Perin haja-asutusalueella sijaitsevan tontin, jolla seisoo vanha hirsirakennus. Tontille ei ole sähköä, linja kulkee lähellä. Kaivo on kai umpeen kasvanut (ei tietoa, milloin siitä olisi vettä nostettu) eli siinä ei siis minkäänlaista pumppua. Omistajana siis peukku keskellä syntynyt kelmi, jolla vasara nippa nappa pysyy kädessä. Olen pienellä asiantuntemuksellani tarkastellut rakennusta ja todennut, että puutteitä löytyy. Asun itse muualla, enkä tunne kyseistä paikkakuntaa palveluineen. Ajatus olisi saattaa rakennus vuokrattavaan kuntoon. Mutta mistä aloittaa?
1) Kaivostako? Mistä löytää kaivonkunnon tarkastaja ja kaivon korjaaja? Vesijohdot varmaan kannattaisi vetää samalla rakennukselle vai kuinka? Kunnan nettisivuilta ei tietoa irronnut.
2) Sähköstäkö? Ensisilmäys hintoihin hirvitti. Onko olemassa sähköntuottoon muita järkeviä vaihtoehtoja kuin tehdä liittymäsopimus?
3) Rakennuksestako vai rakennuksesta ja sähköstä yhtä aikaa?
4) Mistä löytää pätevä rakennuksen kuntoarvioija? Tarkasteluni osoitti, että rakennus on kai sodan jälkeen pystytetty, sillä eristeitä ei juuri löytynyt; seinissä ulkovuorauksena maalia hilseilevä lauta, hirsi ja sisäpuolella tapetoitu pahvi (tuulenestoista ei mitään tietoa). Rossipohja, jossa todennäköisesti ei juuri eristeitä (en kaivellut lumikinosta/hajoittanut lattiaa) ja sisällä lankku/pahvi. Sisäkatto paneloitu ja eristeenä sahapurua. Erittäin kylmä rakennus!
5) Houkuttelisi aloittaa rakennuksen eristämisestä, mutta miten varautua aikanaan vedettäviin sähköihin ja vesijohtoihin?
6) Kannattaako heti laittaa talviasuttavaan eristykseen, ilmeisesti lupa talviasumiseen olisi saatava kunnalta. Vai miten kunta määrittelee ympärivuotisen asumisen? Kyseisessä rakennuksessa on asuttu ympärivuotisesti kolmisenkymmentä vuotta sitten, eli onko määräykset muuttuneet sen jälkeen?
1) Kaivostako? Mistä löytää kaivonkunnon tarkastaja ja kaivon korjaaja? Vesijohdot varmaan kannattaisi vetää samalla rakennukselle vai kuinka? Kunnan nettisivuilta ei tietoa irronnut.
2) Sähköstäkö? Ensisilmäys hintoihin hirvitti. Onko olemassa sähköntuottoon muita järkeviä vaihtoehtoja kuin tehdä liittymäsopimus?
3) Rakennuksestako vai rakennuksesta ja sähköstä yhtä aikaa?
4) Mistä löytää pätevä rakennuksen kuntoarvioija? Tarkasteluni osoitti, että rakennus on kai sodan jälkeen pystytetty, sillä eristeitä ei juuri löytynyt; seinissä ulkovuorauksena maalia hilseilevä lauta, hirsi ja sisäpuolella tapetoitu pahvi (tuulenestoista ei mitään tietoa). Rossipohja, jossa todennäköisesti ei juuri eristeitä (en kaivellut lumikinosta/hajoittanut lattiaa) ja sisällä lankku/pahvi. Sisäkatto paneloitu ja eristeenä sahapurua. Erittäin kylmä rakennus!
5) Houkuttelisi aloittaa rakennuksen eristämisestä, mutta miten varautua aikanaan vedettäviin sähköihin ja vesijohtoihin?
6) Kannattaako heti laittaa talviasuttavaan eristykseen, ilmeisesti lupa talviasumiseen olisi saatava kunnalta. Vai miten kunta määrittelee ympärivuotisen asumisen? Kyseisessä rakennuksessa on asuttu ympärivuotisesti kolmisenkymmentä vuotta sitten, eli onko määräykset muuttuneet sen jälkeen?
Vastaukset 19
Vanhimmat
olisi kivaa saada seurata miten tämä brojektisi etenee valmistuu ja mitä tulee maksamaan.
Onko rakennuksen runko hirttä?
Onko siinä tulisijoja?
Missä kunnossa mahdolliset savupiiput?
Paljonko on rakennuksen ulkomitat?
sähköt tulee siinä 10 000€
porakaivo samoin..10 000€
Onko katto kunnossa sen laittaisin ihan ensimmäiseksi.
kohta 6)
Jos rakennus on asunto, sitä voi käyttää asuntona heti ilman mitään uusia lupia. Eristykseen kannattaa silti satsata, niin lämmityskulut eivät karkaa käsistä.
