkuun(enkä olisi pystynytkään)hän joutui pesemään minut.
nämä asiat ovat yksilöllisiä"!- minävaintäällä
Kyllä nuo alavatsa kivut on aikalailla kaikilla ;) Kohtu supistuu myös sektiolla synnyttäneillä.
- hmhmm
minävaintäällä kirjoitti:
Kyllä nuo alavatsa kivut on aikalailla kaikilla ;) Kohtu supistuu myös sektiolla synnyttäneillä.
Itselläni ei ainakaan leikkauksen jälkeen tuntunut mitään supistuksia. Liekö sitten syynä hyvät kipulääkkeet. Kohtu kuulemma supistui hienosti kuitenkin. Kipulääkkeitä söin sairaalassa ekat 3 päivää ja sen jälkeen en enää lainkaan, eikä supistuksia senkään jälkeen tuntunut. Pakollahan niitä tuli, kun kerran kohtu supistui hyvin, en vain itse niitä huomannut.
- 6kk äiti
hmhmm kirjoitti:
Itselläni ei ainakaan leikkauksen jälkeen tuntunut mitään supistuksia. Liekö sitten syynä hyvät kipulääkkeet. Kohtu kuulemma supistui hienosti kuitenkin. Kipulääkkeitä söin sairaalassa ekat 3 päivää ja sen jälkeen en enää lainkaan, eikä supistuksia senkään jälkeen tuntunut. Pakollahan niitä tuli, kun kerran kohtu supistui hyvin, en vain itse niitä huomannut.
en ymmärrä että jos äiti repeää niin ei muka pysty liikkumaan? täh? mulle tehtiin eppari ja kävelin itse synnytys salista pois ja seuraavana aamuna join osatolla aamukahvia ja istuin ihan normaalisti. niin ja mitä tuohon sektio keskusteluun niin synnytin alateitse ja varmasti synnyttäisin uudestaankin jos joskus vielä lapsia tulee(näin 6kk jälkeen ei se ollutkaan niin kauheeta kuin seuraavana päivänä tuntui), mutta jos jostain syystä joutuisin sektioon(hätä, suunniteltu) niin sittempä joutuisin. vauvan terveys siinä on tärkeintä. Molemmat ovat ihan yhtä hyviä tapoja SYNNYTTÄÄ molemmissa on omat riskinsä ja huonot puolensa.
- kaiju
6kk äiti kirjoitti:
en ymmärrä että jos äiti repeää niin ei muka pysty liikkumaan? täh? mulle tehtiin eppari ja kävelin itse synnytys salista pois ja seuraavana aamuna join osatolla aamukahvia ja istuin ihan normaalisti. niin ja mitä tuohon sektio keskusteluun niin synnytin alateitse ja varmasti synnyttäisin uudestaankin jos joskus vielä lapsia tulee(näin 6kk jälkeen ei se ollutkaan niin kauheeta kuin seuraavana päivänä tuntui), mutta jos jostain syystä joutuisin sektioon(hätä, suunniteltu) niin sittempä joutuisin. vauvan terveys siinä on tärkeintä. Molemmat ovat ihan yhtä hyviä tapoja SYNNYTTÄÄ molemmissa on omat riskinsä ja huonot puolensa.
Sana repeämä kuulostaa kauhealta. Todellisuudessa repeämät ovat yleensä hyvin pieniä, puhutaan ensimmäisen tai toisen asteen (vastaa episotomiaa) repeämistä. Repeämiä ei aina edes tarvitse ommella, tai ommelaan muutamalla ompeleella. Repeämät paranevat varsin hyvin jos synnyttäjä pitää hyvää huolta intiimihygieniasta, tämä pätee luonollisesti myös episiotomiahaavaan paranemiseen. Tänä päivänä on suositus, että episiotomiaa ei leikattaisi muuta kun jos vauvan nopea synnyttäminen sitä syystä tai toisesta vaatii.
- .............
6kk äiti kirjoitti:
en ymmärrä että jos äiti repeää niin ei muka pysty liikkumaan? täh? mulle tehtiin eppari ja kävelin itse synnytys salista pois ja seuraavana aamuna join osatolla aamukahvia ja istuin ihan normaalisti. niin ja mitä tuohon sektio keskusteluun niin synnytin alateitse ja varmasti synnyttäisin uudestaankin jos joskus vielä lapsia tulee(näin 6kk jälkeen ei se ollutkaan niin kauheeta kuin seuraavana päivänä tuntui), mutta jos jostain syystä joutuisin sektioon(hätä, suunniteltu) niin sittempä joutuisin. vauvan terveys siinä on tärkeintä. Molemmat ovat ihan yhtä hyviä tapoja SYNNYTTÄÄ molemmissa on omat riskinsä ja huonot puolensa.
Mulla tehtiin myös episiotomia ja täytyy sanoa, etten koskaan ole ollut niin kipeänä. En todellakaan viikkoihin istunut, vessassa käynnit tein itkun kanssa, kyykistyminen sai haavan aukeamaan pariin otteeseen (korjaa sitten esikoisen leluja lattioilta), autolla ajaminen tai kyydissä istuminen tuskaa viikkoja...
