Onko kompassi täysin turha? Itse ajattelin repiä pois turhaa tilaa viemästä. Veneessä on kuitenkin GPS ja miksi en käyttäisi tätä tarkempaa navigointivälinettä, jos nyt joskus edes tarviin kompassisuuntaa?
Kertokaahan
a.k.o apina
681516
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 68
Vanhimmat
yhdellä ainolla gps:illä ne lentsikat ja laivatkin menee;-)
Esim jäänmurtaja zeuksella käytetään paperikarttaa, ks kuvasarja:
http://www.hs.fi/kotimaa/
Avomerellä kompassin ja pilvien kanssa meikäläinen menee suorempaa kuin gps:illä, gps:llä tulee korjattua liikaa ja reitti on zikzakkia.
mutta typerä ja paskantärkeä sefu on turha ja ikävä varuste, joka kannattaa heivata.
muita sefuja kuin sä;-)
jättämällä muonan, veden, eukon, polttoaineen ja köydet pois. Kyllä visalla saa jos sattuu tarvitseen.
tuon provoksi, mutta vastaan silti: ei sitä nyt sentään pois kannata repiä. Aina on hyvä olla varajärjestelmä.
Sitä en käsitä, millaisia pääsiäiskäsiä ovat ne, joiden mielestä plotterilla ei pysty ajamaan suoraan.
Unohda sitten katsastus - ja venekerhon lippu (jota tuskin kaipaatkaan)...
ihan turha. Eikä karttojakaan tarvitse mihinkään, nehän on siinä plotterissa saatana.
Köydetkin voi jättää kotiin. Ei tarvii niitä eikä ankkuria. Kalaanhan sitä oltiin menossa. Vedetään vene traikulle sitten kun tullaan takas. Saatanan hienohelmat. Mitään turhaa tässä tarvita. Me ollan miehiä nääs
Jos ajelen menemään autopilotilla ja gpsän "kompassilla" ei mitään eroa paitsi että GPS pitää paikkansa toisin kun pilipali kompassit. Pilipali kompasseja lienee suurinpiirtein kaikki magneettikompassit. Hyrräkompassit maksaa sitten aivan poskettomasti.
Ja niille jotka sanoo että ei pysy suunnassa kokeilkaa modernia GPS laitetta ei niissä enää ole sellaisia viiveitä kun 5v sitten...
GPS kertoo suunnan tarkasti, jos vene liikkuu johonkin. Ilmansuunnista se ei tiedä mitään, jos ymmärrät eron. Toisaalta, jos pudotat keskiarvotusajan pieneksi, katoaa kyllä viiveet, mutta tulee poikkeamia tilalle.
Mikä muuten tekee magneettikompassista pilipalikompassin? Yleensä eksymät ovat ilman toimenpiteitäkin alle viiden asteen. Aivan halvimmat vain voivat olla huonosti vaimennettuja. Ja se kertoo aina, minne nenä näyttää, sitäkin tarvitaan.
GPS on aivan verraton lisä magneettikompassille, ei sen korvaaja. Useimmiten tieto COG:sta on se, mikä todella tarvitaan, mutta tänä päivänäkin on oikea suunta helpompi ajaa magneettikompassilla. Sitten tietysti se vanha juttu sähköisistä menetelmistä riippumattomuudesta. Normaali ihminen ei kompassista luovu, eikä sitä tosiaan syystä salli katsastussäännötkään.
KÄYTÄNNÖSSÄ kun nostaa purjeet lähtee gps kompassi näyttämään jotain, eikö? Tämän jälkeen kurssi muutetaan halutuksi. Purjeita nostettaessa hyvin harvoin pystyy ajamaan haluttua kurssia käytännössä ajetaan hiljaa koneella suurinpiirtein vastatuuleen. Kyllä uudenaikainen gps jo näyttää hyvin suunan tällöin, ilman mitään aikajakso pienentämisiä.
Avomerellä sitten ajan joko autopilotilla tai pelkästään tuulen suunnan perusteella.
Kysymys mihä tolla magneettikompassilla tekee? GPS "kompassista" näkee sorron ja siinä ei läheskään yhtäsuuria heittoja kuin magneettikompassissa? Tietysti sähköinen laite on aina riskaabeli. Mutta riittääkö esim gps peilauskompassi joka on jossain laatikossa poissa tieltä.
