Ilmaston muutos muuta kuin hiilidioksidikysymys.

"Sademetsiä on perinteisesti kutsuttu "maapallon keuhkoiksi", sillä niiden arveltiin aiemmin tuottavan jopa 40 prosenttia maapallon ilmakehän hapesta. Tosiasiassa näin ei kuitenkaan ole, sillä sademetsät kuluttavat suurimman osan tuottamastaan hapesta tai jopa tuotantoaan suuremman määrän ollen näin hapen nettokuluttajia.lähde? Maapallon todelliset keuhkot ovat valtamerten levät, jotka tuottavat suurimman osan hapesta."

"Sademetsien tuhoamisella on kuitenkin suora yhteys kasvihuoneilmiön voimistumiseen. Sademetsien kaskeaminen ja kaatuneiden puunosien hajoaminen tuottaa ilmakehään vuosittain 2–3 miljardia tonnia hiiltä hiilidioksidin ja -monoksidin muodossa, mikä vastaa kolmannesta ilmakehään päätyvän ylimääräisen hiilidioksidin kokonaismäärästä.lähde? Lisäksi jos kaikkein eniten auringonvaloa saavan päiväntasaajan seudun pinta vaihtuu vihreästä metsästä paljaaksi, kasvaa maapallon pinnan saama säteilymäärä huomattavasti, ja albedovaikutukseksi kutsuttu ilmiö muuttaa ilmavirtojen ja sateiden kulkua laajoilla alueilla. Vaikka sademetsien vähentyminen ei todennäköisesti uhkaakaan maapallon happitasapainoa, on sillä hyvin merkittävä ilmastollinen vaikutus."

Yllä oleva on suora lainaus wikipediasta.

Kun levillä on ratkaiseva merkitys, mikä merkitys on kalastuksen lisääntymisellä ja muulla vesiliikenteellä ja vesien muokkauksella?

jaripilli kirjoitti:

"Sademetsiä on perinteisesti kutsuttu "maapallon keuhkoiksi", sillä niiden arveltiin aiemmin tuottavan jopa 40 prosenttia maapallon ilmakehän hapesta. Tosiasiassa näin ei kuitenkaan ole, sillä sademetsät kuluttavat suurimman osan tuottamastaan hapesta tai jopa tuotantoaan suuremman määrän ollen näin hapen nettokuluttajia.lähde? Maapallon todelliset keuhkot ovat valtamerten levät, jotka tuottavat suurimman osan hapesta."

"Sademetsien tuhoamisella on kuitenkin suora yhteys kasvihuoneilmiön voimistumiseen. Sademetsien kaskeaminen ja kaatuneiden puunosien hajoaminen tuottaa ilmakehään vuosittain 2–3 miljardia tonnia hiiltä hiilidioksidin ja -monoksidin muodossa, mikä vastaa kolmannesta ilmakehään päätyvän ylimääräisen hiilidioksidin kokonaismäärästä.lähde? Lisäksi jos kaikkein eniten auringonvaloa saavan päiväntasaajan seudun pinta vaihtuu vihreästä metsästä paljaaksi, kasvaa maapallon pinnan saama säteilymäärä huomattavasti, ja albedovaikutukseksi kutsuttu ilmiö muuttaa ilmavirtojen ja sateiden kulkua laajoilla alueilla. Vaikka sademetsien vähentyminen ei todennäköisesti uhkaakaan maapallon happitasapainoa, on sillä hyvin merkittävä ilmastollinen vaikutus."

Yllä oleva on suora lainaus wikipediasta.

Kun levillä on ratkaiseva merkitys, mikä merkitys on kalastuksen lisääntymisellä ja muulla vesiliikenteellä ja vesien muokkauksella?

Lue lisää

Jos kuvattaisiin infrapunakameralla hakkuuaukeaa ja toisaaltaan metsää lentokoneesta ja toisaaltaan avaruudesta, niin mitä huomattaisiin?

Itse epäilen, että kun avaruudesta kuvataan infrapunakameralla, niin välissä olevat kasvihuonekaasut absorboivat liiallisen määrän infrapunasäteilystä, jolloin erot hakkuuaukean ja metsän välillä tasoittuvat. Tai asfalttialueen ja toisaaltaan niityn. Pitäisi luoda uusi kartasto eri vuoden aikoina kuvattuna lentokoneella infrapunakameralla ja saattaa se maailman tietoisuuteen. Maan käyttö ja toisaaltaan ihmisen aiheuttama infrapuna kiihdyttää kasvihuonereaktiota riippumatta hiilidioksidin tai muiden kasvihuonekaasujen lisääntymisestä. Jollei tätä tietoa tutkita ja saateta ihmisten tietoon, ilmastovalistus ei voi olla kattavaa miltään osin.

Maasta heijastuu avaruuteen monenlaista säteilyä. Heijastuva valo, näkyvä ja muu vastaava läpäisee kasvihuonekaasut, mutta sitten infrapunavalo aallonpituutensa tähden ei läpäise kasvihuonekaasuja, vaan kasvihuonekaasut absorboivat osan infrapunasäteilystä. Koska ilmakehä on kohtuullisen lyhyt, lähellekään kaikkea infrapunasäteilyä ei kaasut kykene absorboimaan. Hmm... Tämän voisi ymmärtää auringon avulla. Aurinko päivällä näyttää todella kirkkaalta, ehkä aavistuksen kellertävältä, mutta illalla taivas ja aurinko onkin punainen. Matka jonka auringon valo kulkee illalla maan ilmakehässä on suurempi, jolloin tietyt kaasut ehtivät suodattamaan suuremman osan auringon säteilystä. Kuitenkin se lyhytkin matka muuttaa jo sitä tulosta ja riippuen vielä mitkä kaasut reagoivat mihinkin. Joitain kaasuja ilmakehässä on riittävästi muuttamaan lyhyelläkin matkalla tulosta olennaisesti. Näkyvä valo kun ei absorboidu kasvihuonekaasuissa, vaan siitä sirottuu ilmakehässä lyhyemmät aallonpituudet. Niin kuin... Miksi taivas on sininen...

jaripilli kirjoitti:

Jos kuvattaisiin infrapunakameralla hakkuuaukeaa ja toisaaltaan metsää lentokoneesta ja toisaaltaan avaruudesta, niin mitä huomattaisiin?

Itse epäilen, että kun avaruudesta kuvataan infrapunakameralla, niin välissä olevat kasvihuonekaasut absorboivat liiallisen määrän infrapunasäteilystä, jolloin erot hakkuuaukean ja metsän välillä tasoittuvat. Tai asfalttialueen ja toisaaltaan niityn. Pitäisi luoda uusi kartasto eri vuoden aikoina kuvattuna lentokoneella infrapunakameralla ja saattaa se maailman tietoisuuteen. Maan käyttö ja toisaaltaan ihmisen aiheuttama infrapuna kiihdyttää kasvihuonereaktiota riippumatta hiilidioksidin tai muiden kasvihuonekaasujen lisääntymisestä. Jollei tätä tietoa tutkita ja saateta ihmisten tietoon, ilmastovalistus ei voi olla kattavaa miltään osin.

Maasta heijastuu avaruuteen monenlaista säteilyä. Heijastuva valo, näkyvä ja muu vastaava läpäisee kasvihuonekaasut, mutta sitten infrapunavalo aallonpituutensa tähden ei läpäise kasvihuonekaasuja, vaan kasvihuonekaasut absorboivat osan infrapunasäteilystä. Koska ilmakehä on kohtuullisen lyhyt, lähellekään kaikkea infrapunasäteilyä ei kaasut kykene absorboimaan. Hmm... Tämän voisi ymmärtää auringon avulla. Aurinko päivällä näyttää todella kirkkaalta, ehkä aavistuksen kellertävältä, mutta illalla taivas ja aurinko onkin punainen. Matka jonka auringon valo kulkee illalla maan ilmakehässä on suurempi, jolloin tietyt kaasut ehtivät suodattamaan suuremman osan auringon säteilystä. Kuitenkin se lyhytkin matka muuttaa jo sitä tulosta ja riippuen vielä mitkä kaasut reagoivat mihinkin. Joitain kaasuja ilmakehässä on riittävästi muuttamaan lyhyelläkin matkalla tulosta olennaisesti. Näkyvä valo kun ei absorboidu kasvihuonekaasuissa, vaan siitä sirottuu ilmakehässä lyhyemmät aallonpituudet. Niin kuin... Miksi taivas on sininen...

Lue lisää

Maan radan soikeus vaihtelee noin 100 000 vuoden jaksoissa, ja akselikallistuma hieman yli 41 000 vuoden jaksoissa. Lisäksi Maan akseli kiertää kartiomaista kehää kuin vaappuva hyrrä noin 23 000 vuoden prekessiojaksossa. Koska lisäksi maan soikea rata kiertyy Auringon ympäri, syntyy prekessiosta vuodenaikoihin vaikuttava 19 000 vuoden ilmastoprekessio.

Kylmä kesä tulee silloin, Maan akselikallistuma oli pieni ja Maan kaukana Auringosta kesällä. Maan radan suuri soikeus voimistaa tätä, koska se ajaa kesällä Maan kauemmas lämmittävästä Auringosta.

Pieni Maan akselikallistuma luo myös varsinkin keskileveysasteille leudot talvet ja voimistaa keskileveysasteilta pohjoiseen kulkevia kosteita, lumisateita kuljettavia tuulia.

Jääkausi päättyi, kun Maan akselikallistuma pieneni ja prekessio käänsi Maan olemaan lähellä Aurinkoa keskikesällä.

Jäätiköt seuraavat Milankovicin jaksoja viiveellä, 41 000 vuoden jaksoa 10 000 vuoden viiveellä ja 23 000 vuoden jaksoa 6 000 vuoden viiveellä[2].

jaripilli kirjoitti:

Maan radan soikeus vaihtelee noin 100 000 vuoden jaksoissa, ja akselikallistuma hieman yli 41 000 vuoden jaksoissa. Lisäksi Maan akseli kiertää kartiomaista kehää kuin vaappuva hyrrä noin 23 000 vuoden prekessiojaksossa. Koska lisäksi maan soikea rata kiertyy Auringon ympäri, syntyy prekessiosta vuodenaikoihin vaikuttava 19 000 vuoden ilmastoprekessio.

Kylmä kesä tulee silloin, Maan akselikallistuma oli pieni ja Maan kaukana Auringosta kesällä. Maan radan suuri soikeus voimistaa tätä, koska se ajaa kesällä Maan kauemmas lämmittävästä Auringosta.

Pieni Maan akselikallistuma luo myös varsinkin keskileveysasteille leudot talvet ja voimistaa keskileveysasteilta pohjoiseen kulkevia kosteita, lumisateita kuljettavia tuulia.

Jääkausi päättyi, kun Maan akselikallistuma pieneni ja prekessio käänsi Maan olemaan lähellä Aurinkoa keskikesällä.

Jäätiköt seuraavat Milankovicin jaksoja viiveellä, 41 000 vuoden jaksoa 10 000 vuoden viiveellä ja 23 000 vuoden jaksoa 6 000 vuoden viiveellä[2].

Lue lisää

Lukekaa itse lisää Tapion Ajatuksia. Paljon linkkejä ja viittauksia tutkimuksiin ja itsekin jonkin sortin tietäjä. "ESITTELY: Olen filosofian tohtori Tapio Simonen, tohtorintutkinto Helsingin yliopistossa (väitöskirja orgaanisesta kemiasta), sitä edeltävien lisensiaatti- ja fil.kand. tutkintojen aineyhdistelmä kemia, fysiikka ja geologia (ja pakollinen matematiikka)."http://www.tapionajatukset.com/1


"TÄMÄN VUOSIKYMMENEN LÄMPENEMISEN TODENNÄKÖISYYS 10 PROSENTTIA ! "

"Kuten edelle totesimme, tämän vuosikymmenen (2001-2010) viileneminen on mittausten mukaan tapahtunut noin 90 prosentin todennäköisyydellä. Kääntäen ilmaistuna, paljon rummutettu jatkuvan lämpenemisen todennäköisyys on vain 10 prosentia!"http://www.tapionajatukset.com/59

"Noki eli musta hiili lämmittää ilmastoa. Pahimpien arvioiden mukaan noen vaikutukset (oma lisäykseni: pohjoisella pallonpuoliskolla) ilmaston lämpenemiseen ovat vain puolta pienemmät kuin hiilidioksidin."

"ILMASTOHERKKYYS. Vesihöyryn ja pilvien yhteisvaikutus eli palautekytkentä on negatiivinen? Onko ilmastoherkkyys (eli paljonko lämpötila nousee CO2-pitoisuuden tuplaantuessa) vain n.0.3 celsius astetta eli kymmenesosa IPCC:n arviosta (3 C)? Ilmasto lämpenisi pelkän hiilidioksidipitoisuuden tuplautuessa noin 1 C. Tällaista esittää Dr. Richhard Lindzen(MIT) ja Dr. Roy Spencer (UAH) viimeistelee samansuuntaista tutkimustaan."

"Muutama vuosi sitten osoitettiin, että Auringon magneettinen toiminta on ollut viimeisten 70 vuoden aikana aktiivisempaa kuin koskaan yli tuhanteen vuoteen. Näillä muutoksilla on suuri merkitys maapallon ilmastolle. Aiempi Auringon voimistunut toiminta on osaltaan aiheuttanut maapallon ilmaston lämpenemistä sadan viime vuoden aikana."

"Ihmisen aiheuttamia lämpenemis/viilenemis tekijöitä ovat ilmakehän koostumukseen vaikuttavat muutokset, kuten kasvihuonekaasupäästöt (pääasiallisesti CO2), noki (black carbon) ja rikkiaerosolien ja muiden hiukkaspäästöjen laatu ja määrä. Myös maankäyttömuutokset (esim. trooppisten sademetsien hakkuut) lisäävät CO2-päästöjä."

"Valistunut arviointi lienee se, että luonnollisten tekijöiden ja ihmisen aikaansaannokset ovat jotakuinkin yhtäsuuret. Arviot tietysti vaihtelevat riippuen siitä, mihin ”leiriin” tutkija kuuluu. IPCC:n arvio on YLIMITOITETTU (ihminen on 90 prosenttisesti syyllinen). Juuri tästä on kyse!"


"Eija-Riitta Korholan blogista:"
"Mustaa hiiltä syntyy erityisesti fossiilisten polttoaineiden kuten kivihiilien ja öljyn poltosta, dieselmoottoreista, metsäpaloista, kerosiinilamppuista sekä erilaisten biomateriaalien kuten puun ja eläinlannan poltosta. Maailman johtavan Nature geoscience -tiedelehden uusimman numeron mukaan pienhiukkaset vastaavat jopa 70 prosenttia pohjoisten alueiden viime vuosikymmenien aikaisista lämpötilavaihteluista. Samanlaisiin tuloksiin on päädytty myös akatemiaprofessori Markku Kulmalan johtaman suomalaisen huippututkimusyksikön selvityksissä."http://www.tapionajatukset.com/61


"MOT-käsikirjoituksen LOPPUOSA"

"Juonto: Jopa IPCC on myöntänyt, että viime vuosisadan 0,7 asteen lämmönnoususta huomattava osa johtui luonnollisesta vaihtelusta. Ihmisen osuudeksi siitä voidaan panna ehkä puolet, mutta kaupunkilämmön vuoksi kasvihuonekaasujen syyksi jää ehkä vain muutama asteen kymmenesosa."

"Pelkkien hiilidioksidipäästöjen vaikutus ilmastoon voi olla niin pieni, että se hukkuu mittavirheisiin. Voi olla, että Aurinko sittenkin dominoi ilmastonmuutosta, vaikka sen suora lämpösäteily ei riitäkään aiheuttamaan suuria muutoksia."http://www.tapionajatukset.com/87

)Jos lainaukset ovat irroitettu väärin asiayhteyksistään, niin infoa kiitos. Välttämättä ajatukset eivät ole Tapion koko päätelmä tai lainaus, vaan osia niistä.)

jaripilli kirjoitti:

Lukekaa itse lisää Tapion Ajatuksia. Paljon linkkejä ja viittauksia tutkimuksiin ja itsekin jonkin sortin tietäjä. "ESITTELY: Olen filosofian tohtori Tapio Simonen, tohtorintutkinto Helsingin yliopistossa (väitöskirja orgaanisesta kemiasta), sitä edeltävien lisensiaatti- ja fil.kand. tutkintojen aineyhdistelmä kemia, fysiikka ja geologia (ja pakollinen matematiikka)."http://www.tapionajatukset.com/1


"TÄMÄN VUOSIKYMMENEN LÄMPENEMISEN TODENNÄKÖISYYS 10 PROSENTTIA ! "

"Kuten edelle totesimme, tämän vuosikymmenen (2001-2010) viileneminen on mittausten mukaan tapahtunut noin 90 prosentin todennäköisyydellä. Kääntäen ilmaistuna, paljon rummutettu jatkuvan lämpenemisen todennäköisyys on vain 10 prosentia!"http://www.tapionajatukset.com/59

"Noki eli musta hiili lämmittää ilmastoa. Pahimpien arvioiden mukaan noen vaikutukset (oma lisäykseni: pohjoisella pallonpuoliskolla) ilmaston lämpenemiseen ovat vain puolta pienemmät kuin hiilidioksidin."

"ILMASTOHERKKYYS. Vesihöyryn ja pilvien yhteisvaikutus eli palautekytkentä on negatiivinen? Onko ilmastoherkkyys (eli paljonko lämpötila nousee CO2-pitoisuuden tuplaantuessa) vain n.0.3 celsius astetta eli kymmenesosa IPCC:n arviosta (3 C)? Ilmasto lämpenisi pelkän hiilidioksidipitoisuuden tuplautuessa noin 1 C. Tällaista esittää Dr. Richhard Lindzen(MIT) ja Dr. Roy Spencer (UAH) viimeistelee samansuuntaista tutkimustaan."