Nyt vuosi synnytyksestä ja stringien käytön on saanut unohtaa, koska ne hiertävät alapäässä jotain ylmääräistä lerpuketta, joka ilmestyi epparin seurauksena, seksi onnistui vasta reilun puolen vuoden jälkeen ja edelleen sattuu.
Laitoksella toki kävelin, mutta todella pahaa kipua sekin aiheutti. Inhottavinta oli se, ettei niinkin normaalista asiasta kuin vessast käynnistä tullut yhtään mitään ilman itkua. Ei tehnyt mieli esikoisen kanssa leikkiä kun kaikki liikkeet sattuivat alapäähän. Että ei se aina niin helppoa ole.
- hoitovirhesektio
todellakin oli kovat kivut hätäsektion jälkeen.
yleensä en pienistä hätkähdä mutta oli sellaiset poltot ja kivut,ettei niihin tehonnut mikään.Laantuivat sitten noin 1vrk jälkeen.
Mulla oli paha tuo leikkaus kun hoitajan ylösnousemisien ym takia haava aukesi,tulehtui jne.
Arpi oli piiiiitkään noin 8 vuotta kipeä ja erittäin pahan näköinen.
Nyt haava suht ok.
Alatiesynnytys oli todella helppo vaikka menikin yli 17h.
Että on sitten mihin verrata.
En tiedä miten sitten tämä sektio jos se olisi suunniteltu,eikä tehty sitten vasta siinä vaiheessa kun olin kuolemaisillaan sekä kohdussa oleva lapsi myös kuolemaisillaan.- huhtivaavi
Kauhee haloo siitä mikä nyt on parempi ja kuka pääsee vähemmällä ja kuka nyt muuten vaan olis laiska kun ei alateitse synnytä.. :/ Itselläni on kaksi sektiota takana ja viiden viikon kuluttua on kolmas edessä. En minä sitä tilannut missään vaiheessa, mutta ensimmäisen synnytyksen 'epäonnistuessa' siihen lopulta päädyttiin. Ja olisin todellakin halunnut kokea mitä on synnyttää alateitse.
Ja vaikka minulla ei ole mihin verrata, voin vain omalta kohdaltani sanoa ettei palautuminen ja kipuilu ole pahaa. Siihen saakka kunnes tikit saa pois on liikkuminen hankalaa kun ne kiristää, mutta sen jälkeen elämä helpottuu. Hissukseenhan pari kuukautta pitäis jaksaa olla nostamisien yms. kanssa mutta ei kyllä estä elämää mitenkään, varsinkaan kun on paljon rakkaita auttamassa :)
Ja ne lääkkeet.. Minä olen molemmilla kerroilla syönyt kipulääkkeitä ihan satunnaisesti sairaalasta palattuani.
Eikö se lopputulos kuitenkin ole kaiken a ja o ?? Se pieni ihminen jota on pitkään odotettu !! Ja se miten se tulee maailmaan on aivan yks häilee, kunhan vain äiti ja vauva olisivat molemmat kunnossa sen jälkeen..
- Milla-78.....
Voi jessus sentään..
Harvemminpa tuota itse saa päättää synnyttääkö sektiolla vai normaalisti alateitse. Ensimmäinen oli kiireellinen sektio ja toivuin siitä melko hyvin. Kieltämättä kipuja leikkkaushaavassa oli ja jälkisupistukset kovia, mutta eiköhän se kuulu asiaan. Eiköhän me kaikki olla erilaisia ja jokainen kokee synnytyksen/sektion omalla tavallaan. Kumpikaan noista ei varmasti ole kivutonta...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Moikka rakas
Oon miettinyt meidän välistä yhteyttä viime aikoina. En ihan osaa pukea sanoiksi, mitä kaikkea tunnen, mutta halusin vaa216565Malmin tapaus on järkyttävä
Kolme ulkomaalaistaustaista miestä raiskasi nuoren tytön tavalla, jota ei meinaa uskoa todeksi. Mikä voisi olla oikeampi5552261- 1471857
- 831235
HS: Kuka vielä uskaltaa mennä sairaalan ensiapuun?
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011212025.html Tässä on hyvin ajankohtainen mielipidekirjoitus koskien Malmin sairaa971032- 72970
Ökyrikas Kurkilahti mussuttaa veroistaan
Pakeni aikoinaan veroja Portugaliin mutta joutui palaamaan takaisin kun Suomi teki verotussopimuksen Portugalin kanssa.81915Jos tämän vaan sulkee ja avaa 5 vuoden päästä
Täällä on luultavasti edelleen näitä ihan samoja juttuja. On kuin kauniit ja rohkeat samat jutut junnaa. Heips. 👋🏻 E10833- 32830
Yhdysvalloissa työllisyys paranee, Suomessa työttömyys kasvaa, missä vika?
Miten tämä on mahdollista että 177 000 uutta työllistä tuli USAssa yhdessä kuukaudessa, vaikka Trump on ruorissa? Orpon147757