Nyt nöita magneettikompasseja näkee todella surkuhupaisan väärin asennettuna. Itsellä kompassin takana astiakaappi arvatkaa mitä tapahtuu kun joku siirtää paistinpannua? Eikä ole mun asentama ja samaa näkee todella monessa purjeveneessä.
Katsastusmies ei tästä tykkää mutta onko sillä väliä jos ei katsasta.
väliä, jos veneellä on hintaa yli arviolta 20 keur. Vakuutusalennuksen takia kannattaa katsastaa.
Jos haluaa antaa korkeimpien voimien haltuun navigoinnin, siitä seuraa, että perinteiset navigointitaidot unohtuvat tai ei niitä opi koskaan kunnolla ja sen yhden ainoa gps:n feilatessa onkin sitten pulassa veneessä josta on myös sähköt veks.
ihmeessä kompassi pois, jos haluat! Mitä sitä täällä jankutat.
venettä paljon riippuvaisempia esim. autossa, lentokoneessa, hississä, junassa, hengityskoneessa, jne jne. Meikäläisen reissuilla, kahden erillisen akuston systeemillä ja kahdella gps:llä joista toinen on varustettu omalla akullaan, ei todellakaan pääse syntymään sellaista tilannetta itämerellä liikuttaessa, että toimivaa gps ää ei olisi veneessäni käytössä. No on ja pysyy veneessäni parikin kompassia. Ruoripylväässä olevassa on ollut muutamia kesiä tavallisesti suojus päällä. Kun varmistelette asioita Kihdillä tapahtuvan äärimmäisen katastrofin ja blackoutin varalle muistakaa hommata alukseen myös kirjekyyhkyt, merkkiliput,sekstantit, laahuslokit jne.
mielenkiintoista.
Älä hyvä veli revi pois toimivaa kompassia. Jos joudut antamaan haverin jälkeen meriselitystä, kusessa olet jos sanot ettei minulla ollut kompassia eikä paperisia merikarttoja. Tuomio napsahtaa kapteenille ja syystäkin. Vastuullinen kippari katselee aina merikorttia eikä luota koskaan yksin elektroniikkaan.
Onko tästä mitään ennakkopäätöstä. Onko kukaan koskaan suomessa saanut sakkoja merikortin, tai kompassin puuttumisesta? Mulla on tällähetkellä molemmat mutta magneettikompassi alkaa olemaan mielestäni todella turha, ja uusi kaiku sopisi kompassin vanhaan reikään.
Poraanko nyt uuden reijän ja jätän ton kompassin paikalleen jota käytännössä en käytä koskaan. Vai otanko ton kompassin pois ja asennan tähän reikään tuon kaikuluotaimen? Onko kiinteä kompassi edes pakollinen 2lk katastusvarusteissa?
pdf:nä. Oli siellä jotain juttua ohjailukompassista. 3 luokka riittää itämerelle ja saa vakuutusalennukset.
ohjekirjasta, miten ko vempaimeen tulee suhtautua. Ainakin minun plotterin ohjekirjan alussa annetaan ymmärtää, että ko vempain ei ole varsinainen navigoinnin väline vaan niitä ovat paperikartta ja kompassi ym perinteiset välineet.
Nämä pitää olla , mistään musta ei ole väliä. Eli valitse vapaasti.
pakollisia varusteita kaikille veneessä oleville ovat
* hyväksytyt pelastusliivit TAI
* kelluntapukineet
Lisäksi veneessä tulee olla
* airot,mela tai ankkuri köysineen SEKÄ
* tyhjennysväline (pumppu, äyskäri tai ämpäri)
Pakollisiin varusteisiin kuuluu myös sammutin, jonka pitää 1.5.2008 lähtien olla teholuokaltaan vähintään 8A 68B, mikäli veneessä on liekillä toimiva polttolaite, sisäkone tai yli 25 kW:n perämoottori.
lähivesiä plotterin kanssa koluavalla busterilla. Vähänkin jos mielii kauemmas mennä, 3 luokan varusteet ovat paikallaan.
kukaan ei niitä vaadi. Siitä vaan, jos siltä tuntuu.
Salamanisku veneeseen tai ihan lähelle poistaa GPS:n ja autopilotin yms. sähköiset laitteet käytöstä,
jolloin mangneettikompassi nousee arvoon arvaamattomaan.
veneestä löytyy myös meriteiden säännöt -dokumentti. Dokumentissa kerrotaan esim:
"2 sääntö
Vastuu
a) Nämä säännöt eivät vapauta alusta tai sen isäntää, päällikköä tai laivaväkeä seuraamuksista, jotka
ovat johtuneet näiden sääntöjen noudattamatta jättämisestä taikka merimiestavan tai tapaukseen
liittyvien erityisten olosuhteiden edellyttämän varotoimen laiminlyömisestä.
