Mitä olette mieltä, kannattaako tietotekniikan insinöörikoulutuksessa valita opintosuunnaksi laitteistonläheinen ohjelmointi. Onko nykyään sen parempi tai paskempi kuin muutkaan vaihtoehdot.
Laitteistonläheinen ohjelmointi opintosuunnaksi
dfgdfdfg
14911
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
On ihan yksi lysti mitä valitset siellä koulussa suuntautumisvaihtoehdoksi.
Ensimmäinen varteenotettava työpaikka alkaa määrittää, mitä lopulta oikeasti teet työksesi ja onko suuntautumisvaihtoehdosta hyötyä vai ei. Parhaimmillaankin koulun opetukset antavat vain heikon pohjan työelämää varten, joten valitse se suuntautumisvaihtoehto mikä oikeasti kiinnostaa.
Koulun suuntautumisilla on mitätön merkitys työn saannin kannalta, koska itse koulutuksellakin on varsin mitätön merkitys. EIvät ne HR-henkilöt ala sinun kurssejasi kailevelemaan vaan pyrkivät työhaastattelussa saamaan suurpiirteisen kuvan osaamisesta. Kannattaa vaan hakea töihin ja kun töitä saa niin koko koulun voi unohtaa. Kurrseista kannattaa suorittaa ne jotka itselle helpoimmalta tuntuvat.
Ehdottomasti kannattaa! Niitä ihmisiä tarvitaan aina, jotka ymmärtävät vähän enemmän laitteiden päälle ja mihin tarkoituksiin niitä voidaan käyttää. Pelkkä koodari tekee vain speksien mukaan asiat, mutta laitteisto läheinen ohjelmointi (toivottasti) opettaa sellaista pelle peloton -asennetta. Monet pikkufirmat suomessa, jotka rakentavat tietotekniikkaa sisältäviä ratkaisuja tarvitsevat juuri näitä laitteisto läheiseen koodaukseen perehtyneitä. Pelkällä koodarilla, oli miten hyvä tahansa, ei välttämättä ole valmiuksia samanlaiseen työhän. Uskon että myös matkapuhelinoperaattoreilla on tarvetta tälläisille henkilöille. Se on sitten toinen juttu miten mielenkiintoista tuollainen työ on...
"Niitä ihmisiä tarvitaan aina, jotka ymmärtävät vähän enemmän laitteiden päälle ja mihin tarkoituksiin niitä voidaan käyttää"
Tuo on laitteisto- tai elektroniikkasuunnittelijan duunia. Laitteistosuunnittelijat eivät osaa koodata ja elektroniikkasuunnittelijat osaavat koodata huonosti. Elektroniikkasuunnittelija on se heppu, joka saa päähänsä vaihtaa rautarajapinnan tuotesukupolven vaihtuessa, ja räjäyttää viimeisen 10 vuoden aikana koodatut sulautetut softat. Sitten kun se joutuu suunnittelemaan rautansa uudelleen niin että rajapinta pysyy samana niin se mutisee, että oliko se muutos nyt sitten joku big deal.
Laitteistosuunnittelija tietää pääpiirteissään, mitä laitteiston softa tekee. Elektroniikkasuunnittelija ei välttämättä tiedä kuin rautarajapinnan.
Jos pidät tällaisesta yksityiskohtien hallintaa ja tarkkuutta vaativasta työstä ja omaat sellaiseen taipumuksia, niin tulevaisuutesi on turvattu. Enemmistö alan ihmisistä ei pysty suoriutumaan näistä projekteista, joissa vaaditaan elektroniikan, säätötekniikan ja ohjelmoinnin erinomaista tuntemusta. Tämä suunta vaatii kyllä myös jatkuvaa opiskelua ja hyvää kielitaitoa (jopa kiinaa?).
Eri asia sitten on jaksaako tällaista vaativaa työtä tehdä vanhaksi saakka. Ehkä pitäisi varautua myös myynti- tai johtotehtäviin.
Mikään ei takaa turvattua tulevaisuutta tällä alalla. Rautaisella ammattitaidolla pääsee tiettyyn pisteeseen asti, mutta ei enää ylöspäin. Ja nykymenolla ei ammattilainen taatusti kestä edes 40 vuotiaaksi alan tehtävissä, joko ei itse jaksa tai työnantajat kohtelevat jo kuin ongelmajätettä iän takia.
Pisimmälle pääsee luovimalla organisaatiossa ylöspäin. Osaamisella ei todellakaan ole väliä, kunhan osaat näytellä ja mielistellä oikeita ihmisiä. Tähän alentavaan pelleilyynkään ei ole kovin monista.
Töiden saanti on kuitenkin kiven alla vastavalmistuneella, joten opiskele sellaisia aineita joista saat hyvät arvosanat ja mielellään aineita joista oikeasti pidät. Paljon tuurista kiinni mihin tulet työelämässä sijoittumaan, tulet huomaamaan aikanaan kuinka vähän merkitystä koululla on...
"Jos pidät tällaisesta yksityiskohtien hallintaa ja tarkkuutta vaativasta työstä"
Ei se sulautettu vaadi sen enempää yksityiskohtien hallintaa tai tarkkuutta kuin muukaan ohjelmointi. Sen sijaan se vaatii jotain muuta oleellista.