"Muutama vuosi sitten osoitettiin, että Auringon magneettinen toiminta on ollut viimeisten 70 vuoden aikana aktiivisempaa kuin koskaan yli tuhanteen vuoteen. Näillä muutoksilla on suuri merkitys maapallon ilmastolle. Aiempi Auringon voimistunut toiminta on osaltaan aiheuttanut maapallon ilmaston lämpenemistä sadan viime vuoden aikana."

"Ihmisen aiheuttamia lämpenemis/viilenemis tekijöitä ovat ilmakehän koostumukseen vaikuttavat muutokset, kuten kasvihuonekaasupäästöt (pääasiallisesti CO2), noki (black carbon) ja rikkiaerosolien ja muiden hiukkaspäästöjen laatu ja määrä. Myös maankäyttömuutokset (esim. trooppisten sademetsien hakkuut) lisäävät CO2-päästöjä."

"Valistunut arviointi lienee se, että luonnollisten tekijöiden ja ihmisen aikaansaannokset ovat jotakuinkin yhtäsuuret. Arviot tietysti vaihtelevat riippuen siitä, mihin ”leiriin” tutkija kuuluu. IPCC:n arvio on YLIMITOITETTU (ihminen on 90 prosenttisesti syyllinen). Juuri tästä on kyse!"


"Eija-Riitta Korholan blogista:"
"Mustaa hiiltä syntyy erityisesti fossiilisten polttoaineiden kuten kivihiilien ja öljyn poltosta, dieselmoottoreista, metsäpaloista, kerosiinilamppuista sekä erilaisten biomateriaalien kuten puun ja eläinlannan poltosta. Maailman johtavan Nature geoscience -tiedelehden uusimman numeron mukaan pienhiukkaset vastaavat jopa 70 prosenttia pohjoisten alueiden viime vuosikymmenien aikaisista lämpötilavaihteluista. Samanlaisiin tuloksiin on päädytty myös akatemiaprofessori Markku Kulmalan johtaman suomalaisen huippututkimusyksikön selvityksissä."http://www.tapionajatukset.com/61


"MOT-käsikirjoituksen LOPPUOSA"

"Juonto: Jopa IPCC on myöntänyt, että viime vuosisadan 0,7 asteen lämmönnoususta huomattava osa johtui luonnollisesta vaihtelusta. Ihmisen osuudeksi siitä voidaan panna ehkä puolet, mutta kaupunkilämmön vuoksi kasvihuonekaasujen syyksi jää ehkä vain muutama asteen kymmenesosa."

"Pelkkien hiilidioksidipäästöjen vaikutus ilmastoon voi olla niin pieni, että se hukkuu mittavirheisiin. Voi olla, että Aurinko sittenkin dominoi ilmastonmuutosta, vaikka sen suora lämpösäteily ei riitäkään aiheuttamaan suuria muutoksia."http://www.tapionajatukset.com/87

)Jos lainaukset ovat irroitettu väärin asiayhteyksistään, niin infoa kiitos. Välttämättä ajatukset eivät ole Tapion koko päätelmä tai lainaus, vaan osia niistä.)

Lue lisää

En ole tutkija, vaan ajattelen asioita ja niiden suhteellista merkitystä. Kun ajattelen, niin joskus saatan selittää jotain, joka ei ole tieteellisesti oikein. Aivan sama. Kyseinen ketju käsittelee siltä kannalta asiaa, että hiilidioksidi ei ole see juttu mikä tätä Maapalloa nyt kaikista eniten lämmittää. Sen olen mieltänyt jo vuosia sitten. Kaikki seikat sotii vieläpä hysteriaa vastaan, että Maapallosta tulisi seuraava Venus ja mitä kaikkea... Venuksella on olematon magneettikenttä, joka on suurin suoja Maapallolle. Siitä lähdetään. Jos Venuksen tietoja joiltain sivuilta seuraa, ei ole ihme jos jotkut asiasta kimpoilee seinille. Kaksi planeettaa, joilla on täysin eriominaisuudet, eivät ole verrannollisia.

Hiilidioksidilla on suuri rooli jossain Venuksella ja oma osuutensa tälläkin planeetalla, mutta tasapainoittavia tekijöitä Venukselta puuttuu. Veden merkitys kauttaaltaan on suuri. Sateet erimuodoissa ja pilvet... Lumen ja jään heijastavuus sekä monet muut ominaisuudet muuttavat koko yhtälön. Venuksella magneettikentän puuttuessa vesi hajaantui aurinkotuulen vaikutuksesta vedyksi ja hapeksi. Maassa näin ei pääse käymään. Ei niin kauaa aikaan kun Maapallolla on vain magneettikenttänsä.

En ole siis tutkija, vaan päättelen suhteita asioilla. Maan olemassaoloa emme voi verrata Venukseen, vaan ainoa olennainen vertauspohja löytyy täältä Maasta... Maan historiasta. Miten maailman ilmasto on reagoinut ja mitä kaikkea on tapahtunut...

"Maapallolla vallitsi jurakaudella lämmin ilmasto. Jäätiköitä ei ollut missään."
"Noin 190 miljoonaa vuotta sitten jurakauden alkupuolella Maan ilmakehässä oli happea noin 15%. Jurakaudella ilmakehän happipitoisuus nousi pitkästä aikaa. Noin 180 miljoonaa vuotta sitten happea oli 22% ja hiilidioksidia noin 3,5%[8]. Noin 165 miljoonaa vuotta sitten hiilidioksidia oli nykyiseen verrattuna 4x, mikä putosi myöhemmin hieman, ja 150 miljoonaa vuotta sitten hiilidioksidia oli 3x nykymäärä."

Jos pääsen joskus johonkin päätelmään, niin osaan jatkaa ajattelua eteen päin. Infrapunasäteilyä miettiessäni kävi juuri näin. Mistä olen edelleenkin sitä mieltä, että juuri sitä tulisi tutkia. Siitä selviäisi myös auringonsäteilyn pääseminen maanpinnalle samalla kun selviäisi maankäytön vaikutukset. Samalla selviäisi kaupunkilämmön osuudet. Vaikka en olekkaan tutkija, niin silti itselleni tuntuisi monien eri seikkojen takia varsin selvältä tämän ketjun otsikko. Hiilidioksidi ja ilmastonmuutos eivät ole sama asia.

jaripilli kirjoitti:

Lukekaa itse lisää Tapion Ajatuksia. Paljon linkkejä ja viittauksia tutkimuksiin ja itsekin jonkin sortin tietäjä. "ESITTELY: Olen filosofian tohtori Tapio Simonen, tohtorintutkinto Helsingin yliopistossa (väitöskirja orgaanisesta kemiasta), sitä edeltävien lisensiaatti- ja fil.kand. tutkintojen aineyhdistelmä kemia, fysiikka ja geologia (ja pakollinen matematiikka)."http://www.tapionajatukset.com/1


"TÄMÄN VUOSIKYMMENEN LÄMPENEMISEN TODENNÄKÖISYYS 10 PROSENTTIA ! "

"Kuten edelle totesimme, tämän vuosikymmenen (2001-2010) viileneminen on mittausten mukaan tapahtunut noin 90 prosentin todennäköisyydellä. Kääntäen ilmaistuna, paljon rummutettu jatkuvan lämpenemisen todennäköisyys on vain 10 prosentia!"http://www.tapionajatukset.com/59

"Noki eli musta hiili lämmittää ilmastoa. Pahimpien arvioiden mukaan noen vaikutukset (oma lisäykseni: pohjoisella pallonpuoliskolla) ilmaston lämpenemiseen ovat vain puolta pienemmät kuin hiilidioksidin."

"ILMASTOHERKKYYS. Vesihöyryn ja pilvien yhteisvaikutus eli palautekytkentä on negatiivinen? Onko ilmastoherkkyys (eli paljonko lämpötila nousee CO2-pitoisuuden tuplaantuessa) vain n.0.3 celsius astetta eli kymmenesosa IPCC:n arviosta (3 C)? Ilmasto lämpenisi pelkän hiilidioksidipitoisuuden tuplautuessa noin 1 C. Tällaista esittää Dr. Richhard Lindzen(MIT) ja Dr. Roy Spencer (UAH) viimeistelee samansuuntaista tutkimustaan."

"Muutama vuosi sitten osoitettiin, että Auringon magneettinen toiminta on ollut viimeisten 70 vuoden aikana aktiivisempaa kuin koskaan yli tuhanteen vuoteen. Näillä muutoksilla on suuri merkitys maapallon ilmastolle. Aiempi Auringon voimistunut toiminta on osaltaan aiheuttanut maapallon ilmaston lämpenemistä sadan viime vuoden aikana."

"Ihmisen aiheuttamia lämpenemis/viilenemis tekijöitä ovat ilmakehän koostumukseen vaikuttavat muutokset, kuten kasvihuonekaasupäästöt (pääasiallisesti CO2), noki (black carbon) ja rikkiaerosolien ja muiden hiukkaspäästöjen laatu ja määrä. Myös maankäyttömuutokset (esim. trooppisten sademetsien hakkuut) lisäävät CO2-päästöjä."

"Valistunut arviointi lienee se, että luonnollisten tekijöiden ja ihmisen aikaansaannokset ovat jotakuinkin yhtäsuuret. Arviot tietysti vaihtelevat riippuen siitä, mihin ”leiriin” tutkija kuuluu. IPCC:n arvio on YLIMITOITETTU (ihminen on 90 prosenttisesti syyllinen). Juuri tästä on kyse!"


"Eija-Riitta Korholan blogista:"
"Mustaa hiiltä syntyy erityisesti fossiilisten polttoaineiden kuten kivihiilien ja öljyn poltosta, dieselmoottoreista, metsäpaloista, kerosiinilamppuista sekä erilaisten biomateriaalien kuten puun ja eläinlannan poltosta. Maailman johtavan Nature geoscience -tiedelehden uusimman numeron mukaan pienhiukkaset vastaavat jopa 70 prosenttia pohjoisten alueiden viime vuosikymmenien aikaisista lämpötilavaihteluista. Samanlaisiin tuloksiin on päädytty myös akatemiaprofessori Markku Kulmalan johtaman suomalaisen huippututkimusyksikön selvityksissä."http://www.tapionajatukset.com/61


"MOT-käsikirjoituksen LOPPUOSA"

"Juonto: Jopa IPCC on myöntänyt, että viime vuosisadan 0,7 asteen lämmönnoususta huomattava osa johtui luonnollisesta vaihtelusta. Ihmisen osuudeksi siitä voidaan panna ehkä puolet, mutta kaupunkilämmön vuoksi kasvihuonekaasujen syyksi jää ehkä vain muutama asteen kymmenesosa."

"Pelkkien hiilidioksidipäästöjen vaikutus ilmastoon voi olla niin pieni, että se hukkuu mittavirheisiin. Voi olla, että Aurinko sittenkin dominoi ilmastonmuutosta, vaikka sen suora lämpösäteily ei riitäkään aiheuttamaan suuria muutoksia."http://www.tapionajatukset.com/87

)Jos lainaukset ovat irroitettu väärin asiayhteyksistään, niin infoa kiitos. Välttämättä ajatukset eivät ole Tapion koko päätelmä tai lainaus, vaan osia niistä.)

Lue lisää

"Maan keskilämpötila on nykyään noin 15 °C astetta eli 288 K (Kelviniä). Maa sijaitsee Aurinkoa ympäröivällä elinkelpoisella vyöhykkeellä. Laskelmissa Maata voidaan tarkastella säteilyä heijastavana ja imevänä kappaleena, jonka lämpötiloja voi laskea Auringon säteilystä. Maan etäisyydelle tulee Auringon säteilyä 1370 W/m². Maa heijastaa Auringon säteilystä noin 39 %. Ilmakehä heijastaa 6%, pilvet sirottavat ja heijastavat 20%, Maan pinta 4%. Noin 58% Maan pinnasta on pilvien peitossa, yhtenäisiä paksuja pilvialueita on noin 20-30% alalla.[1][2][3] Pilviin ja ilmakehään imeytyy 20% Auringon säteilystä, ja 51% imeytyy Maahan. Tällä osuudella on suurin lämmittävä vaikutus."

Mikä merkitys onkaan noella ja maan käytöllä tuohon 51%:n. Ja toisaaltaan sen lämmön imeytymiseen maahan tai toisaaltaan puiden ja muiden kasvien haihduttavan vaikutuksen ansiosta ilmaan... Jos kasvillisuutta tuhotaan, niin lämpö varastoituu eritavalla eri pintoihin, josta lämpö säteilee pidempään iltaan kuin mitä toisaalta ilmassa oleva lämpö tekisi. Rakennusten vaikutus kaupungeissa ja teollisuudessa on jo sinällään oma lukunsa ilman omaakin energian tuottoa. Monissa tehdassaleissa on tukahduttavan kuuma pitkälle iltaan saakka. Punainen tiilirakennus imee lämmön itseensä kuin pesusieni ja luovuttaa sitä tasaisesti sen jälkeen ulos. Maa toimii kuin varaava takka. Mutta siinäkin on eroa, että onko kyseessä kiinteä aines vai irrallinen aines. Ruokamulta on usein viileää melkeen heti pinnan jälkeen, sen sijaan kallio tai asfaltti on lämmin vielä illallakin jossain määrin.

Pelkästään sillä että kuinka paljon joku imee valoa ei ole ainoana merkitystä, vaan myös lämmön varaamiskyvyllä. Mullassa oleva lämpö usein haihduttaa kosteutta, joka viilentää nopeammin materian, kun hengittämätön aines sitoo lämmön itseensä kuin kasvihuonekaasu konsanaan ja luovuttaa sitä hitaammin pois.

jaripilli kirjoitti:

"Sademetsiä on perinteisesti kutsuttu "maapallon keuhkoiksi", sillä niiden arveltiin aiemmin tuottavan jopa 40 prosenttia maapallon ilmakehän hapesta. Tosiasiassa näin ei kuitenkaan ole, sillä sademetsät kuluttavat suurimman osan tuottamastaan hapesta tai jopa tuotantoaan suuremman määrän ollen näin hapen nettokuluttajia.lähde? Maapallon todelliset keuhkot ovat valtamerten levät, jotka tuottavat suurimman osan hapesta."

"Sademetsien tuhoamisella on kuitenkin suora yhteys kasvihuoneilmiön voimistumiseen. Sademetsien kaskeaminen ja kaatuneiden puunosien hajoaminen tuottaa ilmakehään vuosittain 2–3 miljardia tonnia hiiltä hiilidioksidin ja -monoksidin muodossa, mikä vastaa kolmannesta ilmakehään päätyvän ylimääräisen hiilidioksidin kokonaismäärästä.lähde? Lisäksi jos kaikkein eniten auringonvaloa saavan päiväntasaajan seudun pinta vaihtuu vihreästä metsästä paljaaksi, kasvaa maapallon pinnan saama säteilymäärä huomattavasti, ja albedovaikutukseksi kutsuttu ilmiö muuttaa ilmavirtojen ja sateiden kulkua laajoilla alueilla. Vaikka sademetsien vähentyminen ei todennäköisesti uhkaakaan maapallon happitasapainoa, on sillä hyvin merkittävä ilmastollinen vaikutus."

Yllä oleva on suora lainaus wikipediasta.

Kun levillä on ratkaiseva merkitys, mikä merkitys on kalastuksen lisääntymisellä ja muulla vesiliikenteellä ja vesien muokkauksella?

Lue lisää

"Musta hiili aiheuttaa lämpenemistä kahdella tavalla: ilmakehässä se imee itseensä auringonsäteilyä ja lämmittää näin ympäröivää ilmaa ja maahan laskeutuessaan se tummentaa vaaleat lumi- ja jääpinnat aiheuttaen niiden sulamista. Vaikutus on sama kuin hangelle heitetyllä tuhkalla, jonka avulla pälvet saadaan syntymään aikaisemmin keväällä."

"Mustaa hiiltä syntyy erityisesti fossiilisten polttoaineiden kuten kivihiilien ja öljyn poltosta, dieselmoottoreista, metsäpaloista, kerosiinilamppuista sekä erilaisten biomateriaalien kuten puun ja eläinlannan poltosta. Siis kaikesta biomassan epätäydellisestä palamisesta."

"Mustan hiilen päästöt ovat arvioiden mukaan lisääntyneet noin 6-kertaisiksi teollistumisen aikana. Nykyään valtaosa päästöistä syntyy Aasian kotitalouksissa tapahtuvasta tulen käytöstä. Ilmavirtausten mukana nokihiukkaset kulkeutuvat kaikkialle maapallolle."

"Varovaisten arvioiden mukaan tonni mustahiilipäästöjä aiheuttaa 600 kertaa voimakkaamman ilmastopakotteen kuin tonni hiilidioksidipäästöjä."

jaripilli kirjoitti:

"Musta hiili aiheuttaa lämpenemistä kahdella tavalla: ilmakehässä se imee itseensä auringonsäteilyä ja lämmittää näin ympäröivää ilmaa ja maahan laskeutuessaan se tummentaa vaaleat lumi- ja jääpinnat aiheuttaen niiden sulamista. Vaikutus on sama kuin hangelle heitetyllä tuhkalla, jonka avulla pälvet saadaan syntymään aikaisemmin keväällä."