"
kukaan vaadi veneen varusteisiin sitä kompassia.
ilman kompassia, jos aluksesta on sähköt veks ja elektroniikka sökönä.
Meriteiden sääntöjen mainitsema merimiestapa ja varotoimenpiteiden laiminlyönti vaativat sähköttömän magneettikompassin.
Silloin voin repäistä alakaapista sen peilauskompassin ja suunnistan sillä kotiin?
Uskaltaakohan tätä tunnustaa oikeasti katon kännykän kompassista siinäkin on GPS. Peilauskompassi kuitenkin löytyy. Kiinteän kompassin revin kyllä pois en tee sillä oikeasti yhtään mitään.
haluaa katsastaa veneesi ja siinä ei ole ohjailukompassia. Ikävää.
"5.5 OHJAILUKOMPASSI
Veneessä tarvitaan ohjailua varten nestekompassi siten asennettuna, että ruorimies kykenee
ohjaamaan sen mukaan. 4-luokassa ohjailukompassiksi riittää esim. suunnistuskompassi.
Kompassin eksymä tulisi tarkistaa purjehduskauden alussa, koska veneen magneettikenttä voi
talven aikana muuttua. Mikäli eksymää havaitaan, on tarpeen laatia eksymätaulukko. Suuret
eksymät saattavat aiheutua lähellä kompassia olevista magneettisista metalliesineistä,
kaiuttimista, matkaradioista, matkapuhelimista tms. Niiden siirtäminen vähintään 0,5 m:n
etäisyydelle auttaa. Muussa tapauksessa virhe pitää korjata kompensaattoreilla."
kyllä voi, vaikka tähdistä. tai kaverin naaman muodosta. tai vaikka teelehdistä.
Ei vaadi ne säännöt sitä kompassia.
puhut paskaa.
se on vapaaehtosta se katsastus. Ei taida alottajaakaan se katsastus kiinnostaa.
Mikään sääntö ei sitä kompassia vaadi.
tähdet ei näy, kaverin naaman muodosta ja teenlehdistä ei voi navigoida, joten meriteiden säännöt vaativat sähköttömän magneettikompassin.
"Onko kiinteä kompassi edes pakollinen 2lk katastusvarusteissa? "
ei vaadi. muuten siellä lukisi, että aluksessa tulee olla sähkötön magneettikompassi. Sitä siellä ei lue.
Mulla on n samanlainen päänsisässä oleva kompassi kun muuttolinnuillakin.
päänsisäisestä kompassista ei ole tieteellistä näyttöä, joten meriteiden säännöt vaativat sähköttömän magenettikompassin.
hermot, meneekö sulla?
meriteiden säännöissä ei vaadita näyttöä siitä, millä minä navigoin.
monessako soutuveneessä oot nähny kiinteän ohjailukompassin?
soutuveneellä keskellä itämerta ja selviää, että soutuveneen navigointivarustus on laiminlyöty, meriteiden sääntöjen mukaan on mitä todennäköisin syin syypää törmäykseen.
ei taatusti kysellä kompassin perään. Se syyllisyys ratkeaa lähinnä väistämissääntöjen mukaan. On satavarmaa, että niiden mukaan oikein toimineelle ei tule mitään rapsuja, vaikkei veneestä löytyisi kerrassaan mitään navigointivälineitä.
jos se soutuveen soutaja menee tyhmyykksissään kertomaan, että se seilas siellä vaan plotterilla, ni voi olla että sen syyksi se sitten meneeki.
Ei todellakaan mene. Piste, erä ja ottelu.
Näin se vaan on. Sillä plotterilla kun ei ole mitään tekemistä yhteentörmäyksen selvittelyn kanssa. Sitä asiaa tutkitaan väistämissääntöjen pohjalta. Ihan sama juttu kuin maantiellä: jos ajat kolarin, ei syyllisyys siirry kolmion takaa eteesi tulleelta sinulle sen vuoksi, että autosi vuosikatsastus oli tekemättä.