Halvin keino on tukkia reiät/ilmavuodot/hiirenkolot ja lisätä tarvittaessa purua. Todennäköisintä on, että ilma puhaltaa lattian ja seinän tai katon ja seinän liitoskohdista. Erityisesti kannattaa tarkkailla lattian läpi mahdollisesti tulleita hiirenkoloja, jos on tuulettuva alapohja.
Seuraava askel olisi edellinen kohta huokoinen kuitulevy seiniin ja lisäeristystä (selluvillaa tai purua) lattiaan ja kattoon. Muoveja villoja ei kannata vanhaan hirsitaloon sotkea, vaikka ne uudessa toimivatkin kohtuudella.
Runko on hirttä, ulkomitat on 5 x 6 karkeasti arvioiden. Katto vaikutti olevan kunnossa eli minkäännäköisiä vuotokosteusvaurioita ei ullakolta saati sisäkatosta löytynyt. Tulisija (puuliesi takka) löytyy, ei ole tainnut ollut lämmityksessä kolmeenkymmeneen vuoteen. Joitain halkeamia näkyi sisämuurissa olevan, ullakolla ei taida olla piipunjuuressa säännöt täyttävät eristeet, koska näytti olevan purua piipun juureen asti.
Fundeerasin, josko alkaisi pohdinnoista ja mahdollisesta toteutuksesta kirjoittaa blogia, mutta se on harkinnassa vielä. Taitaa olla kerran elämässä-projekti, jos/kun tuohon ryhtyy. Tulot se ainakin syö.
Pistä mökki matalaksi.
Osta valmismökki tai pieni valmistalo, sinne sähkö ja vesi. Pihakaivo sitten kukkien kasteluun sun muuhun.
Vuokraa kaupunkilaiselle pitempiaikaisesti, mainosta että voi pitää hevosta ja kissaa ja koiraa ja lammasta ja muita elukoita, istuttaa perunaa ja porkkanaa ja omenapuun.
Tuo on ilmeisemmin hyvin samanlainen projekti, joka eräs tuttava teki mökilleen.
Hän laittoi mökin keittiöön kylmänveden ja viemärin sekä astianpesukoneen. Puuhellassa on vesisäiliö josta lämmintä vettä ollessa ja tarvitessa. Keittiössä on pöytä istuin tilat n. 7 hengelle.
Mökiin tehtiin iso kuisti, joka on toinen olohuone. Siinä on kalusteena komia kaappi ja rottinki kalustetta viidelle istujalle.
Yläkerta on kokonaisuudessaan katettu avointila, jossa siskon peti systeemillä mahtuu vieraita rajoittamaton määrä nukkumaan. Ikkunoina ylhäällä on päädyissä olevat ikkunat ja ovet joista saa varistella vuodevaatteet. Muuten alakerrassa on noin fifty-fihty keittiö ja kammari joka on TV katseluun ja isäntäväen makuuhuone.
Tuo mökki on ihana kuin unelma.. Sisäkatot ovat sitä vanhan ajan ruutua n. 35 cm x 35 cm puun syyt näkyy. Sisäseinissä näkyy hirsi, lattiat lankkua.
Teki toisen erillisen uuden mökin, johon Wc ja sauna, sekä takkatupa ja pesutupa jossa on todella iso pesukone olisikohan tuo 7 kg sillä pesee tuttava piirinsä isot pyykit mattoja ja täkkejä. Sitten on autotalli jonka yhteydessä iso maakellari, joka niin kylmä että tarvis lämmittimen.
http://www.rakennusperinto.fi/Hoito/rakenteita_ja_rakennusosia/fi_FI/Lattiat/
http://dissidentti.googlepages.com/miksiluovuinvesivessasta
http://www.mtv3.fi/ohjelmat/sivusto2008.shtml/lifestyle/joka_kodin_asuntomarkkinat/ohjelma__hyva_asuminen_2009?1005916
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=238983&lan=FI#a0
http://www.uula.fi/?page=24 Tuohon suosittelen tutustumaan.
http://www.isover.fi/default.aspx?intObjectID=13309&intFaqGroupID=6
http://www.metsankylannavetta.fi/
naiskaverini kunnosti tuolaisen vanhan mökin. Tuon tapaisesti, yläkertaan menee näyttävät nätit kierreportaan siitä kammarista, koko yläkerta on makuuhuoneena.
Alakerrassa on keittiö jossa puu ja sähköhella sekä astianpesukone ja vanha sisäeteinen tehtiin suihku wc jossa lämminvesivaraaja. Kammarissa on
http://kauppa.taloon.com/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=TI-TYYNE
se lämmitää pitkään ja hyvin nuo vuolukiviuunit lämpenee nopeasti pinnasta ja jäähtyvät yhtä nopeasti.