"Enemmistö alan ihmisistä ei pysty suoriutumaan näistä projekteista, joissa vaaditaan elektroniikan, säätötekniikan ja ohjelmoinnin erinomaista tuntemusta."
Vain lähinnä sen takia, että se on erityisala, johon vaaditaan pari viikkoa tai kuukausi lisäkoulutusta. Ikinä en ole tarvinnut elektroniikan tai säätötekniikan tuntemusta sulautetuissa ja useimmat kollegat eivät ole osanneet koodata kunnolla. Että se tuosta paskanjauhamisesta.
Sulautetuissa ei koodata hyvin sen takia, että siinä on niitä hyvää koodausta rajoittavia reunaehtoja kehitysympäristössä. Ei ole tilaa, CPUta eikä työvälineitä, joilla koodata "hyvin".
Oikeastaan koulutuksella on hyvin vähän väliä, jos ei saa juuri niitä alan töitä valmistuttuaan. Tulevaa uraa määrittää enemmän se, mihin töihin valmistuttuaan pääsee. Jos ei saa ns. oikeita töitä, niin siinä ei ammattitaito kehity, eikä voi kehittyä ammattilaiseksi.
Tutkinnot on nykyaikana niin halpaa kamaa, kun niitä on jokaisella ja jokainen voi suorittaa saman liukuhihna koulutuksen ja valmistua liukuhihnalta. Työnsaanti on ihan erijuttu.
Paljon insinöörityötä on siirretty halpamaihin ja tulevaisuudessa tahti vain kiihtyy. Tulevaisuuden kannalta moni muu ala voi olla jopa parempi, jos ajattelee pidempiaikaisia työnäkymiä.
Eräistä yllä olevista kirjoituksista paljastuu, että opiskeluinto puuttuu. Olisi ehkä silloin parempi siirtyä ajoissa muille aloille, vaikka tuskin tämä toivoton sakki menestyy sielläkään.
Jos insinööriopiskelijoiden keskuudessa vallitsee tällainen luuserimieliala, niin ei ole mikään ihme, että alan työt siirtyvät Kiinaan ja Intiaan. Siellä ehkä opiskelijoilla on vielä draivia, koska elämän mukavuudet eivät ole laiskistaneet heitä.
Ahaa, eli siis töiden siirtyminen Itä- ja Etelä-Aasiaan on saanut insinööriopiskelijat apaattiseksi, joten töiden siirtyminen on näiden insinööriopiskelijoiden syytä, koska heidän apatiansa takia työt siirtyvät Itä- ja Etelä-Aasiaan.
Toisin sanoen jos ohjelma ei toimi, koska siinä on ohjelmointivirheitä, nämä ohjelmointivirheet ovat ohjelman syytä, koska ohjelma ei toimi.
Onko tämä nyt sitä iän, kossun ja ylitöiden pehmentämien insinööriaivojen ajattelua l. nuhruista logiikkaa?
Mutta ihan oikeasti määrittävä tekijä on valmistumisen jälkeen juuri työnsaanti. Koulutetuista ei ole pulaa, eikä myöskään koulutuksesta. Koulutuksen laatua voisi luonnehtia kovin kehnoksi ja jossain oppilaitoksissa jopa vanhanaikaiseksi. Jos vanha konetekniikan insinööri puhuu pesukoneista samaan aikaan kun kurssinaihe on linux, niin voiko kauempaa asiaa hakea. Huonoin puoli on vielä se, että näillä taitaa kyse olla ihan eläkevirasta, että näistä ei päästä vielä vuosiin eroon.
Syy miksi työ karkaa halpamaihin ovat juuri kustannustekijät. Monella alan opiskelijalla on myös ongelmia päästä ilmaiseksi töihin suorittamaan koulutukseen kuuluvaa työharjoittelua. Geez. En usko, että työvoimapula tulee koskaan koskemaan insinöörejä. On meillä sen verran koulutettua reserviä!
Eikä tämä ole mitään apaattisuutta vaan ihan realismia.
Mistään opiskeluinnon puutteesta tai tarpeesta ei liene kyse ;D
Useampi kirjoittajista on selvästi ollut työelämässä jo kauan.
Työelämä, kun yleensä avaa silmät.
Hhehe, vai on opiskelijamateriaalista kiinni töiden siirtyminen Intiaan ja Kiinaan ;)
Eiköhän ne syyt löydy sieltä johtavasta päästä, lähinnä pörssiyhtiöiden johdosta. Tämä ahneus, loputon kasvun ja rahan tavoittelu tuhoaa alan pikkuhiljaa. Varaa on jos jonkinlaiseen pikkupomoon, mutta sitten kauhistellan muutaman koodarin palkkaa.
Tehdään mielumminm täyttä p******** halpamaissa kuin oikeasti tehtäisin laadukkaita tuotteita.
Aikaisemmin olisi kannattanut ehdottomasti, mutta tällä hetkellä taitaa olla aika plus miinus nolla.
Monessa firmassa johto tuntuu usein vetävän projekteja ulos vaikka työvoimaa olisi tarjolla yllin kyllin.
Tämä on aika hassua kun vielä 90-luvulla (alalle sopimatontakin) porukkaa revittiin suunnilleen väkisin töihin...
Joku sopiva sulautettujen osa-alue saattaisi vielä vetää?
paljonko vhdl-koodarin alkupalkka olis jossain oulun tienoilla?