Aluksen navigointivarustuksen mahdollinen puutteellisuus on kokonaan erillinen asia, joka joissain tilanteissa saattaa johtaa sakkoihin yms. Huviveneen kohdalla tämä mahdollisuus ei ole kovin relevantti, joskin "tapaus Selänne" (joka tosin ei tainnut tulla vielä ihan loppuun saakka selvitetyksi oikeudessa) avasi tietä tulkinnalle, jonka mukaan kivelleajajankin syyllisyyttä saatetaan jälkikäteen pohtia oikeudessa. Kuitenkin, koska ei ole olemassa muita selkeitä säännöksiä huviveneen varusteista kuin täällä jo esiintuodut asetuksessa mainitut, on sakkojen todennäköisyys pieni.
paristokäyttöinen gps on edelleen iskussa. Joku on joskus esittänyt, että se kannattaisi pistää uuniin ukkosen ajaksi (Faradayn häkki). En tiedä, liekö vähän hätävarjelun liioittelua.
tää on bullshittiä koko ketju.
vitsiä, jossa joku koittaa välillä nokittaa oikeilla tiedoilla...
kestävät max 36 tuntia (http://www.marinea.fi/shop/product_details.php?p=2382). Päätetään purjehtia bullandöstä (tukholman saaristo) pohjois itämeren poikki ja utöstä sisään esim nötön tienoille. Matka kestää purjehtien yli 36 tuntia.
Salama tai oikosulku iskee sandhamnin edustalla tuhoten veneen kiinteän elektroniikan ja edessä on pitkä avomerilegi. Kantsii miettiä, kannattaako etrexin paristot kulutttaa tuolla avomerilegillä vaiko käyttäisi sähkötöntä magneettikompassia.
pikemminkin miettiä, kannattaako lähteä avomerilegille, jos veneen sähköt poistuivat palveluksesta.
pelkällä tuulivoimalla on sitä aidointa kuten myös saaristossa. Kulkuvalot ovat pieni ongelma, jos sähköt ovat poissa, paristokäyttöiset varakulkuvalot eivät usein täytä valovoimakkuusmääräyksiä. Ilmapuntapuntarista voi seurata säätä ja paperikartat toimivat ilman sähköä loistavasti.
Paimentolaisuskontoa palvova metsäkansa, vapauttakaa sielunne turhista leluista ja eläkää aitoa elämää.
Ei ole turha. Monessa tilanteessa GPS riittää, mutta on äärimmäisen typerää luottaa vain yhteen laitteeseen. Kompassi ja plotteri ovat tekniikaltaan niin erilaisia, että varmasti toinen aina toimii. Villi veikkaukseni on, että GPS:n vikaantumisväli on pienempi kuin asiallisen kompassin.
Sitäpaitsi, GPS antaa paikan, kompassi antaa suunnan. Kaksi täysin eri asiaa, vaikka GPS yrittääkin suunnan arvata (varsin lähelle todellista) parin paikkatiedon perusteella.
Kyllä GPS näyttää todellisen kuljetun suunnan huomattavasti tarkemmin kuin pystyt ikinä magneettikompassista katsomaan.
Magneettikompassiin kun joutuu korjaamaan erannon, sorron, eksymän. GPS näyttää todellisen suunnan.
No, ehdotan seuraavaa:
Ruuvaa kompassi irti ja myy se huutonetissä. Asenna kompassin koloon kaiku niinkun halusitkin. Kaikua ei seinän takana olevat pannut tms. haittaa ja kolo tulee hyötykäyttöön.
Hommaa huutokaupan rahoilla huokea merikompassi ja järjestä sille paikka jostain pinnan/ruorin tuntumasta missä se kuuluu olla kaukalon etuosan sijaan. Ota kompassi telineestä ja laita navigointipöydän laatikkoon pahan päivän varalle ja ajele gps:llä niin kauan kun virtapiiriä riittää.
Alkuperäiseen kysymykseesi, kyllä kompassi on hyvä peli jo ihan Tallinnaankin mennessä, mutta tiedä sitten jos seilailet järvillä onko kompassista valtavasti apua. Itse käytän gepsiä ja kompassia yhdessä ohitelleen siten nuo eksymät ja erannot (ei-magneettisilla alueilla tietty). Ensin katson gepsiltä suunnan reitin mukaan ja vertaan sitä kompassilukemaan. Sitten ajelen kompassilla josta on helpompi nähdä mihin suuntaan vene kääntyy suuntien suhteen ja kun aurinkoa ei näy, voi kompassista myös tarkistaa että merimerkit tulee ohitettua oikein jne. Ja kompassilla saa sujuvia käännöksiä kryssiessä ottaen aina uuden suunnan siitä (90 astetta suuntaan ja toiseen). Onhan noita niksejä kehitetty. Moottoriveneillä ehkä pari noista jää pois mutta niissäkin kompassi on hyvä olla varalla.
