Olen yrittänyt kysyä tätä asiaa neuvolasta mutta en saa koskaan kiinni terveydenhoitajaa. Nytkin on seuraavat kaksi viikkoa poissa. En ole saanut edes 8 kk neuvola-aikaa samasta syystä. Vauva siis noin 8 kk. Ongelmana nukahtaminen. Iltarutiinit: viimeinen "iso" ruoka klo 18.30-19 ja iltapala sitten klo 20.30, jonka jälkeen yöpuku päälle, käsien ja hampaiden pesu, mahdollisesti pikasuihku ja rasvaus, unipussi. Tämän jälkeen hän nukahtaa hyvin eli siinä ei ole ongelmia. Mutta kun hän on jonkin aikaa nukkunut (noin tunnin verran) hän alkaa heräilemään. Aivan pienikin ääni saa hänet heräämään...se voi olla, että otan vettä hanasta, sanon hiljaa jotain esim isommalle lapselle, joku tavara kolahtaa pikkuisen. Yritän olla niin hiljaa kuin kykenen mutta se on lähes mahdotonta saada aikaan aivan täydellistä hiljaisuutta. Menen itkusta hänen luokseen ja painan selkää ja/tai päätä joka yleensä riittää (tassuhoito), välillä paijaan päätä. Hän usein nukahtaa uudelleen ja ottaa nukahtamisasennon. Kun poistun hänen luotaan kestää hekten kun itku alkaa uudelleen. Hän herää jopa hentoiseen ääneen joka syntyy siitä että astuu askelen. Nukutan uudelleen tuolla tassuhoidolla eli painamalla hänen selkäänsä ja hän rentoutuu ja aloittaa nukahtamisen. Poistuttuani sama toistuu, hän herää itkuisena. Rauhoittuu taas tassuhoidolla sänkyynsä. En nosta häntä pois sieltä.
Mutta esim eilen kun tätä oli jatkunut pari tuntia niin en jaksanut enää vaan luovutin ja nostin hänet sängystä omalle sängylleni ja silloin hän herää ja siitä alkoi sitten "yörieha" eikä enää toivoakaan nukkumisesta. Mutta en vain enää jaksanut sitä nukahtamis-heräämisitku-nukahtamis-heräämisitku -rumbaa.
Muuten hän on iloinen ja tosi energinen vauva, ei itkeskele, hänet on helppo yleensä lohduttaa esim jos hän on satuttanut itseään leikkiessään. Hän myös osaa vierastaa ja turvautuu minuun jos tulee vieras ihminen taloon. Hän uskaltaa tutkia ympäristöä itsenäisesti ja välillä sitten käy sylissä hakemassa turvaa että taas voi mennä ja tutkia. Hän on myös hyvin leikkisä ja huumorintajuinen luonteeltaan (eilen esim nauroi itsensä kipeäksi kun leikkivät isosisaruksen kanssa - heillä on semmoista kahdenkeskistä omaa huumoria) vaikka perusluonnetta voisi kuvailla myös vakavaksi (hän on hyvin vakavissaan monesti tutkiessaan uusia asioita).
Yksi ilta oli tässä poikkeus. Hän nukkui hyvin (vaikka pari kertaa jouduin turvautumaan tassuhoitoon) koko yön klo 21 - klo 10. Sinä iltana olimme leikkineet erityisen riehakkaita leikkejä (takaa-ajo...vauva konttaa niin kovaa kuin pystyy ehtiäkseen niin kauas kuin pystyy ennen kuin "jää kiinni", musiikin mukana "tanssiminen"...vauva "hyppyyttää" itseään seisoma-asennossa musiikin mukana jne) ja hän oli fyysisesti aivan naatti kun meni nukkumaan.
Mikä voi olla syynä tuohon iltaunen herkkyyteen ja pinnallisuuteen?? Voisiko olla syynä se, että hänellä on liian paljon purkamatonta energiaa kun nuo riehakkaat leikit saivat hänen sen yhden illan nukkumaan hyvin? Mitä voin tehdä paremmin??
Mutta esim eilen kun tätä oli jatkunut pari tuntia niin en jaksanut enää vaan luovutin ja nostin hänet sängystä omalle sängylleni ja silloin hän herää ja siitä alkoi sitten "yörieha" eikä enää toivoakaan nukkumisesta. Mutta en vain enää jaksanut sitä nukahtamis-heräämisitku-nukahtamis-heräämisitku -rumbaa.
Muuten hän on iloinen ja tosi energinen vauva, ei itkeskele, hänet on helppo yleensä lohduttaa esim jos hän on satuttanut itseään leikkiessään. Hän myös osaa vierastaa ja turvautuu minuun jos tulee vieras ihminen taloon. Hän uskaltaa tutkia ympäristöä itsenäisesti ja välillä sitten käy sylissä hakemassa turvaa että taas voi mennä ja tutkia. Hän on myös hyvin leikkisä ja huumorintajuinen luonteeltaan (eilen esim nauroi itsensä kipeäksi kun leikkivät isosisaruksen kanssa - heillä on semmoista kahdenkeskistä omaa huumoria) vaikka perusluonnetta voisi kuvailla myös vakavaksi (hän on hyvin vakavissaan monesti tutkiessaan uusia asioita).