"Mustaa hiiltä syntyy erityisesti fossiilisten polttoaineiden kuten kivihiilien ja öljyn poltosta, dieselmoottoreista, metsäpaloista, kerosiinilamppuista sekä erilaisten biomateriaalien kuten puun ja eläinlannan poltosta. Siis kaikesta biomassan epätäydellisestä palamisesta."

"Mustan hiilen päästöt ovat arvioiden mukaan lisääntyneet noin 6-kertaisiksi teollistumisen aikana. Nykyään valtaosa päästöistä syntyy Aasian kotitalouksissa tapahtuvasta tulen käytöstä. Ilmavirtausten mukana nokihiukkaset kulkeutuvat kaikkialle maapallolle."

"Varovaisten arvioiden mukaan tonni mustahiilipäästöjä aiheuttaa 600 kertaa voimakkaamman ilmastopakotteen kuin tonni hiilidioksidipäästöjä."

Lue lisää

Likaista lunta ja jäätä...

http://images.google.fi/imgres?imgurl=http://farm1.static.flickr.com/143/401167828_2ae9036645.jpg?v=0&imgrefurl=http://flick...

http://3.bp.blogspot.com/_W5IH6QBMWBU/SZXD08mkELI/AAAAAAAAC98/x50RrewPxhw/s400/IMG_9123.JPG

http://agerbak.com/michael/blog/katie/CIMG1908.JPG

http://2.bp.blogspot.com/_TB9ELX50FsY/SnjQ3kt9F4I/AAAAAAAAAHY/aLB10Iuebz4/s1600-h/P8041233.jpg

http://4.bp.blogspot.com/_TB9ELX50FsY/SnIvaXFCv1I/AAAAAAAAAEg/g8IaB46aHP4/s1600-h/P7300595.jpg

http://2.bp.blogspot.com/_TB9ELX50FsY/SnjPoH-TLsI/AAAAAAAAAHI/iZQyn67jHEU/s1600-h/P8041236.jpg


Ja samaa ilmiötä näette täällä Suomessakin. Katsokaa vaan katujen varsille, että mille se lumi siinä näyttää ja mistä se keväällä ensin sulaa.

jaripilli kirjoitti:

Likaista lunta ja jäätä...

http://images.google.fi/imgres?imgurl=http://farm1.static.flickr.com/143/401167828_2ae9036645.jpg?v=0&imgrefurl=http://flick...

http://3.bp.blogspot.com/_W5IH6QBMWBU/SZXD08mkELI/AAAAAAAAC98/x50RrewPxhw/s400/IMG_9123.JPG

http://agerbak.com/michael/blog/katie/CIMG1908.JPG

http://2.bp.blogspot.com/_TB9ELX50FsY/SnjQ3kt9F4I/AAAAAAAAAHY/aLB10Iuebz4/s1600-h/P8041233.jpg

http://4.bp.blogspot.com/_TB9ELX50FsY/SnIvaXFCv1I/AAAAAAAAAEg/g8IaB46aHP4/s1600-h/P7300595.jpg

http://2.bp.blogspot.com/_TB9ELX50FsY/SnjPoH-TLsI/AAAAAAAAAHI/iZQyn67jHEU/s1600-h/P8041236.jpg


Ja samaa ilmiötä näette täällä Suomessakin. Katsokaa vaan katujen varsille, että mille se lumi siinä näyttää ja mistä se keväällä ensin sulaa.

Lue lisää

http://mirror-uk-rb1.gallery.hd.org/_exhibits/natural-science/_more2001/_more01/glacier-ice-blue-tint-dirty-Fox-Glacier-Southern...

http://www.foxnews.com/photoessay/photoessay_6132_images/1230080903_M_123008_snow.jpg

http://farm1.static.flickr.com/172/384761007_b9efc62224.jpg?v=0

No koko kasvihuoneilmiö perustuu siihen, että tietyt kaasut eivät päästä energiaa takaisin avaruuteen. Heijastuminen... Sillä on selkein tapa kuvata asiaa. Tavallaanhan se heijastaa energiaan takaisin. Vaikka asia ei olisikaan aivan tasan tarkasti näin. Kikkaile sä vaan sanoilla.

"ei siellä mikään sulamassa ole" Kyseinen lause kuten jään muodostumis lause koski napa-aluetta. Ei koko mannerta.

"Suuri, ja se voimistaa antropogeenista lämpenemistä." Kerro toki teoriasi miten asian laita on kokonaisuudessaan näin? Otit varmaan huomioon pilvien heijastusvaikutuksenkin? Juuri hiljattain joku ilmastonmuutoksen tukija tuossa perusteli kantaansa sillä, kuinka yläilmakehässä ollut vesihöyry oli heijastanut osan auringon valosta takaisin avaruuteen.

Tuo energian määrä... Itse en puhunut kyseisellä asialla olevan merkitystä maailman lämpenemiseen, vaan lämpötilojen harhaanjohtavaan vaikutukseen. Ymmärrätkö? Jos pääkaupunkiseudulla on väkeä se kolme milliä, niin sillä on vaikutusta siihen että on useammin tiet loskassa. Tai Loviisan ydinvoimala nostaa Loviisan lämpötiloja. Siellä on meri sulana. Jos energioista alettais puhumaan maailman lämmittäjänä, niin ottaisin puheeksi Kiinan tai Usan, mutta en usko siihen, vaan noiden energioiden muuttavan paikallisesti lämpötilaa, jolloin kyseisillä mittaustuloksilla voi heittää vesilintua. Maankäytöllä ja maan pinnanheijastumisen muuttumisella sen sijaan aletaan puhumaan jo energioista, joilla merkitystä alkaa olemaan. Ja samoin sillä energian rakenteella, joka muuttaa valon näkyvästä valosta infrapunavaloksi. Johon hiilidioksidi taas reagoi... HEIJASTAMALLA energiaa takaisin maahan.

jaripilli kirjoitti:

No koko kasvihuoneilmiö perustuu siihen, että tietyt kaasut eivät päästä energiaa takaisin avaruuteen. Heijastuminen... Sillä on selkein tapa kuvata asiaa. Tavallaanhan se heijastaa energiaan takaisin. Vaikka asia ei olisikaan aivan tasan tarkasti näin. Kikkaile sä vaan sanoilla.

"ei siellä mikään sulamassa ole" Kyseinen lause kuten jään muodostumis lause koski napa-aluetta. Ei koko mannerta.

"Suuri, ja se voimistaa antropogeenista lämpenemistä." Kerro toki teoriasi miten asian laita on kokonaisuudessaan näin? Otit varmaan huomioon pilvien heijastusvaikutuksenkin? Juuri hiljattain joku ilmastonmuutoksen tukija tuossa perusteli kantaansa sillä, kuinka yläilmakehässä ollut vesihöyry oli heijastanut osan auringon valosta takaisin avaruuteen.

Tuo energian määrä... Itse en puhunut kyseisellä asialla olevan merkitystä maailman lämpenemiseen, vaan lämpötilojen harhaanjohtavaan vaikutukseen. Ymmärrätkö? Jos pääkaupunkiseudulla on väkeä se kolme milliä, niin sillä on vaikutusta siihen että on useammin tiet loskassa. Tai Loviisan ydinvoimala nostaa Loviisan lämpötiloja. Siellä on meri sulana. Jos energioista alettais puhumaan maailman lämmittäjänä, niin ottaisin puheeksi Kiinan tai Usan, mutta en usko siihen, vaan noiden energioiden muuttavan paikallisesti lämpötilaa, jolloin kyseisillä mittaustuloksilla voi heittää vesilintua. Maankäytöllä ja maan pinnanheijastumisen muuttumisella sen sijaan aletaan puhumaan jo energioista, joilla merkitystä alkaa olemaan. Ja samoin sillä energian rakenteella, joka muuttaa valon näkyvästä valosta infrapunavaloksi. Johon hiilidioksidi taas reagoi... HEIJASTAMALLA energiaa takaisin maahan.

Lue lisää

Ehkäpä sinunkin uusi kirjoittelija (?) kannattaisi opetella edes vähän noita perusasioita, ennen kuin alat spämmäämään huuhaatasi palstalle isommissa määrin:

http://www.ilmasto.org/ilmastonmuutos/perusteet.html
http://www.ilmasto.org/ilmastonmuutos/perusteet/kasvihuonekaasut.html
http://www.ilmasto.org/ilmastonmuutos/perusteet/kasvihuonekaasut/hiilidioksidi.html

hu hoijaa kirjoitti:

Ehkäpä sinunkin uusi kirjoittelija (?) kannattaisi opetella edes vähän noita perusasioita, ennen kuin alat spämmäämään huuhaatasi palstalle isommissa määrin:

http://www.ilmasto.org/ilmastonmuutos/perusteet.html
http://www.ilmasto.org/ilmastonmuutos/perusteet/kasvihuonekaasut.html
http://www.ilmasto.org/ilmastonmuutos/perusteet/kasvihuonekaasut/hiilidioksidi.html

Lue lisää

Tyyppi nimimerkin takaa: Hohhoijaa...

Niin tiedän varsin hyvin miten kasvihuoneilmiö toimii. Sillä on vaikutusta maapallon lämpötilaan aika paljonkin joo. Totta. Kyse on maan heijastumisen muuttumisesta infrapunasäteilyksi ja sen vaikutuksesta hiilidioksidiin. Tässä suhteessa myös maankäytöllä on merkitystä jos valon heijastuminen sen johdosta vähenee ja infrapunan heijastuminen kasvaa. Mutta miksei puhuta metaanipäästöjen kasvusta ensisijaisesti? 150% kasvanut metaanin osuus ilmakehässä. 21 kertainen kasvihuonekaasu hiilidioksidiin nähden. Lannat pelloilta talteen. Nyt kuitenkin koko rakenne ei ole tiedossa mitä tapahtuu, jos ja kun maapallo lämpenee.

Metsien hakkuut estää kuitenkin toisaalla pilvien muodostumista, joka taas lisää infrapunasäteilyä. Joidenkin vesialueiden kuivuminen... Suuriakin järviä... Aral vaikkapa. Vesi heijastaa valoa eritasolla avaruuteen kuin kuiva maa. Valohan pääsee takaisin avaruuteen, mutta ei lämpösäteily. Maankäytöllä on moninaiset vaikutukset, eikä vähiten siksi, että hiilidioksidia tuskin olisi tällaisia määriä, jollei suuria alueita olisi hakattu sademetsävapaiksi alueiksi.

Jos lämpeneminen vaivaa, niin nimen omaan lämmöntuhlaajaenergiaa pitäisi välttää. Keksiä ratkaisuja lauhdevoimaloille hyödyntää tarkemmin lauhdevedet ja teollisuudelle sähkönsäästökuureja. Oikeasti ihmisiltä on kiristetty näitä ruuveja, mutta teollisuudelta ei. Sellaisista ei kuitenkaan valtiovalta puhu, vaan taviksien eenergiaverotuksen korottamisesta. Ja jostain lamppujen vaihtamisesta. Peittäis autiomaat paneleilla ja repis sieltä sen tarvittavan sähköenergian. Rikastuis hiukan jotkut valtiotkin. Tai kaupunkien talojen katoille paneelit. Sieltäkin jotain irtoais. Noilta aurinkopaneleilta pitäisi verot poistaa eikä turpeelta. Joutsensilppureita en kaipaa kyllä. Tai sitten pitäisi sijoittaa hyvin tarkasti oikeisiin paikkoihin.

Jos pilvet lisääntyvät, niin samalla valo heijastuu takaisin avaruuteen suuremmissa määrin kuin aiemmin. Jos sateet lisääntyisivät ja lumipeite pysyisi paksumman kerroksen takia viikon pidempään Suomessa, mitä se vaikuttaisi? Oikeasti muuttujia koko yhtälössä on paljon enemmän kuin vain hiilidioksidi, jonka nimeen tässä huudetaan. Mikä on ihmisen osuus hiilidioksidin kasvusta? Siis tuotosta tarkoitan. En metsien hakkuun vaikutuksista tai merien lämpenemisien kerrannaisvaikutuksista.

viime vuosikymmeninä jonka vuoksi lämpötilatrendien laatiminen satojen vuosien ajalta lienee melko vaikeaa jollei asfaltointi- ja muiden urbaanientrendin muutosta oteta vakavasti huomioon?

! kirjoitti:

viime vuosikymmeninä jonka vuoksi lämpötilatrendien laatiminen satojen vuosien ajalta lienee melko vaikeaa jollei asfaltointi- ja muiden urbaanientrendin muutosta oteta vakavasti huomioon?

Lue lisää

Ei trendejä laadita. Trendit lasketaan havaintoaineiston perusteella. Lämpösaarekeilmiöllä ei ole nettovaikutusta maapallon lämpötilaa kuvaaviin aikasarjoihin. Tämä tosiseikka on todettu useassa tutkimuksessa.

jaripilli kirjoitti:

No koko kasvihuoneilmiö perustuu siihen, että tietyt kaasut eivät päästä energiaa takaisin avaruuteen. Heijastuminen... Sillä on selkein tapa kuvata asiaa. Tavallaanhan se heijastaa energiaan takaisin. Vaikka asia ei olisikaan aivan tasan tarkasti näin. Kikkaile sä vaan sanoilla.

"ei siellä mikään sulamassa ole" Kyseinen lause kuten jään muodostumis lause koski napa-aluetta. Ei koko mannerta.

"Suuri, ja se voimistaa antropogeenista lämpenemistä." Kerro toki teoriasi miten asian laita on kokonaisuudessaan näin? Otit varmaan huomioon pilvien heijastusvaikutuksenkin? Juuri hiljattain joku ilmastonmuutoksen tukija tuossa perusteli kantaansa sillä, kuinka yläilmakehässä ollut vesihöyry oli heijastanut osan auringon valosta takaisin avaruuteen.

Tuo energian määrä... Itse en puhunut kyseisellä asialla olevan merkitystä maailman lämpenemiseen, vaan lämpötilojen harhaanjohtavaan vaikutukseen. Ymmärrätkö? Jos pääkaupunkiseudulla on väkeä se kolme milliä, niin sillä on vaikutusta siihen että on useammin tiet loskassa. Tai Loviisan ydinvoimala nostaa Loviisan lämpötiloja. Siellä on meri sulana. Jos energioista alettais puhumaan maailman lämmittäjänä, niin ottaisin puheeksi Kiinan tai Usan, mutta en usko siihen, vaan noiden energioiden muuttavan paikallisesti lämpötilaa, jolloin kyseisillä mittaustuloksilla voi heittää vesilintua. Maankäytöllä ja maan pinnanheijastumisen muuttumisella sen sijaan aletaan puhumaan jo energioista, joilla merkitystä alkaa olemaan. Ja samoin sillä energian rakenteella, joka muuttaa valon näkyvästä valosta infrapunavaloksi. Johon hiilidioksidi taas reagoi... HEIJASTAMALLA energiaa takaisin maahan.

Lue lisää

"No koko kasvihuoneilmiö perustuu siihen, että tietyt kaasut eivät päästä energiaa takaisin avaruuteen. Heijastuminen... Sillä on selkein tapa kuvata asiaa. Tavallaanhan se heijastaa energiaan takaisin. Vaikka asia ei olisikaan aivan tasan tarkasti näin. Kikkaile sä vaan sanoilla."

Ei.

Kasvihuonekaasut absorboivat infrapunasäteilyä tietyillä taajuuskaistoilla. Muilla kastoilla säteilyä pääsee avaruuteen.

Heijastumisella on tarkka määritelmä fysiikassa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Heijastuminen). Se ei ole selkein tapa kuvata asiaa eikä kyse ole mistään sanoilla kikkailuista. Kyse on siitä, että käytetään oikeita termejä. Muutoin ei ole yhteistä kieltä.

"Kerro toki teoriasi miten asian laita on kokonaisuudessaan näin?"

Hypoteesi ei ole minun. Vesihöyryn positiivinen palaute lämpötilaan on yleisesti tunnettu. Eikö perusasiat ole hallussa?

"Otit varmaan huomioon pilvien heijastusvaikutuksenkin?"

Vallitseva näkemys pitää pilvien nettovaikutusta viilentävänä. Pilvet ovat kuitenkin tiivistynyttä vettä, ei vesihöyryä, joten pilvien kytkös lämpötilaan on erilainen.

"Jos pääkaupunkiseudulla on väkeä se kolme milliä, niin sillä on vaikutusta siihen että on useammin tiet loskassa."

Kuvitteletko keksineesi kaupunkisaarekeilmiön (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaupunkisaarekeilmiö)? Kuvitteletko olevasi ensimmäinen, joka pohtii sen vaikutusta lämpötilamittauksiin (http://agwobserver.wordpress.com/2009/12/27/papers-on-urban-heat-island/)?

"Ja samoin sillä energian rakenteella, joka muuttaa valon näkyvästä valosta infrapunavaloksi. Johon hiilidioksidi taas reagoi... HEIJASTAMALLA energiaa takaisin maahan."

Vaude! Energian rakenteella? Huh?

Osa auringon säteilystä heijastuu suoraan takaisin avaruuteen (tässä heijastus-sana on oikeassa käyttötarkoituksessaan) eikä jää lämmittämään maapalloa. Osa säteilystä absorboituu eli imeytyy (http://fi.wikipedia.org/wiki/Absorptio_(sähkömagneettinen_säteily)) maapallon pintakerrokseen ja lämmittää sitä. Lämmin maapallo säteilee infrapunasäteilyä ylöspäin ilmakehään. Tuota säteilyä kasvihuonekaasut absorboivat eli imevät itseensä ja tämä saa aikaan alailmakehän (troposfäärin) lämpenemistä. Troposfääri on siis kasvihuonekaasujen ansiosta lämpimämpi kuin se olisi ilman niitä.