Tärkeysjärjestys navigointivehkeillä menee suunnilleen näin: 1)silmät, 2)kartta, 3)kompassi, 4)kiikarit, 5)harpit ja työskentelyvälineet, 6)kaiku/gps, 7)gps/kaiku ja 8-n) joku muodikas vehje jonka venekaupan helppoheikki myi välttämättömänä, lue 3d-gps-hdi-dvd-surround-stereo-munankeitin-kelloradio-lasersuuntimafiltteri. Siksi mielestäni kompassi on hyvä olla mukana, oli sitten vaikka vaan suunnituskompassi.
Kyse on oikeasti joillekin tämän palstan lukijoista tärkeä asia, miksi täällä z, z ja z-kuskit pääsevät pelleilemään? Onko tosiaan niin, että täällä ei ole enää valvojia? Jos näin on , niin lupaan toimittaa tietoja suurimmasta osasta edellisiä kirjoittajia sekä kuvan että todistuksen heidän käyttäytymisestään lähisukulaistensa kanssa. Miksi haluatte pilata hyvän ja mahdollisesti opettavan aiheen?
tarkoitat?
Viesti, johon sönkkäsit tuota kummalista tekstiä oli hyvä ja kannusti hyvään merimiestapaan.
GPS näyttää silti eri asiaa kuin kompassi. Kompassi näyttää, minne keula osoittaa, GPS näyttää kahden paikkatiedon välisen suunnan veneen asennosta piittaamatta. Tällä on tai ei ole merkitystä, mutta tämä on se oleellinen ero. Paikallaan ollessa GPS ei esim. veneen (kulku-)suuntaa pysty näyttämään - saati keulan suuntaa.
Tärkeintä on silti se, että varajärjestelmästä on hyötyä. En usko, että kukaan tosissaan repisi kompassia irti GPS:n takia. Kompassin olemassaolosta ei ole yhtään haittaa, ja vain hyötyä, mikäli GPS-laitteisto sanoo itsensä irti. Eli trollailua tämäkin ketju...
Jos kompassia joskus tarvitsee, se voi ihan hyvin olla vaikka retkikompassi, tai suuntimakompassi. Retkikompassia on itse asiassa tosi kätevä käyttää kartan kanssa. Helppo ottaa suuntia kartalta eri kohteisiin samalla tavalla kuin maastossa.
sen verran samaa mieltä, että on se kompassi syytä varalla olla, vaikka ihan tavallinen marssikompassi pöytälaatikossa (paristokäyttöisen vara-GPS:n vieressä). Tai esim. kiikarin lisäominaisuutena.
Kokemusperäisesti kuitenkin olisin eri mieltä tuosta tärkeysjärjestyksestä. Oma listani on suunnilleen seuraava:
1) silmät (ja aivot siinä sivussa)
2) plotteri tai paperikartta gps
3) kiikari
4) paperikartta (jos plotteria ei ole) sekä vara-gps (paristokäyttöinen varaparistoineen)
5) kaiku
6) tutka
Sitten tulee pitkä väli ja sen pitkän välin jälkeen vähän tyhjää ja sitten tulee
5) kompassi (varalaitteena)
Ne harpit sun muut ei mahdu edes listalle, koska ne eivät ole varsinaisessa navigoinnissa mitenkään välttämättömiä, edes muiden konstien varmistuksena.
Kakkos- ja kolmoskohdan välissä kulkee mielestäni se raja, että ilman rajaviivan yläpuolella olevia ei ole syytä lähteä kuin tutuille vesille hyvissä näkyvyysoloissa.
Harppi on kyllä päivittäisessä käytössä. Ei sen takia, ettei ilman pärjäisi, vaan siksi että se on paljon kätevämpi kuin muut saman toiminnon tarjoavat välineet. Plotterin se hakkaa aivan mennen tullen ja kerran siinä välissäkin. Isokokoinen pc:n näyttökään ei kelpaa kuin harjoitusvastustajaksi ja muita tarjokkaita ei juuri olekaan. Olisikohan niin, että sinulta puuttuu käyttökelpoinen karttapöytä ja siksi luulet, etteivät muutkaan pysty noin yksinkertaista työkalua käyttämään?