Tontilla oli vanha ulkosauna, jonka hän lisäeristi ja lautasi uudelleen ulkopinnan. Se tyttö teki itse saunaan, myös uuden lattian sementillä!
Viimeksi hän teki autotallin jonka päätyssä on vierashuone ja varasto.
Joskus harmittaa kun on niin innostunut eikä paljon muusta piittaa..
Tontin piha on aika hyvä siinä oli marjapensaita ja omena puita hän uusi niitä ja teki kasvimaan jossa on kaikkea kivaa kasvamassa. ( selleriä purjoa sipulia mauste yrttejä ) Nyt on suunitellut http://www.kylpytynnyri.net/Perusmalli.htm siellä käy jo toinen sukupolvi eikä uimaranta ole lähellä..
En kyllä toistaitoisena mitä itsekin olen, lähtisi tekemään noin mittavia kunnostustöitä vain sillä hauraalla toiveella, että siitä saisi vuokratuloja. Haja-asutusalueelle ei ole muutenkaan tunkua, ja se ettei talossa ole edes perusmukavuuksia (sisävessa ja juokseva, myös lämmin vesi) peruskunnalistekniikasta puhumattakaan, taatusti karsii halukkaat vuokralaiset lähes kokonaan. Jäljelle jäävät tuskin haluavat maksaa sellaista vuokraa, että saisit kustannuksiasi katettua useampaan kymmeneen vuoteen.
Uuden talon rakentaminen/rakennuttaminen tuskin parantaa tilannetta, sillä ei niitäkään ilmaiseksi rakenneta, ja se olisi silti haja-asutusseutua.
Projektin voinee siis järkiperustein unohtaa, ja jos sitä haluaa tehdä, ottaa sen rahaa syövänä harrastuksena ennemmin kuin tulonhankkimiskeinona. Mökkiä ei järkevin kustannuksin saa nykyisiä standardeja vastaavalle tasolle, joten jos siihen ylipäätään ryhtyy, siihen kannattaa suhtautua perinnerakentamisprojektina. Jos perinnerakentamishanke kiinnostaa, niin sitten puhuttaisiin ennemmin rakennuksen entistämisestä, kun remontoinnista moderniin kuntoon. Silloin kannattaa tutustua lähemmin Panu Kailan tuotantoon (mm. Talotohtori-kirja). Mainitussa Talotohtori-kirjassaan Kaila on hyvin kriittinen vanhojen rakennusten modernisointia kohtaan, ja suhtautuu asiaan niin että rakennus pitäisi pitää mahdollisimman alkuperäisenä. Sinun tapauksessasi se lienee helpompaakin, kuin modernisoida vanha talo.
veli, oletpa kannustava ja innostava.
Ainakin osaat business aivoitukset, kyll sua harmittas, jos tuo ottaisi tuon innostavana ja tyydyttävänä huvina ja harrasteena, joka antaisin vapaa-ajan vietto paikkan> jopa toisen asunnon.
Kiitos kommenteista ja vastauksista. Melkein kaikkia esittämiänne ajatuksia pyörii myös omassa päässäni. Toisaalta ja toisaalta; purkamista, uutta rakennusta, ekologista asumista, takaisin 60-luvulla jne. Kuten yksi vastaajista ilmaisi elämän suola; tavoite, se on ollut haussa vuosikausia eli olisiko se nyt tässä?
Palkkatulot ja aikani voin käyttää oman mieleni mukaan, kunhan vain itseni elätän ja perintöjä ei tarvitse jättää kenellekään. Kun rakennus on seistä tönöttänyt paikoillaan vuosikymmeniä, niin eihän tässä auta olla tuli hännän alla tai juosta henki kurkussa ja kieli vyön alla.
Oikeasti, sinun pitäisi kirkastaa itsellesi se ajatus mihin käyttöön sen haluat kunnostaa. Vasta sitten tiedät, mitä kannattaa tehdä ja miten edetä. Edellä jo sanoinkin, että vuokralle laitto voi osoittautua hankalaksi ja on silloinkin pitkällisen työn takana. Jos otat koko projektin siten, että teetkin itsellesi kesäasuntoa, on todo-lista ihan erilainen. Kesämökillekin on hyvä saada lämpöä, mutta sähköstä ja sisävessasta voi tinkiä.