........ kirjoitti:

"No koko kasvihuoneilmiö perustuu siihen, että tietyt kaasut eivät päästä energiaa takaisin avaruuteen. Heijastuminen... Sillä on selkein tapa kuvata asiaa. Tavallaanhan se heijastaa energiaan takaisin. Vaikka asia ei olisikaan aivan tasan tarkasti näin. Kikkaile sä vaan sanoilla."

Ei.

Kasvihuonekaasut absorboivat infrapunasäteilyä tietyillä taajuuskaistoilla. Muilla kastoilla säteilyä pääsee avaruuteen.

Heijastumisella on tarkka määritelmä fysiikassa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Heijastuminen). Se ei ole selkein tapa kuvata asiaa eikä kyse ole mistään sanoilla kikkailuista. Kyse on siitä, että käytetään oikeita termejä. Muutoin ei ole yhteistä kieltä.

"Kerro toki teoriasi miten asian laita on kokonaisuudessaan näin?"

Hypoteesi ei ole minun. Vesihöyryn positiivinen palaute lämpötilaan on yleisesti tunnettu. Eikö perusasiat ole hallussa?

"Otit varmaan huomioon pilvien heijastusvaikutuksenkin?"

Vallitseva näkemys pitää pilvien nettovaikutusta viilentävänä. Pilvet ovat kuitenkin tiivistynyttä vettä, ei vesihöyryä, joten pilvien kytkös lämpötilaan on erilainen.

"Jos pääkaupunkiseudulla on väkeä se kolme milliä, niin sillä on vaikutusta siihen että on useammin tiet loskassa."

Kuvitteletko keksineesi kaupunkisaarekeilmiön (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaupunkisaarekeilmiö)? Kuvitteletko olevasi ensimmäinen, joka pohtii sen vaikutusta lämpötilamittauksiin (http://agwobserver.wordpress.com/2009/12/27/papers-on-urban-heat-island/)?

"Ja samoin sillä energian rakenteella, joka muuttaa valon näkyvästä valosta infrapunavaloksi. Johon hiilidioksidi taas reagoi... HEIJASTAMALLA energiaa takaisin maahan."

Vaude! Energian rakenteella? Huh?

Osa auringon säteilystä heijastuu suoraan takaisin avaruuteen (tässä heijastus-sana on oikeassa käyttötarkoituksessaan) eikä jää lämmittämään maapalloa. Osa säteilystä absorboituu eli imeytyy (http://fi.wikipedia.org/wiki/Absorptio_(sähkömagneettinen_säteily)) maapallon pintakerrokseen ja lämmittää sitä. Lämmin maapallo säteilee infrapunasäteilyä ylöspäin ilmakehään. Tuota säteilyä kasvihuonekaasut absorboivat eli imevät itseensä ja tämä saa aikaan alailmakehän (troposfäärin) lämpenemistä. Troposfääri on siis kasvihuonekaasujen ansiosta lämpimämpi kuin se olisi ilman niitä.

Lue lisää

Myönnän että heijastuminen ei ole suoranaisesti sama asia kuin absorboituminen, mutta selittää tietyllä tapaa sitä miten se toimii. Kuitenkin vertaus kasvihuoneeseen, jossa on muovinen kehys ympärillä ja sanotaan että kaikki on hiilidioksidin ansiota ja vieläpä ihmisen aiheuttamaa... Siis hiilidioksidihan ei absorboi koko infrapunasäteilyn määrää, vaan vain osan siitä. Ja se osa minkä verran ihminen on hiilidioksidikuormitusta kasvattanut, puhutaan prosentin murto-osasta ja vain tosiaankin siitä infrapunasäteilystä mitä hiilidioksidi absorboi. Jos maasta heijastuva valon määrä pienenee ja silloinhan infrapunasäteilyn määrä kasvaa. Musta imee tehokkaimmin valoa ja luovuttaa herkimmin lämpöä. Osa syy siihen miksi pellotkin kynnetään syksyllä. Jos maankäyttö ei omalta osaltaan vähentäisi näkyvän valon heijastumista ja saataisiin nokipäästöjä kuriin niin eikö silloin jäisi merkittävä osa auringonvalosta muuttumatta infrapunasäteilyksi.

Niin tiedän kyllä, että vesi on kasvihuonekaasuista kaikista tärkein. Mutta se ei ole veden koko totuus ilmaston säätelijänä. No otetaanpa tällainen ajatus... Vesihän sitoo hiilidioksidia. Jos sataa enemmän, eikö se sade samalla sido itseensä osan hiilidioksidista? Ja sade päätyy maahan tai jokiin ja meriin.

"Troposfääri on siis kasvihuonekaasujen ansiosta lämpimämpi kuin se olisi ilman niitä."

Joo tästä ei ole epäilystäkään. Mutta vaikka hiilidioksidipitoisuudet pysyisivät samoina ja samaan aikaan infrapunasäteilyn määrä lisääntyisi, niin tulos olisi aivan sama. Ei koko muutosta voi laittaa juuri ihmisen toiminnan aiheittaman lisääntyneen hiilidioksidin piikkiin. Eikä edes Metaanin piikkiin. Sen voi jopa joiltain osin laittaa suoraan metsänhakkuiden kautta vehentyneen pilvisyyden piikkiin joillain alueilla. Hiilidioksidi ja siinä ihmisen teollisuuden tms aiheuttama hiilidioksidi ei ole koko tarina.

Lämpösaarekeilmiötä en todellakaan ole keksinyt minä. Se vaan että indeksit joilla lämpötiloja lasketaan perustuu henkilömääriin, ei kasvaneeseen energian käyttöön. Ja rakenne energian käytössä eri puolilla maailmaa vaihtelee. Kaupungin saasteillakin oma merkityksensä.

jaripilli kirjoitti:

Myönnän että heijastuminen ei ole suoranaisesti sama asia kuin absorboituminen, mutta selittää tietyllä tapaa sitä miten se toimii. Kuitenkin vertaus kasvihuoneeseen, jossa on muovinen kehys ympärillä ja sanotaan että kaikki on hiilidioksidin ansiota ja vieläpä ihmisen aiheuttamaa... Siis hiilidioksidihan ei absorboi koko infrapunasäteilyn määrää, vaan vain osan siitä. Ja se osa minkä verran ihminen on hiilidioksidikuormitusta kasvattanut, puhutaan prosentin murto-osasta ja vain tosiaankin siitä infrapunasäteilystä mitä hiilidioksidi absorboi. Jos maasta heijastuva valon määrä pienenee ja silloinhan infrapunasäteilyn määrä kasvaa. Musta imee tehokkaimmin valoa ja luovuttaa herkimmin lämpöä. Osa syy siihen miksi pellotkin kynnetään syksyllä. Jos maankäyttö ei omalta osaltaan vähentäisi näkyvän valon heijastumista ja saataisiin nokipäästöjä kuriin niin eikö silloin jäisi merkittävä osa auringonvalosta muuttumatta infrapunasäteilyksi.

Niin tiedän kyllä, että vesi on kasvihuonekaasuista kaikista tärkein. Mutta se ei ole veden koko totuus ilmaston säätelijänä. No otetaanpa tällainen ajatus... Vesihän sitoo hiilidioksidia. Jos sataa enemmän, eikö se sade samalla sido itseensä osan hiilidioksidista? Ja sade päätyy maahan tai jokiin ja meriin.

"Troposfääri on siis kasvihuonekaasujen ansiosta lämpimämpi kuin se olisi ilman niitä."

Joo tästä ei ole epäilystäkään. Mutta vaikka hiilidioksidipitoisuudet pysyisivät samoina ja samaan aikaan infrapunasäteilyn määrä lisääntyisi, niin tulos olisi aivan sama. Ei koko muutosta voi laittaa juuri ihmisen toiminnan aiheittaman lisääntyneen hiilidioksidin piikkiin. Eikä edes Metaanin piikkiin. Sen voi jopa joiltain osin laittaa suoraan metsänhakkuiden kautta vehentyneen pilvisyyden piikkiin joillain alueilla. Hiilidioksidi ja siinä ihmisen teollisuuden tms aiheuttama hiilidioksidi ei ole koko tarina.

Lämpösaarekeilmiötä en todellakaan ole keksinyt minä. Se vaan että indeksit joilla lämpötiloja lasketaan perustuu henkilömääriin, ei kasvaneeseen energian käyttöön. Ja rakenne energian käytössä eri puolilla maailmaa vaihtelee. Kaupungin saasteillakin oma merkityksensä.

Lue lisää

"Ja se osa minkä verran ihminen on hiilidioksidikuormitusta kasvattanut, puhutaan prosentin murto-osasta ..."

Jos ihmisen hiilidioksidikuormituksella tarkoitat sitä, kuinka paljon ihminen on ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta kasvattanut, se on n. 36 prosenttia (100 ppm / 280 ppm * 100 %). Ihminen on siis lisännyt ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta arvosta 280 ppm arvoon 380 ppm (itse asiassa lähentelee jo 400 ppm:ää).

"Jos maasta heijastuva valon määrä pienenee ja silloinhan infrapunasäteilyn määrä kasvaa."

Et taaskaan ole ensimmäinen, joka on tätä pohtinut. Albedon muutokset ovat yksi tekijä, jonka tiedetään ilmastoa lämmittäneen. Asia löytyy IPCC:n raportista.

"Ei koko muutosta voi laittaa juuri ihmisen toiminnan aiheittaman lisääntyneen hiilidioksidin piikkiin."

Kannattaisiko tutustua asiaan, ennen kuin esittää virheellisiä väittämiä. IPCC:n raportti on erinomainen lähtökohta, jos tieto kiinnostaa.

"Lämpösaarekeilmiötä en todellakaan ole keksinyt minä."

Sen me kaikki tiedämme. Ainoa epäselvä asia oli se, tiesitkö sinä.

"Se vaan että indeksit joilla lämpötiloja lasketaan perustuu henkilömääriin, ei kasvaneeseen energian käyttöön."

Häh? Eihän tässä lauseessa ole mitään järkeä. Mitä ihmettä henkilömäärillä on maapallon keskilämpötilan laskemisen kanssa?

.... kirjoitti:

"Ja se osa minkä verran ihminen on hiilidioksidikuormitusta kasvattanut, puhutaan prosentin murto-osasta ..."

Jos ihmisen hiilidioksidikuormituksella tarkoitat sitä, kuinka paljon ihminen on ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta kasvattanut, se on n. 36 prosenttia (100 ppm / 280 ppm * 100 %). Ihminen on siis lisännyt ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta arvosta 280 ppm arvoon 380 ppm (itse asiassa lähentelee jo 400 ppm:ää).

"Jos maasta heijastuva valon määrä pienenee ja silloinhan infrapunasäteilyn määrä kasvaa."

Et taaskaan ole ensimmäinen, joka on tätä pohtinut. Albedon muutokset ovat yksi tekijä, jonka tiedetään ilmastoa lämmittäneen. Asia löytyy IPCC:n raportista.

"Ei koko muutosta voi laittaa juuri ihmisen toiminnan aiheittaman lisääntyneen hiilidioksidin piikkiin."

Kannattaisiko tutustua asiaan, ennen kuin esittää virheellisiä väittämiä. IPCC:n raportti on erinomainen lähtökohta, jos tieto kiinnostaa.

"Lämpösaarekeilmiötä en todellakaan ole keksinyt minä."

Sen me kaikki tiedämme. Ainoa epäselvä asia oli se, tiesitkö sinä.

"Se vaan että indeksit joilla lämpötiloja lasketaan perustuu henkilömääriin, ei kasvaneeseen energian käyttöön."

Häh? Eihän tässä lauseessa ole mitään järkeä. Mitä ihmettä henkilömäärillä on maapallon keskilämpötilan laskemisen kanssa?

Lue lisää

"Jos ihmisen hiilidioksidikuormituksella tarkoitat sitä, kuinka paljon ihminen on ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta kasvattanut, se on n. 36 prosenttia (100 ppm / 280 ppm * 100 %). Ihminen on siis lisännyt ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta arvosta 280 ppm arvoon 380 ppm (itse asiassa lähentelee jo 400 ppm:ää)."

Ei se ole kaikki ihmisen ja varsinkaan teollisuuden ja polttoaineiden aikaan saamaa, vaikka niin luulet. Merien kyky sitoa hiilidioksidia on heikentynyt, sademetsistä hakattu suurin osa ja vaikka mitä. Hiilidioksidin kasvaminen johtuu myös lämmenneestä ilmasta. Maatumisprosessi kiihtyy. Ihmisen osuus ei ole laskettavissa suoranaisella vähennyslaskulla. Tai kerroppa mulle miksi Jurakaudella oli se 4-5 kertainen hiilidioksidipitoisuus? Hiilidioksidiåitoisuudet kasvavat myös luonnon omista toimista ja tapahtumista. Jossain sulaa jäätikkö vaikka. En tiedä kaikkia vastauksia, mutta sen tiedän, että ihminen ei ole ainakaan noilla polttamisillaan suoranainen ainot vaikuttaja. Muistaakseni viime vuonna paloi Kreikassa metsät ja Australiassa metsät ja tais olla paloja USAssakin ennätys määrät. Lisäksi on hiukan sodittukin kaukana USAsta... Palaa siinäkin löpöä ja vähän ruutiakin. Käytetään me täällä jotain säästölamppua juu.

IPCC ei jaksa kiinnostaa.

jaripilli kirjoitti:

"Jos ihmisen hiilidioksidikuormituksella tarkoitat sitä, kuinka paljon ihminen on ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta kasvattanut, se on n. 36 prosenttia (100 ppm / 280 ppm * 100 %). Ihminen on siis lisännyt ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta arvosta 280 ppm arvoon 380 ppm (itse asiassa lähentelee jo 400 ppm:ää)."

Ei se ole kaikki ihmisen ja varsinkaan teollisuuden ja polttoaineiden aikaan saamaa, vaikka niin luulet. Merien kyky sitoa hiilidioksidia on heikentynyt, sademetsistä hakattu suurin osa ja vaikka mitä. Hiilidioksidin kasvaminen johtuu myös lämmenneestä ilmasta. Maatumisprosessi kiihtyy. Ihmisen osuus ei ole laskettavissa suoranaisella vähennyslaskulla. Tai kerroppa mulle miksi Jurakaudella oli se 4-5 kertainen hiilidioksidipitoisuus? Hiilidioksidiåitoisuudet kasvavat myös luonnon omista toimista ja tapahtumista. Jossain sulaa jäätikkö vaikka. En tiedä kaikkia vastauksia, mutta sen tiedän, että ihminen ei ole ainakaan noilla polttamisillaan suoranainen ainot vaikuttaja. Muistaakseni viime vuonna paloi Kreikassa metsät ja Australiassa metsät ja tais olla paloja USAssakin ennätys määrät. Lisäksi on hiukan sodittukin kaukana USAsta... Palaa siinäkin löpöä ja vähän ruutiakin. Käytetään me täällä jotain säästölamppua juu.

IPCC ei jaksa kiinnostaa.

Lue lisää

Tiedoksesi, että tuo hörhöilysi on pelkkää huuhaa-hörhöilyä. Eli silkkaa paskaa.

no huh huh kirjoitti:

Tiedoksesi, että tuo hörhöilysi on pelkkää huuhaa-hörhöilyä. Eli silkkaa paskaa.

Vai lukiko se IPCC:n tiedotteessa?

jaripilli kirjoitti:

"Jos ihmisen hiilidioksidikuormituksella tarkoitat sitä, kuinka paljon ihminen on ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta kasvattanut, se on n. 36 prosenttia (100 ppm / 280 ppm * 100 %). Ihminen on siis lisännyt ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta arvosta 280 ppm arvoon 380 ppm (itse asiassa lähentelee jo 400 ppm:ää)."

Ei se ole kaikki ihmisen ja varsinkaan teollisuuden ja polttoaineiden aikaan saamaa, vaikka niin luulet. Merien kyky sitoa hiilidioksidia on heikentynyt, sademetsistä hakattu suurin osa ja vaikka mitä. Hiilidioksidin kasvaminen johtuu myös lämmenneestä ilmasta. Maatumisprosessi kiihtyy. Ihmisen osuus ei ole laskettavissa suoranaisella vähennyslaskulla. Tai kerroppa mulle miksi Jurakaudella oli se 4-5 kertainen hiilidioksidipitoisuus? Hiilidioksidiåitoisuudet kasvavat myös luonnon omista toimista ja tapahtumista. Jossain sulaa jäätikkö vaikka. En tiedä kaikkia vastauksia, mutta sen tiedän, että ihminen ei ole ainakaan noilla polttamisillaan suoranainen ainot vaikuttaja. Muistaakseni viime vuonna paloi Kreikassa metsät ja Australiassa metsät ja tais olla paloja USAssakin ennätys määrät. Lisäksi on hiukan sodittukin kaukana USAsta... Palaa siinäkin löpöä ja vähän ruutiakin. Käytetään me täällä jotain säästölamppua juu.

IPCC ei jaksa kiinnostaa.

Lue lisää

"Merien kyky sitoa hiilidioksidia on heikentynyt ..."

Merten kyky sitoa hiilidioksidia ei ole heikentynyt, ainakaan erään viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan.

"Hiilidioksidin kasvaminen johtuu myös lämmenneestä ilmasta. Maatumisprosessi kiihtyy."

Juurikin näin. Hiilen kierto on lämpötilariippuvainen. Tästä julkaistiin aivan äskettäin tutkimus. Palautteen suuruudeksi arvioitiin n 8 ppm:ää per lämmennyt aste.

"Ihmisen osuus ei ole laskettavissa suoranaisella vähennyslaskulla."