Sitten aluksessani ei ollut gps:ssää. Aluksesta löytyi Suunnon tuore ohjailukompassi. Meinasin ajella matalikolle kun en tajunnut tilanteessa, että kompassin ruusun oli jumittelevan. Kertoivat suunnolta myöhemmin heille soittaessani ruusun laakerin hajonneen. Pistivät uuden kompassin tulemaan paluupostissa. Hyväkään kompassi ei ole todellakaan mikään insinöörivarma tarkkuusinstumentti. Totaalikaputin ohella käyttötilanteen mukaan muuttuvan eksymän saattavat aiheuttaa veneen väärin toteutetut virtapiiri esim. sille plotterille, kaiuttimien kestomagneetit, veden alaiset magneetti(esim. rautamalmi)kentät jne jne. Autopilottini käyttää vain sähköistä magneettikompassia ja sen toimintaa on todella tarkkailtava - äkilliset suuretkin kurssin muutokset ovat pilotilleni melko tavallisia laitteen näytön suunnan pysyessä kuitenkin muuttumattomana.
En ole missääntapauksessa luopumassa kompassista, eihän ilman kompassia löydä perille :). Olen vain huomannut että en koskaan käytä veneeni magneettikompassia. Joskus tein jopa eksymätaulukon. Olen tuosta järjestyksestä kanssasi täysin samaa mieltä . Olen jo useammin toistanut että kyllä minulla on käsikäyttöinen peilauskompassi mukana!!! Merikortit jne.
Ajaako joku oikeasti kompassilla ja käsiruorilla? Itsellä on noin 99 prosenttisesti käytössä autopilotti avomerellä. Joskus pitää säästää sähköä ja helmeri tykkää vähän sähköstä eteenkin myötäisellä aallokossa.
Asia puolestani loppuunkäsiltelty magneettikompassi lähti. Se on jokatapauksessa huonossa paikassa porataan sitten uusia reikiä jos kompassia kaivataan.
Omassa veneessä ei ole autopilottia joten pinnan varressa tulee oltua. Avomerellä tuo oikea kompassi korostuu noin toimiessa, sillä gepsi antaa vaan numeerista arvoa kerran sekunnissa puolelta toiselle pomppien ja sitä on vaikea seurata (vaikka moni gepsi koittaakin simuloida kompassia numeroita rullaten). Vastaavasti "manuaalikompassista" näkee mille puolelle vene heiluu ja korjaaminen suunnalle on simppeliä.
Tein myös eksymätaulukkoa yhtenä keväänä mutta alkoi turhauttamaan kun kompassi näytti kaikilla suunnilla viiden asteen sisään oikein (eli "piirulleen"). Jos kompassisi on vanha Suunto niin kannattaa laittaa hintapyynnöt kohdilleen myydessä! Itselläni on Suunnon K2 (muistaakseni), eivätkä kuulemma semmoisia osaa enää tehdä kohtuuhinnalla.
Osta ihmeessä pinnapilotti!! on paras vehje mitä mulla on veneessä. Maksaa muutaman satasen ja helpottaa elämää hirveasti. Avomerellä pistää kurssin noin arvioiden kohdilleen gps perusteella. Sitten hetken päästä katsoo minne mentiin joko koordinaateilla merikortista tai plotterista sitten vähän korjaa. Yleensä tällä sitten mennään. heittoa tässä vaiheessa yleensä asteen pari. Tietysti tarkastetaan positio aina välillä...
Riippuu tietysti veneestä jossain pitkäkölisessä voi olla jopa turha? Mutta jos kesähelle ei tuule ja ajetaan koneella HKI-Tallinna välillä toi mielestäni maksaa itsensä takaisin?
Mun kompassilla ei valitettavasti tee mitään! se on niin kaukana ja pieni että ei sitä edes kunnolla näe. Tyypillinen tällainen "katsastusvarustus" listassa on ja sellainen on hankittu mutta ei sillä oikeasti tee mitään! Ruoripylväässä kunnon iso kompassi olisi sitten jo täysin eri.