Jos itse pitäisi tehdä tuosta asuttava, aloittaisin varmaankin hormin kunnostuksesta. Sitten kun on lämmin, on mukavampaa tehdä töitäkin. Nuohooja pitäisi kutsua tarkistamaan voiko hormia enää ylipäätään kunnostaa ja mitä se vaatisi. Häneltä voisi kysyä, voiko sitä hormia omin neuvoin saneerata, vai onko kutsuttava ammattimuurari.
http://www.jalopiippu.fi/?gclid=CIqfrZez558CFUmK3godvBJHHA
http://www.savumax.fi/savupiippuvaraajat.php?gclid=COSuuK2z558CFQEM3godF0-AHQ
Ensin laittaisin hormistot kuntoon ja uusisin katon. Mitä materiaalia kattosi on?
Muuan tuttavani laittoi viime kesänä vanhan tervapahvikattonsa päälle uuden peltikaton.
Väliin jäi tuuletus, tuo väli pitää katon sisälle hiljaisena. Katto on parempi laittaa ennen vesivahinkoja, home on sitkeä ja ikävä vieras.
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=2&t=344 myös tuo hyvä tutustua jos katto vaikka pärettä.
http://www.finnforest.fi/ratkaisut/rakentaminen/katto/kattoelementit/Pages/Default.aspx?cid=kattoelementti1
Katto on huovalla katettu. Ilmeisesti se on uusittu jossain vaiheessa joitain vuosia sitten. Kunhan lumet lähtevät katon kunnon näkee paremmin. Peltikatoksi muuttaminen taitaa vaatia rakennuslupaa, eikö? Huopa kyllä miellyttää silmää, mutta pelti lienee kestävämpi aikojen saatossa.
eläkkeellä oleva rakennusmies, joka juuri laittoi taloonsa huovan päälle peltikaton sanoo ettei mitään lupia tarvita.
Taitaa olla varma ja oikea tieto.
Jos rakennat vaikka kylmän tallin siihen tarvii luvan.
Kun muurit ja hormit kestää, on tutkitu ja kunnostettu, saat alettua lämpimissä sisätiloissa ikkunoiden laiton.
http://www.rakennusperinto.fi/Hoito/Korjaus_artikkelit/fi_FI/ikkunoidenkunnostus/
Vanhoja pokia ei kannata hukata, ne on vanhaa puuta, joka on parempee kuin lannoitettujen metsien kasvusta tehdyt.
Isäni *12- 84 sanoi aikanaa sisäikkunoiden on oltava puitteistaan niin tiiviit ettei lämpö karkaa ikkunoiden väliin jolloin kosteus tekee tuhojaan. Mutta jos sisäikkuna valskaa on ulkoikkunan valskattava niin että väliin karannut lämpö tuulettuu pois.
Meillä ei ollut koskaan ikkunat huurussa, asuimme aikanaan 18oo luvun puolessa välissä rakennetussa talossa, joka seisoi luonnonkivi jaloilla. Talvella lämpeni kun tuli lunta, jolla luotiin kivijalka tuulitiiviiksi.
http://streamer.webtvlite.fi/video/fv46ea37dcdf45c
Mielenkiintoista
Hei avaa itsellesi tälle projektille kansio, johon laitat kaikki osoiteet joissa asiaa projektiisi.
oletko päättänyt mitään?
Eli alatko projektin?
Pääsin pitkästä aikaa käymään mökkivanhuksen luona. Lumi peitti vielä piha-alueen, joten tarvoin kinoksissa mökille ja eteiseen päästyä vastaan tuli mikäs muu kuin litimärkä hirsiseinä. Mukanahan ei tietenkään ollut minkäänlaisia remonttivermeitä. Eihän siinä auttanut muu kuin hakea tikkaat ja jotain huopaan viittaavaa ja tilkitä eteisen kattoa. Samalla katolla könytessä katselin koko katon kuntoa ja uusiksi menee. Sisällä lakaisin sahapuruja ja löysin toisenkin vuodon eli piipunjuuresta vuotaa, mutta ei kovin pahasti.
Asiantuntemusta remonttiin kaivataan kipeästi. Aikomus on tällä viikolla ottaa yhteyttä puolituttuun rakennusmestariin ja pyytää arviointikäynnille, josko hän suostuisi vaikka ensi viikonloppuna siihen. Itse haluaisin tehdä niin paljon kuin vain pystyn ja pikku hiljaa, mutta neuvonantajaa tarvitsisin. Pakko on jotain tehdä, muuten lahottajasienet pääsevät kunnon apajille.
Jos katon kunto veti alakuloiseksi, oli toisaalta nautinto päästä risusavottaan eli mökin vieressä oleva pikkuinen metsäläntti on risuttunut vuosien saatossa aika lailla. Muutaman tunnin annoin vesurin heilua, josta tuloksena iso risukasa ja avarampi maisema. Risuja vielä riittää useammaksikin viikonlopuksi ja myös moottorisahalle on käyttöä tulevaisuudessa. Siitäkin on aikaa, kun moottorisahaa olen päässyt käyttämään.