Ihmisen osuus esiteollisen ajan jälkeisestä hiilidioksidipitoisuuden kasvusta on noin 100 prosenttia (eli lähes yksinomaan ihminen on aiheuttanut ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden voimaakaan kasvun).

"Tai kerroppa mulle miksi Jurakaudella oli se 4-5 kertainen hiilidioksidipitoisuus?"

Kun katsot jääkairausten tuloksia, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on viimeiset noin 800 tuhatta vuotta noudattanut samaa sykliä. Jurakaudella tilanne oli todennäköisesti tyystin toisenlainen eikä vertailu nykyaikaan (tai 800 tuhanteen viimeiseen vuoteen) ole kelpo.

"Hiilidioksidiåitoisuudet kasvavat myös luonnon omista toimista ja tapahtumista."

Astronominen sykli on nyt siinä vaiheessa, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden pitäisi hiljalleen laskea. Niin ei kuitenkaan tapahdu ja se johtuu antropogeenisista päästöistä.

"En tiedä kaikkia vastauksia, mutta sen tiedän, että ihminen ei ole ainakaan noilla polttamisillaan suoranainen ainot vaikuttaja."

Kyllä se niin on, että muut tekijät ovat melkolailla pieniä ihmisen aiheuttamiin päästöihin verrattuna.

..... kirjoitti:

"Merien kyky sitoa hiilidioksidia on heikentynyt ..."

Merten kyky sitoa hiilidioksidia ei ole heikentynyt, ainakaan erään viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan.

"Hiilidioksidin kasvaminen johtuu myös lämmenneestä ilmasta. Maatumisprosessi kiihtyy."

Juurikin näin. Hiilen kierto on lämpötilariippuvainen. Tästä julkaistiin aivan äskettäin tutkimus. Palautteen suuruudeksi arvioitiin n 8 ppm:ää per lämmennyt aste.

"Ihmisen osuus ei ole laskettavissa suoranaisella vähennyslaskulla."

Ihmisen osuus esiteollisen ajan jälkeisestä hiilidioksidipitoisuuden kasvusta on noin 100 prosenttia (eli lähes yksinomaan ihminen on aiheuttanut ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden voimaakaan kasvun).

"Tai kerroppa mulle miksi Jurakaudella oli se 4-5 kertainen hiilidioksidipitoisuus?"

Kun katsot jääkairausten tuloksia, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on viimeiset noin 800 tuhatta vuotta noudattanut samaa sykliä. Jurakaudella tilanne oli todennäköisesti tyystin toisenlainen eikä vertailu nykyaikaan (tai 800 tuhanteen viimeiseen vuoteen) ole kelpo.

"Hiilidioksidiåitoisuudet kasvavat myös luonnon omista toimista ja tapahtumista."

Astronominen sykli on nyt siinä vaiheessa, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden pitäisi hiljalleen laskea. Niin ei kuitenkaan tapahdu ja se johtuu antropogeenisista päästöistä.

"En tiedä kaikkia vastauksia, mutta sen tiedän, että ihminen ei ole ainakaan noilla polttamisillaan suoranainen ainot vaikuttaja."

Kyllä se niin on, että muut tekijät ovat melkolailla pieniä ihmisen aiheuttamiin päästöihin verrattuna.

Lue lisää

Olen sitä mieltä ettei tämä väittely johda mihinkään. Niin tiedän että ollaan jumitettu geologiselle jääkaudelle, jota kuvaa jäätiköiden vetäytymiset ja laajentumiset aika ajoin. Jääkausien jälkeen vähemmän puita ja lämpökausina puurajat Suomessakin olleet satoja metrejä ylempänä tuntureissa, sekä havumetsä vyöhykkeet jatkuneet jäämerelle. Joskus on ollut pari kolme kilsaa jäätä tässäkin kohdin. Niin tiedän joo. Noh, arvostan sitä jos itse ajattelee jotain asiaa ja on asiasta jotain mieltä, eikä sokeana toista muiden mielipidettä. Jos näin on, niin selväpä tämä.

"Atlanttinen lämpökausi"

"Tällöin alkoi ns. atlanttinen lämpökausi (tai atlanttinen kausi) joka oli lämpimimmillään 4 800–3 500 eaa. eli 6 800–5 500 vuotta sitten, jolloin ilmasto oli 1–3 astetta nykyistä lämpimämpi ja yleensä kosteampi. Tällöin Etelä-Suomessa vallitsi Keski-Euroopan ilmasto ja monet jalot puulajit viihtyivät täällä. Suomessa kasvoi Keski-euroopan sekametsiä muistuttavia metsiä. Pähkinpensas ja jalava saapuivat noin 6500 eaa.[1] 5400 eaa tuli lehmus. Noin 5100 kalenterivuotta eaa alkaen jalot lehtipuut levisivät Etelä-Suomeen. Tammi, saarni, pähkinäpensas ja jalava kasvoivat Keski-Suomessa. Leppä runsastui räjähdysmäisesti kauden alussa 9 000–8 500. Mänty harvinaistui 9 000–8 000 ja koivu yleistyi hieman samaan aikaan. Jalava yleistyi 9 000–8 000. Lehmus ja tammi levittäytyivät maahamme ehkä jo 8 000 vuotta sitten, mutta viimeistään 7 000 vuotta sitten. Kuusi alkoi levittäytyä idästä männyn ja koivun rinnalle noin 4 200 eaa. Itämeri oli atlanttisella kaudella ns. litorinavaiheessa, jolloin meren pinta oli ehkä jopa 2 metriä nykyistä korkeammalla. Tulivuoren tuhkasta tehdyn tarkan ajoituksen mukaan atlanttinen lämpökausi ei olisi alkanut vielä 8 200 vuotta sitten."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Atlanttinen_lämpökausi

Joo on noita ilmoja pidelly sen Jurakauden jälkeenkin. Siltikin arvostan ajattelua, vaikka oltaisiinkin eri mieltä asioista.

hu hoijaa kirjoitti:

Ehkäpä sinunkin uusi kirjoittelija (?) kannattaisi opetella edes vähän noita perusasioita, ennen kuin alat spämmäämään huuhaatasi palstalle isommissa määrin:

http://www.ilmasto.org/ilmastonmuutos/perusteet.html
http://www.ilmasto.org/ilmastonmuutos/perusteet/kasvihuonekaasut.html
http://www.ilmasto.org/ilmastonmuutos/perusteet/kasvihuonekaasut/hiilidioksidi.html

Lue lisää

Nuo sivut ovat ilmastopolittisia sivustoja, ei siis oikeaa tietoa. Joten lopeta jo...
"Kasvihuoneilmiön ansiosta maapallolla on elämää."
Sinä et puhu asiaa vaan politiikkaa. Jos olet jo politiikassa mukana niin jätä tämä palsta rauhaan. Hoida asiat kuten kunnon poliitikon kuuluukin. Eli et tee mitään.

.... kirjoitti:

"Ja se osa minkä verran ihminen on hiilidioksidikuormitusta kasvattanut, puhutaan prosentin murto-osasta ..."

Jos ihmisen hiilidioksidikuormituksella tarkoitat sitä, kuinka paljon ihminen on ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta kasvattanut, se on n. 36 prosenttia (100 ppm / 280 ppm * 100 %). Ihminen on siis lisännyt ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta arvosta 280 ppm arvoon 380 ppm (itse asiassa lähentelee jo 400 ppm:ää).

"Jos maasta heijastuva valon määrä pienenee ja silloinhan infrapunasäteilyn määrä kasvaa."

Et taaskaan ole ensimmäinen, joka on tätä pohtinut. Albedon muutokset ovat yksi tekijä, jonka tiedetään ilmastoa lämmittäneen. Asia löytyy IPCC:n raportista.

"Ei koko muutosta voi laittaa juuri ihmisen toiminnan aiheittaman lisääntyneen hiilidioksidin piikkiin."

Kannattaisiko tutustua asiaan, ennen kuin esittää virheellisiä väittämiä. IPCC:n raportti on erinomainen lähtökohta, jos tieto kiinnostaa.

"Lämpösaarekeilmiötä en todellakaan ole keksinyt minä."

Sen me kaikki tiedämme. Ainoa epäselvä asia oli se, tiesitkö sinä.

"Se vaan että indeksit joilla lämpötiloja lasketaan perustuu henkilömääriin, ei kasvaneeseen energian käyttöön."

Häh? Eihän tässä lauseessa ole mitään järkeä. Mitä ihmettä henkilömäärillä on maapallon keskilämpötilan laskemisen kanssa?

Lue lisää

Ajatus että ihminen pelkästään lisää ja kasvattaa hiilidioksidin määrää ilmakehässä on täysin naurettava. Johan ilmastohistoriakin osoittaa että hiilidoksidin määrä ei ole vakio kuin ei myöskään lämpötilakaan. Ensinnäkään lähtökohta on kiistanalainen. Ihmiskunnan aikana esiintyneen
hiilidoksidin keskimääräinen osuus ilmakehästä on vasta tutkinnan alla. Tästäkin väännetään vielä kättä. Lisäksi lämpötilojen mittaus on vasta alussa, mittauspisteitä on vasta maa-alueilla jotakuinkin
tieteellisiin tarkoitusperiin soveltuvalla tiehydellä. Näiden sijainnista voin olla eri mieltä. Varsinkin
kun niiden keskittymät ovat lähellä rannikkoalueita sekä niiden korkeusasema on aika "matala".
Viidennes mittareista sijaitsee alle 10 m:iä merenpinnasta Suomessa.Mutta niistä ei sen enmpää.

Mittauspisteet merialueilla ovat taasen auttamattomasti liian harvassa. Lisäksi jäätikköalueiden mittauksista ei voida vielä tieteellisessä mielessä puhuakaan. Voitaisiin sanoa että meri- ja jäätikköalueiden mittaus on harrastetasolla. Niiden mittaajat ovat rahtialuksissa kielitaidottomia "kinkkejä" joiden kapteenille maksetaan siitä että pitävät "lokeja".Mittarit ovat mitä ovat.
Satelliittimittauksien tarkkuudet ovat verrattavissa paikantamiseen tarkoitettujen satelliittien
tarkkuus eli luokkaa 4x4m ruutu. Lämpötiloissa voitaisiin sanoa; tuollainen tarkkuus vastaa sammakosta ennustamista.

"Se vaan että indeksit joilla lämpötiloja lasketaan perustuu henkilömääriin, ei kasvaneeseen energian käyttöön."

Jos et ymmärrä tuota, et voi olla tiedemies vaan olet korkeintaan lukiossa opiskelemassa.

2476 kirjoitti:

Ajatus että ihminen pelkästään lisää ja kasvattaa hiilidioksidin määrää ilmakehässä on täysin naurettava. Johan ilmastohistoriakin osoittaa että hiilidoksidin määrä ei ole vakio kuin ei myöskään lämpötilakaan. Ensinnäkään lähtökohta on kiistanalainen. Ihmiskunnan aikana esiintyneen
hiilidoksidin keskimääräinen osuus ilmakehästä on vasta tutkinnan alla. Tästäkin väännetään vielä kättä. Lisäksi lämpötilojen mittaus on vasta alussa, mittauspisteitä on vasta maa-alueilla jotakuinkin
tieteellisiin tarkoitusperiin soveltuvalla tiehydellä. Näiden sijainnista voin olla eri mieltä. Varsinkin
kun niiden keskittymät ovat lähellä rannikkoalueita sekä niiden korkeusasema on aika "matala".
Viidennes mittareista sijaitsee alle 10 m:iä merenpinnasta Suomessa.Mutta niistä ei sen enmpää.

Mittauspisteet merialueilla ovat taasen auttamattomasti liian harvassa. Lisäksi jäätikköalueiden mittauksista ei voida vielä tieteellisessä mielessä puhuakaan. Voitaisiin sanoa että meri- ja jäätikköalueiden mittaus on harrastetasolla. Niiden mittaajat ovat rahtialuksissa kielitaidottomia "kinkkejä" joiden kapteenille maksetaan siitä että pitävät "lokeja".Mittarit ovat mitä ovat.
Satelliittimittauksien tarkkuudet ovat verrattavissa paikantamiseen tarkoitettujen satelliittien
tarkkuus eli luokkaa 4x4m ruutu. Lämpötiloissa voitaisiin sanoa; tuollainen tarkkuus vastaa sammakosta ennustamista.

"Se vaan että indeksit joilla lämpötiloja lasketaan perustuu henkilömääriin, ei kasvaneeseen energian käyttöön."

Jos et ymmärrä tuota, et voi olla tiedemies vaan olet korkeintaan lukiossa opiskelemassa.

Lue lisää

Ilmaston muutoksen tutkimuksessa perus idea ei toimi, jollei mittailla oikeita lukuja tasaisesti ja kolmiulotteisesti. Ja sittenkin... Ilmasto reagoi suhteellisen nopeasti muutoksiin, vaikkapa lisääntyneeseen säteilyyn, jos samaa vertaa merien sekoittumiseen ja sitä kautta ilmaston muuttumiseen.

Jos säteilyn taso nousisi vaikkapa sen verran, että ilmasto lämpenisi asteen ja sen jälkeen pysyisi vakiona tuhat vuotta, niin seurausten seurauksena tuhannen vuoden päästä lämpötila olisikin noussut useita asteita(?) jäätiköiden sulamisen ja heijastuspinnan vähetessä, sekä merien viilentävä vaikutus olisi tasaantunut. Tai sitten jo viilentynyt, koska meret olisivat ehtineet jo lämmetä ja kasvillisuus lisääntynyt, jotka molemmat lisäisivät sateita tai ainakin kosteutta, joka taas...

Niinpä niin... No pointti on joka tapauksessa siinä, että tämän hetken lämpötilamuutokset saattavat johtua satoja vuosia sitten tapahtuneesta säteilyn muutoksesta tai ainakaan hiilidioksidiin koko lämpenemisen siirtäminen on jotain muuta kuin täyttä faktaa. Ilmastonmuutoksen tutkiminen on kokonaisvaltaista tutkimista ja perehtymistä geologiaan, meriin, akselikallistumiin, säteilyyn ja säteilyn hmm... Virtaan, sekä energian kiertoon. Ilmaston muutoksen tutkimisessa ilmaston tutkiminen on hyvin pieni osa kokonaisuutta. Meteorologit tutkikoon säätä. Se on niiden homma. Tai heillä on osa tietoa erittäin hyvin hallussa, mutta siihen ei pidä takertua, jonka jälkeen voikin saada tuloksia asiasta.

Tuosta merien lämpötilojen mittaamisesta... Lämpösaareke vaikutuksella aikamoinen osuus kymmenen metrin korkeudessa juu. :) Ja jos mietitään faktatietoa maailman säästä 50 vuotta sitten... Kuinka vakaasti ihmiset uskovat lämpötilamittausten tarkkuuteen vaikkapa jossain Venäjän perukoilla? Tai kongossa? Kuinka laajaa tietoa siihen aikaan oli edes Suomessa? Mittari jossain ikkunan pielessä? Nykyäänkin ilmoitellaan jotain lukua ja ite katon mittarista että kylmempäähän täällä on kuin tuolla ennätysmittauksissa. USAssa oli varmaan joillain alueilla hyvät mittauspisteet. Niin kuin Nasalla ja jossain muualla vastaavissa. Mutta jos ei tiedetä millainen sää vallitsee tasaisin välein ympäri maapalloa ilman että siihen vaikuttaa meren lämpötila tai auringon paiste, niin miten voisi väittää ilmaston lämpenevän? Kuinka tasaisesti on mittauspisteitä Etälämantereella? Tai vastaavasti keski-Euroopassa? Jos ei pystytä sanomaan edes varmuudella, että onko lämmennyt ja kuinka paljon, niin mistä voi sanoa että hiilidioksidin takia lämpötila Suomessa kasvaa 3-9 astetta talvina tulevaisuudessa? Joo, mittaukset ensin kuntoon.

jaripilli kirjoitti:

Olen sitä mieltä ettei tämä väittely johda mihinkään. Niin tiedän että ollaan jumitettu geologiselle jääkaudelle, jota kuvaa jäätiköiden vetäytymiset ja laajentumiset aika ajoin. Jääkausien jälkeen vähemmän puita ja lämpökausina puurajat Suomessakin olleet satoja metrejä ylempänä tuntureissa, sekä havumetsä vyöhykkeet jatkuneet jäämerelle. Joskus on ollut pari kolme kilsaa jäätä tässäkin kohdin. Niin tiedän joo. Noh, arvostan sitä jos itse ajattelee jotain asiaa ja on asiasta jotain mieltä, eikä sokeana toista muiden mielipidettä. Jos näin on, niin selväpä tämä.

"Atlanttinen lämpökausi"

"Tällöin alkoi ns. atlanttinen lämpökausi (tai atlanttinen kausi) joka oli lämpimimmillään 4 800–3 500 eaa. eli 6 800–5 500 vuotta sitten, jolloin ilmasto oli 1–3 astetta nykyistä lämpimämpi ja yleensä kosteampi. Tällöin Etelä-Suomessa vallitsi Keski-Euroopan ilmasto ja monet jalot puulajit viihtyivät täällä. Suomessa kasvoi Keski-euroopan sekametsiä muistuttavia metsiä. Pähkinpensas ja jalava saapuivat noin 6500 eaa.[1] 5400 eaa tuli lehmus. Noin 5100 kalenterivuotta eaa alkaen jalot lehtipuut levisivät Etelä-Suomeen. Tammi, saarni, pähkinäpensas ja jalava kasvoivat Keski-Suomessa. Leppä runsastui räjähdysmäisesti kauden alussa 9 000–8 500. Mänty harvinaistui 9 000–8 000 ja koivu yleistyi hieman samaan aikaan. Jalava yleistyi 9 000–8 000. Lehmus ja tammi levittäytyivät maahamme ehkä jo 8 000 vuotta sitten, mutta viimeistään 7 000 vuotta sitten. Kuusi alkoi levittäytyä idästä männyn ja koivun rinnalle noin 4 200 eaa. Itämeri oli atlanttisella kaudella ns. litorinavaiheessa, jolloin meren pinta oli ehkä jopa 2 metriä nykyistä korkeammalla. Tulivuoren tuhkasta tehdyn tarkan ajoituksen mukaan atlanttinen lämpökausi ei olisi alkanut vielä 8 200 vuotta sitten."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Atlanttinen_lämpökausi

Joo on noita ilmoja pidelly sen Jurakauden jälkeenkin. Siltikin arvostan ajattelua, vaikka oltaisiinkin eri mieltä asioista.