Omalla pinnapaatilla meen enempi saaristossa ja siellä ollaan toistaiseksi pärjätty ihan hyvin käsipelillä, H-vene on sen verta pieni ettei kokkailu yms. merellä kovin hyvin suju eikä ole vielä pilttejäkään huomiota viemässä. Kavereilla semmosia toki on mutta heillä on hiukka erilainen purjehdustyyli yleensä pitkillä tutuilla legeillä. Virrankulutus on tietty toinen tekijä josta tuon kokoisessa veneessä moni asia jää kiinni. Toisaalta ajo on lähes pitkäkölisen luokkaa joten fiilis on hyvä näinkin. :)
Velipojan "laivalla" on tullut Tallinnassa pyörittyä. Siinä on ruoripilotti jota ei oikein ole malttanut käyttää luoviessa pitemmän päälle kun syksyllä aallokkoa pitäisi ohjata tai muuten meno on entistä tukalampaa. Pitää kuitenkin joku kerta kokeilla sen vehkeen ulottuvuuksia paremmalla kelillä ja ilmansuunnalla.
Eli tämäkin vääntö olisi vältetty, jos olisit heti kirjoittanut näin:
"Onko liian pieni ja väärään paikkaan asennettu kompassini täysin turha?"
Hieman eri asia kuin kompassit yleensä...
Löytyy se karttapöytä. Löytyy sen pöytälaatikosta harppikin, mutta eipä sitä kovin usein tule käytettyä. Mihin sitä juuri tarvitsisi? Jos haluan tietää etäisyyden johonkin, saan sen kaikkein nopeimmin plotterilta (jos kyse on oman tämänhetkisen sijainnin ja pisteen X välisestä etäisyydestä) ja toiseksi nopeimmin vilkaisemalla paperikarttaa. Molemmissa tietysti vähän tarkkuus kärsii, koska plotteri kertoo linnuntie-etäisyyttä ja silmämääräinen arvio paperikartalta, no, kukapa pystyy varmasti sanomaan, onko n. 10 cm just 10 vai kenties 9,5 tai 10,5? Vaan eipä sillä yleensä ole väliäkään. Yleensä riittää, kun tietää, tuleeko matkaan menemään 2 vai 6 tuntia.
Olen joskus kyllä huvin vuoksi ottanut sen harpin käteen ja mittaillut mahdollisimman tarkastikin kuljettava matkan, kaikki väylänmutkat sun muut huomioiden. Harvoinpa on sen "sinnepäin" arvion virhe ollut 5% enempää. Mihin sinä niin hirmuisen tarkkoja mittauksia tarvitset?
Itse pidän harppia käytännöllisenä matkan mittaajana. Esimerkkinä matkasuunnittelu ennen seuraavan päivän matkaa (tai päivien) vaikka Saaristomerellä. Saaristomeren yleiskartta harppi. Paperikartalta suunnittelee / valitsee väylävaihtoehdot (esim. merisäätiedotuksen jälkeen) ja matkan mittaus harpilla. Yleiskäsityksen saaminen on mielestäni parempi näin kuin plotterilta. Ja jos vaikka haluaa esitellä muille veneessä olijoille reittejä on paperinen kartta kätevämpi. Siihen jatkuvaan paikanmääritykseen (jonka aikaisemmin selitin plotteri hankkimis-kysyjälle) on plotteri yliverto.
Siinäpä ne oleelliset. Isokaan plotterinäyttö ei kata käyttökelpoisesti edes puolen päivän matkaa ja on matkan mittaukseen liki arvoton. Harppia kätevämpi ja nopeampi on vain vaaksan mitta. Omaan käteen sopii mukavasti 5 mpk 1:50 000 keskisormen päähän ja 15 mpk 1:200 000 kartalla etusormeen. Yhtä tärkeä kuin itse matka, on sen suunta tuulen suuntaan nähden, siksikin siitä linnuntiearviosta ei ole nimeksikään hyötyä. Muutenkin se on käyttökelvottoman epätarkka, päivämatkan osalta voi virhettä tulla yli 50 %, lomasuunnitelman mittakaavassa osuu jo paremmin.
Et tarvise mihinkään kompassia etkä kartaa. Jos on upotettu niin jää ilkeä reikä,
mut ei se yleensä haittaa. Voi sen paikata tai liimata päälle tarran tai mukitelineen.
Karttapotteri on tietysti ihan kiva jos tykkää tingel tangeleista, Tahtoo vaan urautua
liikaa tuttuihin reitteihin, niin sekin on parempi pitää pimeenä.
Kalastushan on pääasia. Sinne minne nokka näyttää ja kulloinkin tykkää mennä.