Yksi ilta oli tässä poikkeus. Hän nukkui hyvin (vaikka pari kertaa jouduin turvautumaan tassuhoitoon) koko yön klo 21 - klo 10. Sinä iltana olimme leikkineet erityisen riehakkaita leikkejä (takaa-ajo...vauva konttaa niin kovaa kuin pystyy ehtiäkseen niin kauas kuin pystyy ennen kuin "jää kiinni", musiikin mukana "tanssiminen"...vauva "hyppyyttää" itseään seisoma-asennossa musiikin mukana jne) ja hän oli fyysisesti aivan naatti kun meni nukkumaan.
Mikä voi olla syynä tuohon iltaunen herkkyyteen ja pinnallisuuteen?? Voisiko olla syynä se, että hänellä on liian paljon purkamatonta energiaa kun nuo riehakkaat leikit saivat hänen sen yhden illan nukkumaan hyvin? Mitä voin tehdä paremmin??
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ai niin. Yleensä vauva herää aamulla klo 8 kun muutkin perheenjäsenet nousevat ylös.
"Tämän jälkeen hän nukahtaa hyvin eli siinä ei ole ongelmia. Mutta kun hän on jonkin aikaa nukkunut (noin tunnin verran) hän alkaa heräilemään. Aivan pienikin ääni saa hänet heräämään..."
Meillä tuli ihan sama kuvio siinä 7-8 kk iässä ja nyt 10 kk iässä heräillään harvemmin. 8kk iässä sama kuvio toistui illasta toiseen ja 9kk iässä ehkä joka toinen ilta ja nykyään ehkä pari kertaa viikossa. Oliskohan jokin ikään liittyvä kehitysvaihe.
Meillä on puolivuotiaan kansa sama ongelma. Hiljaisuudella/äänillä ei tunnu olevan asian kanssa mitään tekemistä vaan heräilee omia aikojaan. Jos ehdin heti viereen hyssyttelemään nukahtaa helposti uudelleen, muuten täytyy hetki kanniskella ja nukahtaa syliin. Tätä jatkuu n. klo 21-24. Samassa huoneessa meillä ei touhuta mutta telkkaria katsellaan ja puhutaan ihan normaalisti viereisessä huoneessa vaikka makkarin ovi on auki. Luultavasti vauva tämän ikäisenä huomaa enemmän uusia asioita päivällä ja ne tulee uniin. Välillä vauva kikattelee tai itkeskelee unissaan.
Vauvalla on unen laatu aivan erilainen kun aikuisilla. Kun vauva on nukkunut noin 50min, hänen unensa heikkenee jolloin ihan pienikin pihahdus saattaa herättää. Hetki menee, ja taas vauva vaipuu syvempään uneen, tuo saattaa toistua useamman kerran ja myöhemmin yöllä uni voi olla hyvinkin syvää.
Tämähän ei siis päde jokaiseen vauvaan, ihan niinkun aikuisillakin, jokaisella on yksilöllinen uni. Mutta ei siis ole epänormaalia. Ja tietysti jos vauvaa riehuttaa illalla, niin nukkuu hyvin yöllä kunhan on saanut palautua normaalitilaan riehumisen jälkeen. Jos huonouninen aikuinen juoksee maratoonin, niin voipi olla että seuraavana yönä nukkuukin kuin tukki!:)
Totta on että vauvan unijaksot menevät vähän erilailla kuin aikuisilla: yksi unijakso kestää vauvasta riippuen noin tunnin (ensin kevyt uni, josta syvään uneen ja lopuksi REM-uneen eli unennäkövaiheeseen). Kun tämä unennäkövaihe päättyy, alkaa uusi unijakso. Joskus välissä tapahtuu havahtumista ja jopa heräämistä, mutta useimmiten vauva vain siirtyy uuteen unijaksoon heräämättä ollenkaan.
Parhaiten vauvan saa jatkamaan uniaan siten, ettei mene tassuttelemaan ihan joka vikinään. Antaa vauvan havahtua ja äännellä rauhassa, ja saada taas itsenäisesti unen päästä kiinni. Aina vauva ei kuitenkaan hiljene, vaan vikinä saattaa muuttua itkuksi jolloin hän ei enää nukahdakaan. Silloin kannattaa mennä ottamaan vauva pois vuoteesta ja antaa rauhoittua uudelleen esim. sylissä. Sitten laskea takaisin sänkyynsä nukkumaan.
Yöunia saa muillakin keinoin parannettua: painottaa iltasyömistä, että lapsi on oikein kylläinen ennen nukkumaanmenoa. Ja muutenkin rutiinien toistuvuus ja rytmitys (jos ei nyt minuuttiaikataulu kuitenkaan:)).
Kun vauva ei vikise vaan herättyään nousee heti konttausasentoon ja itkee (hänelle näyttää olevan rasittavaa kovin väsyneenä ponnistella konttausasentoon/seisomaan kun pääkin näyttää tuntuvan aina raskaalta silloin kun on hyvin väsynyt). Jos ei kukaan tule niin hän vaikka viimeisillä voimillaan nousee seisomaan ja itkee entistä enemmän. Jos hän on noussut konttausasentoon tai seisomaan hän ei enää itsenäisesti laskeudu alas makuulle vaan tarvitsee siinä sitä tassuhoitoa eli asetan hänet makuuasentoon ja painan selästä/päästä, jolloin hän hakee uudelleen sitä unta. Jos hän "rääkäisee" vain kerran ja se itku on sitten siinä, en mene hänen luokseen, koska silloin hän on nukahtanut uudelleen eikä ole noussut konttaussentoon/seisomaan.