Lue lisää

"Niin tiedän että ollaan jumitettu geologiselle jääkaudelle, jota kuvaa jäätiköiden vetäytymiset ja laajentumiset aika ajoin."

Ei nyt olla jääkaudessa. Nyt on menossa lämmin kausi eli jääkausien välinen interglasiaalikausi.

"Noh, arvostan sitä jos itse ajattelee jotain asiaa ja on asiasta jotain mieltä, eikä sokeana toista muiden mielipidettä."

Olet nyt sekoittanut mielipiteet ja tieteelliset tosiseikat.

"Joo on noita ilmoja pidelly sen Jurakauden jälkeenkin. Siltikin arvostan ajattelua, vaikka oltaisiinkin eri mieltä asioista."

Ei Atlanttinen lämpökausi ole todiste antropogeenista lämpenemistä vastaan eikä sitä voi verrata Jurakauteen. Jääkauden jälkeen on aina lämpöoptimi, jonka jälkeen lämpötilat hiljakseen hiipuvat kohti seuraavaa jääkautta, mikä johtuu astronomisista sykleistä. Nykyinen lämpeneminen on aivan toisenlainen probleemi.

jaripilli kirjoitti:

Ilmaston muutoksen tutkimuksessa perus idea ei toimi, jollei mittailla oikeita lukuja tasaisesti ja kolmiulotteisesti. Ja sittenkin... Ilmasto reagoi suhteellisen nopeasti muutoksiin, vaikkapa lisääntyneeseen säteilyyn, jos samaa vertaa merien sekoittumiseen ja sitä kautta ilmaston muuttumiseen.

Jos säteilyn taso nousisi vaikkapa sen verran, että ilmasto lämpenisi asteen ja sen jälkeen pysyisi vakiona tuhat vuotta, niin seurausten seurauksena tuhannen vuoden päästä lämpötila olisikin noussut useita asteita(?) jäätiköiden sulamisen ja heijastuspinnan vähetessä, sekä merien viilentävä vaikutus olisi tasaantunut. Tai sitten jo viilentynyt, koska meret olisivat ehtineet jo lämmetä ja kasvillisuus lisääntynyt, jotka molemmat lisäisivät sateita tai ainakin kosteutta, joka taas...

Niinpä niin... No pointti on joka tapauksessa siinä, että tämän hetken lämpötilamuutokset saattavat johtua satoja vuosia sitten tapahtuneesta säteilyn muutoksesta tai ainakaan hiilidioksidiin koko lämpenemisen siirtäminen on jotain muuta kuin täyttä faktaa. Ilmastonmuutoksen tutkiminen on kokonaisvaltaista tutkimista ja perehtymistä geologiaan, meriin, akselikallistumiin, säteilyyn ja säteilyn hmm... Virtaan, sekä energian kiertoon. Ilmaston muutoksen tutkimisessa ilmaston tutkiminen on hyvin pieni osa kokonaisuutta. Meteorologit tutkikoon säätä. Se on niiden homma. Tai heillä on osa tietoa erittäin hyvin hallussa, mutta siihen ei pidä takertua, jonka jälkeen voikin saada tuloksia asiasta.

Tuosta merien lämpötilojen mittaamisesta... Lämpösaareke vaikutuksella aikamoinen osuus kymmenen metrin korkeudessa juu. :) Ja jos mietitään faktatietoa maailman säästä 50 vuotta sitten... Kuinka vakaasti ihmiset uskovat lämpötilamittausten tarkkuuteen vaikkapa jossain Venäjän perukoilla? Tai kongossa? Kuinka laajaa tietoa siihen aikaan oli edes Suomessa? Mittari jossain ikkunan pielessä? Nykyäänkin ilmoitellaan jotain lukua ja ite katon mittarista että kylmempäähän täällä on kuin tuolla ennätysmittauksissa. USAssa oli varmaan joillain alueilla hyvät mittauspisteet. Niin kuin Nasalla ja jossain muualla vastaavissa. Mutta jos ei tiedetä millainen sää vallitsee tasaisin välein ympäri maapalloa ilman että siihen vaikuttaa meren lämpötila tai auringon paiste, niin miten voisi väittää ilmaston lämpenevän? Kuinka tasaisesti on mittauspisteitä Etälämantereella? Tai vastaavasti keski-Euroopassa? Jos ei pystytä sanomaan edes varmuudella, että onko lämmennyt ja kuinka paljon, niin mistä voi sanoa että hiilidioksidin takia lämpötila Suomessa kasvaa 3-9 astetta talvina tulevaisuudessa? Joo, mittaukset ensin kuntoon.

Lue lisää

Jäin pohtimaan aloitusta ja aloittajan muita kommentteja...

Aloittaja kieltää ilmiön todennäköisimmän tieteellisen selityksen. Sen sijaan hän esittää aikalailla villin idean, että nykyinen ilmastonmuutos olisi jonkinlainen jäänne satoja vuosia sitten vallinneesta säteilypakotteesta. (Tämä on tietysti jo fysikaalisestikin mahdotonta, mutta ei kiinnitetä siihen huomiota nyt, koska se ei ole homman pointti.) Aloittajan esittämä argumentaatio on tyypillistä ilmastoskeptikoille. Kielletään todennäköisimmät selitykset ja esitetään niiden sijaan epätodennäköisempiä tai jopa mahdottomia selityksiä. Toki on hienoa, jos osaa ajatella, mutta kyllä näitä asioita ovat muutkin ajatelleet, ja paljon enemmän.

Olen monesti aiemminkin havainnut sellaisen ilmiön, että maallikot mielellään kehittelevät omia teorioitaan, jotka ovat epäfysikaalisia, koska asiaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä ei tunneta riittävällä tarkkuudella. (Enkä nyt kirjoita pelkästään ilmastosta. En ole ilmastoasiantuntija.) Sitten ollaan sitä mieltä, että asiantuntijat ajattelevat liian rajoittuneesti, toisin kuin maallikkoteorioitsija itse. Asiantuntijoiden ajattelu saattaa tuntua rajoittuneelta, mutta se johtuu siitä, että asiantuntijoilla ei ole vapautta jättää jo tunnettuja tosiseikkoja huomiotta. Maallikkoteorioitsijakin voi ottaa askeleen asiantuntijuutta kohti, ja opiskella alaa. Se on kovaa työtä, toisin kuin hauska teoretisointi, jota eivät liiat tosiseikat rajoita.

mietteitä kirjoitti:

Jäin pohtimaan aloitusta ja aloittajan muita kommentteja...

Aloittaja kieltää ilmiön todennäköisimmän tieteellisen selityksen. Sen sijaan hän esittää aikalailla villin idean, että nykyinen ilmastonmuutos olisi jonkinlainen jäänne satoja vuosia sitten vallinneesta säteilypakotteesta. (Tämä on tietysti jo fysikaalisestikin mahdotonta, mutta ei kiinnitetä siihen huomiota nyt, koska se ei ole homman pointti.) Aloittajan esittämä argumentaatio on tyypillistä ilmastoskeptikoille. Kielletään todennäköisimmät selitykset ja esitetään niiden sijaan epätodennäköisempiä tai jopa mahdottomia selityksiä. Toki on hienoa, jos osaa ajatella, mutta kyllä näitä asioita ovat muutkin ajatelleet, ja paljon enemmän.

Olen monesti aiemminkin havainnut sellaisen ilmiön, että maallikot mielellään kehittelevät omia teorioitaan, jotka ovat epäfysikaalisia, koska asiaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä ei tunneta riittävällä tarkkuudella. (Enkä nyt kirjoita pelkästään ilmastosta. En ole ilmastoasiantuntija.) Sitten ollaan sitä mieltä, että asiantuntijat ajattelevat liian rajoittuneesti, toisin kuin maallikkoteorioitsija itse. Asiantuntijoiden ajattelu saattaa tuntua rajoittuneelta, mutta se johtuu siitä, että asiantuntijoilla ei ole vapautta jättää jo tunnettuja tosiseikkoja huomiotta. Maallikkoteorioitsijakin voi ottaa askeleen asiantuntijuutta kohti, ja opiskella alaa. Se on kovaa työtä, toisin kuin hauska teoretisointi, jota eivät liiat tosiseikat rajoita.

Lue lisää

"Aloittaja kieltää ilmiön todennäköisimmän tieteellisen selityksen. Sen sijaan hän esittää aikalailla villin idean, että nykyinen ilmastonmuutos olisi jonkinlainen jäänne satoja vuosia sitten vallinneesta säteilypakotteesta."

Niin tosiaan esitinkin sen säteilyn kasvamisen ja ilmaston välittömän reagoinnin ja toisaaltaan kertautumisteorian. Noh, sillä on oma merkityksensä sopassa, mutta empä kyllä ole missään vaiheessa käsittääkseni antanut ymmärtää, että tämä olisi mun näkemys koko muutoksesta. Ilmasto muuttuu kaiken aikaa ja on muuttunut koko geologisen jääkauden ajan... 700 000 - 800 000 vuotta ja sitäkin ennen. Olet ymmärtänyt väärin kun sanot mun laskevan koko sotkun sen piikkiin. Ei asia ole näin ollenkaan. Hyvin hyvin pienen osan voin laskea tuolle kun kuitenkin auringon säteilynkin taso kasvoi aina 2000 luvulle asti.

"Aloittajan esittämä argumentaatio on tyypillistä ilmastoskeptikoille. Kielletään todennäköisimmät selitykset ja esitetään niiden sijaan epätodennäköisempiä tai jopa mahdottomia selityksiä."

Tyypillistä tai ei... Hmm... Jos sanoisin että on tyypillistä ilmastomantraan uskoville yleistää ja takertua johonkin epäolennaisiin pointteihin, jotta uskottavuus putoaisi koko henkilöllä, jonka jälkeen kaikki muukin on puppua hedän mielestään, niin se olisi samalla tasolla tämän argumentin kanssa, eikö? Todennäköisimpiä selityksiä lienee niin mitkä kaikki? Vai vain se yksi kuuluisa? Saanen olla erimieltä asiasta.

"Olen monesti aiemminkin havainnut sellaisen ilmiön, että maallikot mielellään kehittelevät omia teorioitaan, jotka ovat epäfysikaalisia, koska asiaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä ei tunneta riittävällä tarkkuudella."

No nyt pääsit asian ytimeen!!!! Hyvä! Katsos... Edes lämpötiloja ei tiedetä riittävällä tarkkuudella. 70% maailman pinta-alasta on vettä ja tiedetäänkö lämpötiloja sieltä yhtä tiuhaan kuin maalta? Tai Etelä-mantereelta? Pitäisi katsos olla tasaisesti yhtä taajassa mittauspisteet, jotta voitaisiin sanoa mitään. Niin ja kun ilmasto ei ole kaksiuloitteinen juttu, niin niitä mittauksia pitäisi olla eri kerroksissakin, jotta voitaisiin sanoa ilmaston lämmenneen kauttaaltaan jonkin verran. Ja sittenkin... Ilmaston muutosta ei voida arvioida vain ilmaston lämpötiloista, vaan historiasta ja toisaaltaan ottaen huomioon aivan jokainen pointti. Pelkästään akselikallistuman muutos mitätöi koko ihmisen aikaan saaman. Tai en nyt muista mikä vaihe siinä on menossa... Niin tai näin... Ihmisen osuus hiilidioksidikuormansa kanssa on vain yksi seikka kokonaisuudessa.

Jos todistat vaikkapa ihmisen lisäämän infrapunasäteilyn osuuden turhaksi seikaksi niin maan käytön, jäätiköiden heijastumisen ja suoran lämmön tuoton, sekä siitä aiheutuneen lumen tai jään sulamisen myötä lisääntyneen infrapunasäteilyn vaikutukset kasvihuonekaasuihin, niin silloinhan voidaan jo alkaa puhumaan kasvihuone kaasujen osalta edes siitä ihmisen aiheuttaman hiilidioksidikuorman vaikutuksesta ilmastoon. Mutta sitäkään ei voida oikeastaan mitata sitten lämpötiloista, vaan se tutkimus tehdään toisista arvoista.

"Asiantuntijoiden ajattelu saattaa tuntua rajoittuneelta, mutta se johtuu siitä, että asiantuntijoilla ei ole vapautta jättää jo tunnettuja tosiseikkoja huomiotta."

Arvostan monia professoreita ja alan tutkijoita. En pidä heidän argumenttejaan ollenkaan huonoina. Heiltä paljon ajatuksia saanutkin ja kiinnittänyt huomiota useampiin seikkoihin. Kuten nyt se noki vaikkapa. Tai tulivuortenpurkausten viilentävä vaikutus ilmastoon. En totisesti ole itse tutkinut rikkidioksidihiukkasten vaikutusta yläilmakehässä. Michael Man sen sijaan voisi keksiä jotain parempaa hommaa...

jaripilli kirjoitti:

"Aloittaja kieltää ilmiön todennäköisimmän tieteellisen selityksen. Sen sijaan hän esittää aikalailla villin idean, että nykyinen ilmastonmuutos olisi jonkinlainen jäänne satoja vuosia sitten vallinneesta säteilypakotteesta."

Niin tosiaan esitinkin sen säteilyn kasvamisen ja ilmaston välittömän reagoinnin ja toisaaltaan kertautumisteorian. Noh, sillä on oma merkityksensä sopassa, mutta empä kyllä ole missään vaiheessa käsittääkseni antanut ymmärtää, että tämä olisi mun näkemys koko muutoksesta. Ilmasto muuttuu kaiken aikaa ja on muuttunut koko geologisen jääkauden ajan... 700 000 - 800 000 vuotta ja sitäkin ennen. Olet ymmärtänyt väärin kun sanot mun laskevan koko sotkun sen piikkiin. Ei asia ole näin ollenkaan. Hyvin hyvin pienen osan voin laskea tuolle kun kuitenkin auringon säteilynkin taso kasvoi aina 2000 luvulle asti.

"Aloittajan esittämä argumentaatio on tyypillistä ilmastoskeptikoille. Kielletään todennäköisimmät selitykset ja esitetään niiden sijaan epätodennäköisempiä tai jopa mahdottomia selityksiä."

Tyypillistä tai ei... Hmm... Jos sanoisin että on tyypillistä ilmastomantraan uskoville yleistää ja takertua johonkin epäolennaisiin pointteihin, jotta uskottavuus putoaisi koko henkilöllä, jonka jälkeen kaikki muukin on puppua hedän mielestään, niin se olisi samalla tasolla tämän argumentin kanssa, eikö? Todennäköisimpiä selityksiä lienee niin mitkä kaikki? Vai vain se yksi kuuluisa? Saanen olla erimieltä asiasta.

"Olen monesti aiemminkin havainnut sellaisen ilmiön, että maallikot mielellään kehittelevät omia teorioitaan, jotka ovat epäfysikaalisia, koska asiaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä ei tunneta riittävällä tarkkuudella."

No nyt pääsit asian ytimeen!!!! Hyvä! Katsos... Edes lämpötiloja ei tiedetä riittävällä tarkkuudella. 70% maailman pinta-alasta on vettä ja tiedetäänkö lämpötiloja sieltä yhtä tiuhaan kuin maalta? Tai Etelä-mantereelta? Pitäisi katsos olla tasaisesti yhtä taajassa mittauspisteet, jotta voitaisiin sanoa mitään. Niin ja kun ilmasto ei ole kaksiuloitteinen juttu, niin niitä mittauksia pitäisi olla eri kerroksissakin, jotta voitaisiin sanoa ilmaston lämmenneen kauttaaltaan jonkin verran. Ja sittenkin... Ilmaston muutosta ei voida arvioida vain ilmaston lämpötiloista, vaan historiasta ja toisaaltaan ottaen huomioon aivan jokainen pointti. Pelkästään akselikallistuman muutos mitätöi koko ihmisen aikaan saaman. Tai en nyt muista mikä vaihe siinä on menossa... Niin tai näin... Ihmisen osuus hiilidioksidikuormansa kanssa on vain yksi seikka kokonaisuudessa.

Jos todistat vaikkapa ihmisen lisäämän infrapunasäteilyn osuuden turhaksi seikaksi niin maan käytön, jäätiköiden heijastumisen ja suoran lämmön tuoton, sekä siitä aiheutuneen lumen tai jään sulamisen myötä lisääntyneen infrapunasäteilyn vaikutukset kasvihuonekaasuihin, niin silloinhan voidaan jo alkaa puhumaan kasvihuone kaasujen osalta edes siitä ihmisen aiheuttaman hiilidioksidikuorman vaikutuksesta ilmastoon. Mutta sitäkään ei voida oikeastaan mitata sitten lämpötiloista, vaan se tutkimus tehdään toisista arvoista.

"Asiantuntijoiden ajattelu saattaa tuntua rajoittuneelta, mutta se johtuu siitä, että asiantuntijoilla ei ole vapautta jättää jo tunnettuja tosiseikkoja huomiotta."