Muistaa varata mukaan vaan riittävästi eväitä, ni kyllä se siitä
Tunge se kompassi sinne minne päivä ei paista. Ihan sama mitä käytät täällä lätäkössä! Tyhmä se joka itämerellä eksyy ja laiska se joka hukkuu. Kyllä tämä on tosi.
Onpas mielenkiintoisia mielipiteitä. Taidan sitten olla vanha kun vielä arvostan tuota kompassia todella paljon. Totta kai useimmiten pärjäät ilmankin kompassia mutta, mutta.....
Vertaan veneilyä aina ammattimerenkulkuun eikä nykyaikaisissakaan laivoissa enään hyrrä- tai magneettikompassiin juurikaan tuijoteta laivaa ajettaessa. Modernin laivan ohjauspisteestä tai DP-operaattorin ohjauspisteestäkään sellaista ei laitteena löydy. Jokaisesta aluksesta sellainen kuitenkin löytyy ja jokaisella komentosillalla sellainen on. Jokaisessa ohjauspisteessä ja DP-pulpetissa homma hoidetaan (siirtymäajot) kompassisuunnan mukaan. Jostain se suunta on kuitenkin saatava ja vaikka useimmiten käytössä on DGPS, niin kyllä sille on hyvä olla varavärkki jolla ainakin likimääräinen suunta saadaan kun tekniikka pettää.
Nyt jotkut täällä leimaavat kompassin turhaksi värkiksi koska sitä ei VENEIDEN katsastus-säännöissä rummuteta eikä tarkastuksissa huudella. Toisaalta eihän, veneiden katsastus-säännöissä erikseen mainita mahdollista pohjatulppaakaan vaikka sekin voi joskus olla tuiki tarpeellinen värkki. Autoillessani olen jo vuosikymmeniä roudannut tilaavievää vararengasta mukanani. Kerran olen sitä tarvinnut ja silloinkin olisin voinut soittaa apua kännykällä joten turhaa se oli silloinkin mukana jos tämän threadin ohjeiden mukaan toimisi.
Makuasioista ei voida kiistellä vaikka minulla hyvä maku onkin. Mielestäni veneenohjauksessa kuulu vaan tietää suunta johon ollaan menossa ja siihen kompassi on ihan yliveto laite. Piste.
Aloittajan tilanteessa en siis epäröisi yhtään porata sitä uutta reikää sille kaikuluotaimelle.
"Nyt jotkut täällä leimaavat kompassin turhaksi värkiksi koska sitä ei VENEIDEN katsastus-säännöissä rummuteta eikä tarkastuksissa huudella."
Mikäli vene katsastetaan mihin tahansa luokkaan on kohta 5.5 "Ohjailukompassi" tarpeen:
http://www.purjehtija.fi/tiedostot/KATSASTUSKOHTEET- JA VARUSTEET.pdf
Käytännössä voi olla eri asia ja katsastajan kysyttävissä tai kysymättä jätettävissä, tommoseen kohtaan lomaketta kuitenkin pitää ruksi ilmaantua.
Olen sitä mieltä, että veneessä on oltava kompassi. Kuitenkin saaristo-olosuhteissa sillä ei juuri ole käyttöä silloin kun näkyvyys on riittävä. Itse olen tarvinnut kompassia äärimmäisen harvoin.
Saaristossa ja rannikon läheisyydessäkin kiintopisteitä on niin paljon, ettei kompassisuuntaa tarvita mihinkään. Karttaa ja maisemaa seuraamalla selviää 99 %:sti. Kompassisunnalla täällä ei siis ole mitään merkitystä. Toisin kuin sinulle, minulle ei todellakaan kompassisuunnalla ole mitään itseisarvoa.
Tilanne muuttuu, kun joudutaan sumuun tai ylitetään avomeriosuuksia. Tällöin kompassia tarvitaan, joskin silloinkin lotteri on selkeästi parempi väline. Minulle ei tosin ole plotteria eikä muutakaan elektronista paikannusvälinettä.
Sivulta: http://www.svel.fi/katsastus/images/Kasikirja_2010.pdf löytyy säännöistä seuraava kohta:
"Pinta-alaltaan yli 18 dm2 ikkunoissa tarvitaan 1-luokassa myrskysuojukset, elleivät ikkunat ole
lujuusmielessä osa runkoa. 2-luokassa suositellaan myrskysuojuksia."
Kertokaa / näyttäkää mitä nämä ikkunoiden myrskysuojaukset käytännössä tarkoittavat?