Arvostan monia professoreita ja alan tutkijoita. En pidä heidän argumenttejaan ollenkaan huonoina. Heiltä paljon ajatuksia saanutkin ja kiinnittänyt huomiota useampiin seikkoihin. Kuten nyt se noki vaikkapa. Tai tulivuortenpurkausten viilentävä vaikutus ilmastoon. En totisesti ole itse tutkinut rikkidioksidihiukkasten vaikutusta yläilmakehässä. Michael Man sen sijaan voisi keksiä jotain parempaa hommaa...

Lue lisää

"Jos sanoisin että on tyypillistä ilmastomantraan uskoville yleistää ja takertua johonkin epäolennaisiin pointteihin, jotta uskottavuus putoaisi koko henkilöllä, jonka jälkeen kaikki muukin on puppua hedän mielestään, niin se olisi samalla tasolla tämän argumentin kanssa, eikö?"

En tiedä mitä mantraa tarkoitat, mutta sen välillä on hyvin ollennainen ero, pitääkö omaa villiä teoriaansa pätevämpänä kuin valtavirtatieteen käsitystä.

"Katsos... Edes lämpötiloja ei tiedetä riittävällä tarkkuudella."

Kyllä tiedetään riittävällä tarkkuudella.

"70% maailman pinta-alasta on vettä ja tiedetäänkö lämpötiloja sieltä yhtä tiuhaan kuin maalta? Tai Etelä-mantereelta?"

Oletko kuullut satelliteista?

"Pitäisi katsos olla tasaisesti yhtä taajassa mittauspisteet, jotta voitaisiin sanoa mitään."

Ei tarvitse. Olen yrittänyt sinulle jo aiemminkin ilmaista, että ilmaston spatiaalinen autokorrelaatio on voimakas. Ymmärrätkö tämän tosiseikan?

"Niin ja kun ilmasto ei ole kaksiuloitteinen juttu, niin niitä mittauksia pitäisi olla eri kerroksissakin, jotta voitaisiin sanoa ilmaston lämmenneen kauttaaltaan jonkin verran."

http://en.wikipedia.org/wiki/Radiosonde

"Ja sittenkin... Ilmaston muutosta ei voida arvioida vain ilmaston lämpötiloista, vaan historiasta ja toisaaltaan ottaen huomioon aivan jokainen pointti."

Näinhän sitä onkin tehty. Etkö ole tutustunut edes perusasioihin?

"Pelkästään akselikallistuman muutos mitätöi koko ihmisen aikaan saaman. Tai en nyt muista mikä vaihe siinä on menossa... Niin tai näin... Ihmisen osuus hiilidioksidikuormansa kanssa on vain yksi seikka kokonaisuudessa."

Niin tai näin... et tiedä mistä kirjoitat. Akselikallistuma ei aiheuta muutosta maapallon saaman auringonsäteilyn määrässä. Sen sijaan se aiheuttaa säteilyn uudelleenjakautumista, mikä palauteilmiöiden kautta kytkeytyy ilmastoon.

"Jos todistat vaikkapa ihmisen lisäämän infrapunasäteilyn osuuden turhaksi seikaksi niin maan käytön, jäätiköiden heijastumisen ja suoran lämmön tuoton, sekä siitä aiheutuneen lumen tai jään sulamisen myötä lisääntyneen infrapunasäteilyn vaikutukset kasvihuonekaasuihin, niin silloinhan voidaan jo alkaa puhumaan kasvihuone kaasujen osalta edes siitä ihmisen aiheuttaman hiilidioksidikuorman vaikutuksesta ilmastoon. Mutta sitäkään ei voida oikeastaan mitata sitten lämpötiloista, vaan se tutkimus tehdään toisista arvoista."

Nyt täytyy sanoa, että tämä on niin huonosti ilmaistu ajatus, että edes yksi lisälukukerta ei selventänyt sitä. Olen vakaasti sitä mieltä, että tekstin selkeys korreloi ajattelun selkeyden kanssa.

hieman.., kirjoitti:

"Jos sanoisin että on tyypillistä ilmastomantraan uskoville yleistää ja takertua johonkin epäolennaisiin pointteihin, jotta uskottavuus putoaisi koko henkilöllä, jonka jälkeen kaikki muukin on puppua hedän mielestään, niin se olisi samalla tasolla tämän argumentin kanssa, eikö?"

En tiedä mitä mantraa tarkoitat, mutta sen välillä on hyvin ollennainen ero, pitääkö omaa villiä teoriaansa pätevämpänä kuin valtavirtatieteen käsitystä.

"Katsos... Edes lämpötiloja ei tiedetä riittävällä tarkkuudella."

Kyllä tiedetään riittävällä tarkkuudella.

"70% maailman pinta-alasta on vettä ja tiedetäänkö lämpötiloja sieltä yhtä tiuhaan kuin maalta? Tai Etelä-mantereelta?"

Oletko kuullut satelliteista?

"Pitäisi katsos olla tasaisesti yhtä taajassa mittauspisteet, jotta voitaisiin sanoa mitään."

Ei tarvitse. Olen yrittänyt sinulle jo aiemminkin ilmaista, että ilmaston spatiaalinen autokorrelaatio on voimakas. Ymmärrätkö tämän tosiseikan?

"Niin ja kun ilmasto ei ole kaksiuloitteinen juttu, niin niitä mittauksia pitäisi olla eri kerroksissakin, jotta voitaisiin sanoa ilmaston lämmenneen kauttaaltaan jonkin verran."

http://en.wikipedia.org/wiki/Radiosonde

"Ja sittenkin... Ilmaston muutosta ei voida arvioida vain ilmaston lämpötiloista, vaan historiasta ja toisaaltaan ottaen huomioon aivan jokainen pointti."

Näinhän sitä onkin tehty. Etkö ole tutustunut edes perusasioihin?

"Pelkästään akselikallistuman muutos mitätöi koko ihmisen aikaan saaman. Tai en nyt muista mikä vaihe siinä on menossa... Niin tai näin... Ihmisen osuus hiilidioksidikuormansa kanssa on vain yksi seikka kokonaisuudessa."

Niin tai näin... et tiedä mistä kirjoitat. Akselikallistuma ei aiheuta muutosta maapallon saaman auringonsäteilyn määrässä. Sen sijaan se aiheuttaa säteilyn uudelleenjakautumista, mikä palauteilmiöiden kautta kytkeytyy ilmastoon.

"Jos todistat vaikkapa ihmisen lisäämän infrapunasäteilyn osuuden turhaksi seikaksi niin maan käytön, jäätiköiden heijastumisen ja suoran lämmön tuoton, sekä siitä aiheutuneen lumen tai jään sulamisen myötä lisääntyneen infrapunasäteilyn vaikutukset kasvihuonekaasuihin, niin silloinhan voidaan jo alkaa puhumaan kasvihuone kaasujen osalta edes siitä ihmisen aiheuttaman hiilidioksidikuorman vaikutuksesta ilmastoon. Mutta sitäkään ei voida oikeastaan mitata sitten lämpötiloista, vaan se tutkimus tehdään toisista arvoista."

Nyt täytyy sanoa, että tämä on niin huonosti ilmaistu ajatus, että edes yksi lisälukukerta ei selventänyt sitä. Olen vakaasti sitä mieltä, että tekstin selkeys korreloi ajattelun selkeyden kanssa.

Lue lisää

"Nyt täytyy sanoa, että tämä on niin huonosti ilmaistu ajatus, että edes yksi lisälukukerta ei selventänyt sitä. Olen vakaasti sitä mieltä, että tekstin selkeys korreloi ajattelun selkeyden kanssa."

En voi mitään josset ymmärrä.

jaripilli kirjoitti:

"Nyt täytyy sanoa, että tämä on niin huonosti ilmaistu ajatus, että edes yksi lisälukukerta ei selventänyt sitä. Olen vakaasti sitä mieltä, että tekstin selkeys korreloi ajattelun selkeyden kanssa."

En voi mitään josset ymmärrä.

Lue lisää

"En voi mitään josset ymmärrä."

Voit yrittää ilmaista itseäsi selkeämmin. Kuten sanottua, ajattelun selkeys näkyy kirjoittelun selkeytenä. Ei vika aina ole lukijassa. Sorry.

PS. Pieni vihje: käytä lyhyempiä lauseita ja loogista progressiota.

paljonkin kirjoitti:

"En voi mitään josset ymmärrä."

Voit yrittää ilmaista itseäsi selkeämmin. Kuten sanottua, ajattelun selkeys näkyy kirjoittelun selkeytenä. Ei vika aina ole lukijassa. Sorry.

PS. Pieni vihje: käytä lyhyempiä lauseita ja loogista progressiota.

Lue lisää

Hiilidioksidi itsessään ei tuota lämpöä himpun vertaa. Se on neutraalikaasu sinäänsä. Jos se on kylmässä tilassa, se on kylmää. Hiilidioksidin vaikutus perustuu siihen kohdistuvasta infrapunasäteilystä. Jos infrapunasäteilyn määrä on 100, niin osa siitä imeytyy hiilidioksidiin ja osa jatkaa matkaa avaruuteen. Käytetään nyt vaikka suhdetta 10/90. Tuo imeytynyt energia sitten säteilee siitä hiilidioksidista eteenpäin ja niin edelleen, mutta viiveellä.

No oletetaan, että hiilidioksidinmäärä pysyisi vakiona, mutta infrapunasäteilyn määrä kasvaisi sataankahteenkymmeneen. Jolloin tuo suhdeluku hiilidioksidi/avaruus kasvaisi 12/108. No eihän tuo kaksi kuulosta pahalta, mutta tuossa se tarkoittaisi 20%.

Jos jossain on lauhdevoimala ja merivesi on sulana ja toisaalla on jää ja jään päällä mahdollisesti lunta... Sitten kevät aurinko vielä lämmittää sitä vettä joka taas nopeuttaa jääpeitteen sulamista entisestään... Todista ettei sillä ole merkitystä kasvihuoneilmiössä. Tai kun jostain kuulin tällaisen ilmaisun, että jos kaikki teiden pinnoitteet kasattaisiin yhteen, niin sillä peittäisi koko Etelä-Amerikan. Todista ettei silläkään ole merkitystä. Tai että on raivattu lukematon määrä metsiä, niittyjä ja soita pinnoittamattomien teiden edestä. Soita on kuivattu... Jos kuvaisit suota infrapunakameralla ja toisaaltaan kuivattua suota, olisiko eroa?

Metsien hakkuu ja kaskeaminen pelloiksi. Eikö mitään eroa? Siis että onko metsä vai pelto? Muista ettei hiilidioksidi yksinään ole yhtään mitään. Eikä se reagoi heijastuvaan valoon. Metsät vieläpä luovat sateita, joilla on merkittävä viilentävä vaikutus. Voit niiden vaikutuksen nähdä sääsateliiteistakin. Lisäksi pilvilläkin oma roolinsa infrapunasäteilyn määrässä.

Entäpä kaupungit sitten. Mitä korkeampia taloja, sitä suurempi vaikutus. Jo siis pelkästään auringonvalon luomassa infrapunan määrässä. Ja jos on kyseessä kaupunki jossa olisi ilman ihmistä talvisin lunta, sitäkään heijastavaa vaikutusta ei ole sitten. Joskin talvella auringonsäteilyn määrä ei ole niin ratkaiseva, mutta keväällä on toisin.

Jos on niin, ettei millään hakkuilla, joihin kuuluu päiväntasaajan puolet sademetsistä ja muilla maankäytöillä ole merkitystä, niin silloin energiavirtojen osalta kasvihuonekaasujen merkitys kasvaisi. Niin ja hiukan myös ihminen tuottaa energiaa ja sitä infrapunasäteilyä. Auringonvalosta osa heijastuu avaruuteen, osan käyttää kasvit ja osasta tulee lämpöä. Silloinkaan akselikallistuma muutoksen vaikutus ei poistuisi, eikä muut tekijät, mutta suhde maankäyttö/kasvihuonekaasut ja siis infrapunan tuotto suhteessa lisääntyneeseen eristeeseen selvenisi. Hiilidioksidikaan ei estä lämmön säteilyä avaruuteen, vain hidastaa osan pääsyä avaruuteen.

Toivottavasti tämä selvensi jotain.

jaripilli kirjoitti:

Hiilidioksidi itsessään ei tuota lämpöä himpun vertaa. Se on neutraalikaasu sinäänsä. Jos se on kylmässä tilassa, se on kylmää. Hiilidioksidin vaikutus perustuu siihen kohdistuvasta infrapunasäteilystä. Jos infrapunasäteilyn määrä on 100, niin osa siitä imeytyy hiilidioksidiin ja osa jatkaa matkaa avaruuteen. Käytetään nyt vaikka suhdetta 10/90. Tuo imeytynyt energia sitten säteilee siitä hiilidioksidista eteenpäin ja niin edelleen, mutta viiveellä.

No oletetaan, että hiilidioksidinmäärä pysyisi vakiona, mutta infrapunasäteilyn määrä kasvaisi sataankahteenkymmeneen. Jolloin tuo suhdeluku hiilidioksidi/avaruus kasvaisi 12/108. No eihän tuo kaksi kuulosta pahalta, mutta tuossa se tarkoittaisi 20%.

Jos jossain on lauhdevoimala ja merivesi on sulana ja toisaalla on jää ja jään päällä mahdollisesti lunta... Sitten kevät aurinko vielä lämmittää sitä vettä joka taas nopeuttaa jääpeitteen sulamista entisestään... Todista ettei sillä ole merkitystä kasvihuoneilmiössä. Tai kun jostain kuulin tällaisen ilmaisun, että jos kaikki teiden pinnoitteet kasattaisiin yhteen, niin sillä peittäisi koko Etelä-Amerikan. Todista ettei silläkään ole merkitystä. Tai että on raivattu lukematon määrä metsiä, niittyjä ja soita pinnoittamattomien teiden edestä. Soita on kuivattu... Jos kuvaisit suota infrapunakameralla ja toisaaltaan kuivattua suota, olisiko eroa?

Metsien hakkuu ja kaskeaminen pelloiksi. Eikö mitään eroa? Siis että onko metsä vai pelto? Muista ettei hiilidioksidi yksinään ole yhtään mitään. Eikä se reagoi heijastuvaan valoon. Metsät vieläpä luovat sateita, joilla on merkittävä viilentävä vaikutus. Voit niiden vaikutuksen nähdä sääsateliiteistakin. Lisäksi pilvilläkin oma roolinsa infrapunasäteilyn määrässä.

Entäpä kaupungit sitten. Mitä korkeampia taloja, sitä suurempi vaikutus. Jo siis pelkästään auringonvalon luomassa infrapunan määrässä. Ja jos on kyseessä kaupunki jossa olisi ilman ihmistä talvisin lunta, sitäkään heijastavaa vaikutusta ei ole sitten. Joskin talvella auringonsäteilyn määrä ei ole niin ratkaiseva, mutta keväällä on toisin.

Jos on niin, ettei millään hakkuilla, joihin kuuluu päiväntasaajan puolet sademetsistä ja muilla maankäytöillä ole merkitystä, niin silloin energiavirtojen osalta kasvihuonekaasujen merkitys kasvaisi. Niin ja hiukan myös ihminen tuottaa energiaa ja sitä infrapunasäteilyä. Auringonvalosta osa heijastuu avaruuteen, osan käyttää kasvit ja osasta tulee lämpöä. Silloinkaan akselikallistuma muutoksen vaikutus ei poistuisi, eikä muut tekijät, mutta suhde maankäyttö/kasvihuonekaasut ja siis infrapunan tuotto suhteessa lisääntyneeseen eristeeseen selvenisi. Hiilidioksidikaan ei estä lämmön säteilyä avaruuteen, vain hidastaa osan pääsyä avaruuteen.

Toivottavasti tämä selvensi jotain.

Lue lisää

Jos infrapunasäteily lisääntyisi 10% niin koko tuo 10% lisäys vaikuttaisi myös muihin kasvihuonekaasuihin. Siis myös vesihöyryyn!!! Joka on muuten suurin kasvihuonekaasu.

jaripilli kirjoitti:

Jos infrapunasäteily lisääntyisi 10% niin koko tuo 10% lisäys vaikuttaisi myös muihin kasvihuonekaasuihin. Siis myös vesihöyryyn!!! Joka on muuten suurin kasvihuonekaasu.

Pyysin selvennystä yhteen epäselvään lauseeseen. Ilmeisesti sinun piti kirjoittaa kaksi kommenttia, yhteensä seitsemän kappaletta, jotta pystyit selventämään tuota lausetta. Eikö lauseen uudelleenkirjoittaminen selkeään muotoon olisi riittänyt?

ihmetystä kirjoitti:

Pyysin selvennystä yhteen epäselvään lauseeseen. Ilmeisesti sinun piti kirjoittaa kaksi kommenttia, yhteensä seitsemän kappaletta, jotta pystyit selventämään tuota lausetta. Eikö lauseen uudelleenkirjoittaminen selkeään muotoon olisi riittänyt?

Lue lisää

Joillekin olisi riittänyt se alkuperäinenkin. Selvennettiin kerralla sitten, ettei tartte uudelleen selventää.

jaripilli kirjoitti:

Joillekin olisi riittänyt se alkuperäinenkin. Selvennettiin kerralla sitten, ettei tartte uudelleen selventää.

No kyllä tässä tietysti tuli selvennys johonkin asiaan, mutta ei siihen, mihin sitä pyydettiin.

vastuulla kirjoitti:

No kyllä tässä tietysti tuli selvennys johonkin asiaan, mutta ei siihen, mihin sitä pyydettiin.

Oot kyllä melkoisen ihmeellinen vempula, ei voi muuta sanoa. :D

jaripilli kirjoitti:

Oot kyllä melkoisen ihmeellinen vempula, ei voi muuta sanoa. :D

Melkoisen ihmeellisiä nämä sinun monologisi.

Turpeen kohdalla asia on kuitenkin ok, vai? Ja muutenkin biopolttoaineista, pois luettuna sivutuotteet kuten lanta, nehän aiheuttavat joka tapauksessa katastrofin, jos niitä koetettaisiin tuottaa edes puolet polttoaineesta. Taatusti nostaisi ruuan hintaa. Jo pelkästään USA:n nykyinen tuotantomäärä on vaikuttanut ruuan hintaan USAssa ja kauppakumppani maissa.

"Mikäli halutaan tutkia ilmakehään vaikuttavia tekijöitä, olen samaa mieltä kanssasi. "

Joo, sitä juuri tuolla halusin sanoa. Mitataan väärillä arvoilla tai että kaikki laitetaan yhden tietyn kaasun piikkiin ja siinäkin vielä juuri ihmisen lisäämän osan piikkiin. Koko tän ketjun ajatus on siinä, että muuttuupa Maapallon lämpötila tai ei, niin ei se koko tarina ala ja pääty juuri ihmisen kulutuksen... Ei vaan teollisuuden ja polttamisien seurauksena aiheutuneesta hiilidioksidista. Pelkästään hiilidioksidin kasvu on monen tekijän kokonaisuus, mutta sitten koko lämpeneminen on muutakin kuin hiilidioksidi. Istuttais metsiä ja koettais sillai saada aisoihin. Sellaisia toimenpiteitä, joilla ei pyrittäisi köyhdyttämään muita tai pääsemään energiaomavaraiseksi ilmastomuutoksen siivellä, sellaisia kannatan aivan täysillä. Ei haittaisi mua tippaakaan, jos Sahara olisikin tulevaisuudessa kuuluisa sademetsä.

Jos mittaillaan lämpötiloja, silloin tutkimuksen kohteena on ilmaston lämpeneminen. Myönnän että hiukan sekoitin pakkaa senkin osalta... En edes ala väittämään onko ilmasto oikeasti kylmenemässä vai kuumenemassa ja mitä siitä seuraa jos johonkin suuntaan menee. Luultavasti kukaan ei saa mua uskomaan varmuudella mitä siitä seuraisi. Halusin vain tuoda esille myös sen, että jokainen lämpötilan muutos ei ole suoraan siitä ja siitä aiheutuvaa. Niin ja hiilidioksidi... Sitähän on maan pinnasta aina tuonne yläilmoihin saakka... Jos laitettaisiin infrapunasäteilyn lähde maan pinnalle ja mitattaisiin erikorkeuksilta sitä kuinka paljon siitä on absorboitunut... Eikö tämä olisi se tie miten mittailla kaikkien kasvihuonekaasujen vaikutusta? Siitäkään ei kyllä tietäisi, että onko hiilidioksidin vaikutusta vai ei ja siinäkin paikalla suuri merkitys.

jaripilli kirjoitti:

Turpeen kohdalla asia on kuitenkin ok, vai? Ja muutenkin biopolttoaineista, pois luettuna sivutuotteet kuten lanta, nehän aiheuttavat joka tapauksessa katastrofin, jos niitä koetettaisiin tuottaa edes puolet polttoaineesta. Taatusti nostaisi ruuan hintaa. Jo pelkästään USA:n nykyinen tuotantomäärä on vaikuttanut ruuan hintaan USAssa ja kauppakumppani maissa.

"Mikäli halutaan tutkia ilmakehään vaikuttavia tekijöitä, olen samaa mieltä kanssasi. "

Joo, sitä juuri tuolla halusin sanoa. Mitataan väärillä arvoilla tai että kaikki laitetaan yhden tietyn kaasun piikkiin ja siinäkin vielä juuri ihmisen lisäämän osan piikkiin. Koko tän ketjun ajatus on siinä, että muuttuupa Maapallon lämpötila tai ei, niin ei se koko tarina ala ja pääty juuri ihmisen kulutuksen... Ei vaan teollisuuden ja polttamisien seurauksena aiheutuneesta hiilidioksidista. Pelkästään hiilidioksidin kasvu on monen tekijän kokonaisuus, mutta sitten koko lämpeneminen on muutakin kuin hiilidioksidi. Istuttais metsiä ja koettais sillai saada aisoihin. Sellaisia toimenpiteitä, joilla ei pyrittäisi köyhdyttämään muita tai pääsemään energiaomavaraiseksi ilmastomuutoksen siivellä, sellaisia kannatan aivan täysillä. Ei haittaisi mua tippaakaan, jos Sahara olisikin tulevaisuudessa kuuluisa sademetsä.

Jos mittaillaan lämpötiloja, silloin tutkimuksen kohteena on ilmaston lämpeneminen. Myönnän että hiukan sekoitin pakkaa senkin osalta... En edes ala väittämään onko ilmasto oikeasti kylmenemässä vai kuumenemassa ja mitä siitä seuraa jos johonkin suuntaan menee. Luultavasti kukaan ei saa mua uskomaan varmuudella mitä siitä seuraisi. Halusin vain tuoda esille myös sen, että jokainen lämpötilan muutos ei ole suoraan siitä ja siitä aiheutuvaa. Niin ja hiilidioksidi... Sitähän on maan pinnasta aina tuonne yläilmoihin saakka... Jos laitettaisiin infrapunasäteilyn lähde maan pinnalle ja mitattaisiin erikorkeuksilta sitä kuinka paljon siitä on absorboitunut... Eikö tämä olisi se tie miten mittailla kaikkien kasvihuonekaasujen vaikutusta? Siitäkään ei kyllä tietäisi, että onko hiilidioksidin vaikutusta vai ei ja siinäkin paikalla suuri merkitys.

Lue lisää

"Jos laitettaisiin infrapunasäteilyn lähde maan pinnalle ja mitattaisiin erikorkeuksilta sitä kuinka paljon siitä on absorboitunut... Eikö tämä olisi se tie miten mittailla kaikkien kasvihuonekaasujen vaikutusta?"

Saataisiin kohtuu tarkkakin kerrosten vaikutus selville. Siltä yhdeltä kohtaa siis. Ja pitäisi kai mittaukset tehdä samalla hetkellä erikorkeuksilta, jottei joku poikkeus sotke tuloksia. Liekö hiukan liikaa vaadittu. :)

Eilinen migreenikohtaus joutu keskeyttämään asioiden miettimisen... Ei pysynyt ajatukset koossa.

"Paleoklimatologisia tutkimustuloksia ei ole manipuloitu/väärennelty, vaan, niinkuin sanottu, ne ovat tuloksia, joihin tutkijat ovat tutkimuksissaan päätyneet."

Joo. Näin suurelta osin uskonkin asian olevan. Pois lukien yhden suomalaistutkimuksen käyrän lipsahtamisesta väärin päin kahdesti tiedelehtien julkaisuissa. Michael Man taisi olla ensimmäinen näistä. Jos kuitenkin tutkitaan väärillä tuloksilla tai hyväksytään joidenkin väärien tuloksien tutkimukset lähtökohdaksi, jotta kokonaisuus hahmottuisi, niin väkisinkin lopputulos on muuta kuin faktaa. No siis jos vaikka tutkimus tulos väittäisi että meret lämpenevät 2 astetta sadassa vuodessa ja sitten joku tutkii miten ilmasto muuttuu sadassa vuodessa ja käyttää tuota lukua sinäänsä, niin eihän se toimi. Tai jos on lämpötila kaupungeista ja niiden kehitys sellaisenaan yleistetään ilmaston lämpötilan kehitykseksi, niin eihän siitäkään voi totta tulla, vaikka olisi kuinka rehellinen. On sitten eriasia, että onko tutkittu erehdyksessä saatavilla olevilla luvuilla, jotta saataisiin jotain tuloksia, vaikka epäiltäisiinkin tuloksien erehtymättömyyttä... Siellä missä on rahaa, on myös harmaa-alue. En tiedä muuta kuin että tuskimpa maailman mittaukset ovat kaikki aivan uomissaan ja toisaaltaan... Jollei lämpenemistä aiheuta hiilidioksidi ja muu vastaava, vaan se olisi lämpösaareke vaikutusta, niin mitään maailmanloppuilmastoa ei pääse syntymään, vaan tilanne tasoittuu ajan kanssa, vai?

Biopolttoaineesta... Jos ei kyseinen tuotanto vaikuttaisi metsien katoon tai peltoviljelyn siirtymistä tuottamaan biopolttoainetta, niin ei mulla ole mitään sitä vastaan. Ihan sama pysyykö Suomen hiilidioksidin tuotto tällä tasolla polttoaineiden osalta. Suurin merkitys lienee turpeen tulevaisuudessa. Turpeen ansiosta maaperään on sitoutunut valtavat määrät hiilidioksidia ja nyt suunnitteilla käsitykseni mukaan on kuivata uusia alueita ja kaivaa lisää turvetta. Jostain luin 500 miljoonasta tonnista lisähiilidioksidin tuottoa, kun Suomen hiilidioksidituotto oli sen kirjoituksen mukaan 70 miljoonaa tonnia. Noh, jonkun kirjoitukset omalla tasollaan aina, kun faktoja en tuosta ole tutkinut. "Kuulopuhetta" Ja varmaan tuossa on sekoitettu vuosittainen tuotto ja kokonaistuotto uudelta alueelta.

Valtion linjaus on vain niin selkeästi se, että kansalaisen pitää maksaa, mutta teollisuus saa saastuttaa lisää. Ei vakuuta oikein. Ja pitäisi saada lauhdevoimaloista se 55-60% hukkaenergiastakin käyttöön, eikä hukata sitä meren lämmittämiseen. Kai sielläkin mätäneminen talvella tehostuu, kun lämpöä riittää. Niin mitäs niitä puheita olikaan happikadoista syvänteissä? En muista. Ja muutenkin teollisuudella ei ole merkitystä, että paljonko energiaa kuluu. Jotenkin tuntuisi olevan ajatus, että energiaa kuluu kun tuotetaan ja sillä hyvä. Siellä suurimmat säästömahdollisuudet kuitenkin ovat. Laittaisi jonkun energiaporkkanan näille, että saavat jotain bonusta jos kykenee alentamaan kulutustaan alentamatta työllisyyttä. Tai toisaaltaan joku voisi maksaa enemmän sähköveroa kuin sen kolmanneksen kansalaisen sähkön verotuksesta, jos kulutus on kohtuutonta siihen tuotantoon nähden. Rönsyilee nämä kirjoitukseni, pahoittelut siitä.

jaripilli kirjoitti:

"Jos laitettaisiin infrapunasäteilyn lähde maan pinnalle ja mitattaisiin erikorkeuksilta sitä kuinka paljon siitä on absorboitunut... Eikö tämä olisi se tie miten mittailla kaikkien kasvihuonekaasujen vaikutusta?"

Saataisiin kohtuu tarkkakin kerrosten vaikutus selville. Siltä yhdeltä kohtaa siis. Ja pitäisi kai mittaukset tehdä samalla hetkellä erikorkeuksilta, jottei joku poikkeus sotke tuloksia. Liekö hiukan liikaa vaadittu. :)

Lue lisää

kun maan pinta on aurigon tekemä infrapunalähde, tarvitsemme välillä lämmintä
päälle, välillä rantsussa vähemmin kuteita.
Mitä taas tulee kerroksiin, lienee neurologinen kerros aivokuoressa.

Steurastaja kirjoitti:

kun maan pinta on aurigon tekemä infrapunalähde, tarvitsemme välillä lämmintä
päälle, välillä rantsussa vähemmin kuteita.
Mitä taas tulee kerroksiin, lienee neurologinen kerros aivokuoressa.

Lue lisää

Mun mielestä asiat pitäisi selvittää, jotta näkisi todellisen hiilidioksidin vaikutuksen, jonka jälkeen voisi alkaa funtsimaan, että olisiko sittenkin mahdollista, että hilidioksidi ei olisi aiheuttamassa maailman loppua. Energiavirtojen tutkimisella selvitettäisiin juuri sen lämmön käyttäytymistä. Nyt tutkitaan jotain hiilidioksidin käyttäytymistä ja unohdetaan itse asia. Jos maapalloa lämmittäisikin hiilidioksidin sijasta jokin muu asia, niin koko perhanan haloo loppuis. Tai sitten kenties jonnein joku pari puuta istuttais.

Aika moni väittää lämpötilojen todistavan ilmaston muutosta. Ja kieltää samaan aikaan, että ilmaston aiemmalla käyttäytymisellä olisi mitään osuutta tulevaan. Saisi kyseiset henkilöt miettiä mitä tarkoittaa akselikallistuma ja mikä vaikutus mahtaakaan olla, jollei aurinko paistakkaan samasta kulmasta kuin aiemmin. Tai kun Iso-britannian saari irtautuu Euroopasta enemmän ja enemmän, niin miten se vaikuttaa säähän paitsi Britanniassa, myös keski-Euroopassa. Jos Golf-virta muuttaakin hiukan suuntaa pohjoisen jäätilanteen mukaan, niin mikä vaikutus sillä on. Entä metsien lisääntyneellä hakkuulla? Se että joku tutkii lämpötiloja, jotka eivät ole tarkkoja kuin viime vuosilta ja silloinkin epätasaisesti kautta maapallon mittailtuna jotkut läheltä merta, jotkut ylempää ilmasta... Ei ne luvut kerro kun sään tämän hetkisestä suuntauksesta ja kaikista pahimpia ovat ilmatieteenlaitoksen kaupunkilämpötilojen vertailu aikanaan olleista pikkukaupungeista nyky päivän kulutushysteria kaupunkien megakeskuksien lämpötiloihin. Esim 70-luvulla kuinka monella oli edes auto? 80-luvullakaan ei autoja juuri ollut lähellekään kaikilla. Nykyään autoton on harvinaisuus.

Asfaltointi lisääntynyt samaa tahtia ja samoin kaukolämpö ja kaikki on laitteistuneet. Liikkeet ovat kasvaneet megamarketeiksi ja kaupunkien koko on kasvanut järkyttävää tahtia. Lämpösaarekevaikutus latistaa kaikki ilmatieteenlaitoksen hienot luvut. Lisäksi heidän vertailuaikakautensa alkaa edellisen jäähtymisen loppupuolelta. Ei siis pitkäaikaisia keskiarvoja, vaan 60-luvulta eteen päin. Samalta ajalta ovat jäätilannekatsaukset. Jos heillä olisi lukemat 1800 luvulta asti ja aivan näihin päiviin niin ei olisi ollenkaan yhtä dramaattisia nuo käyrät.

jaripilli kirjoitti:

Aika moni väittää lämpötilojen todistavan ilmaston muutosta. Ja kieltää samaan aikaan, että ilmaston aiemmalla käyttäytymisellä olisi mitään osuutta tulevaan. Saisi kyseiset henkilöt miettiä mitä tarkoittaa akselikallistuma ja mikä vaikutus mahtaakaan olla, jollei aurinko paistakkaan samasta kulmasta kuin aiemmin. Tai kun Iso-britannian saari irtautuu Euroopasta enemmän ja enemmän, niin miten se vaikuttaa säähän paitsi Britanniassa, myös keski-Euroopassa. Jos Golf-virta muuttaakin hiukan suuntaa pohjoisen jäätilanteen mukaan, niin mikä vaikutus sillä on. Entä metsien lisääntyneellä hakkuulla? Se että joku tutkii lämpötiloja, jotka eivät ole tarkkoja kuin viime vuosilta ja silloinkin epätasaisesti kautta maapallon mittailtuna jotkut läheltä merta, jotkut ylempää ilmasta... Ei ne luvut kerro kun sään tämän hetkisestä suuntauksesta ja kaikista pahimpia ovat ilmatieteenlaitoksen kaupunkilämpötilojen vertailu aikanaan olleista pikkukaupungeista nyky päivän kulutushysteria kaupunkien megakeskuksien lämpötiloihin. Esim 70-luvulla kuinka monella oli edes auto? 80-luvullakaan ei autoja juuri ollut lähellekään kaikilla. Nykyään autoton on harvinaisuus.

Asfaltointi lisääntynyt samaa tahtia ja samoin kaukolämpö ja kaikki on laitteistuneet. Liikkeet ovat kasvaneet megamarketeiksi ja kaupunkien koko on kasvanut järkyttävää tahtia. Lämpösaarekevaikutus latistaa kaikki ilmatieteenlaitoksen hienot luvut. Lisäksi heidän vertailuaikakautensa alkaa edellisen jäähtymisen loppupuolelta. Ei siis pitkäaikaisia keskiarvoja, vaan 60-luvulta eteen päin. Samalta ajalta ovat jäätilannekatsaukset. Jos heillä olisi lukemat 1800 luvulta asti ja aivan näihin päiviin niin ei olisi ollenkaan yhtä dramaattisia nuo käyrät.

Lue lisää

Olipas siinä taas melkoinen huuhaa-pläjäys- Tiedoksesi hörhö, että lämpeneminen viime vuosikymmeninä on ollut suurinta kaukana "megakeskuksista". Ja vaikka "megakeskuksissakin" lämpenisi, niin eikä se hörhö sinun mielestäsi muka olisi niiden "megakeskusten" syytä, vaan jotain luonnollista lämpenemistä? Taidat olla vähän yksinkertainen tai jopa tyhmä.

jaripilli kirjoitti:

Aika moni väittää lämpötilojen todistavan ilmaston muutosta. Ja kieltää samaan aikaan, että ilmaston aiemmalla käyttäytymisellä olisi mitään osuutta tulevaan. Saisi kyseiset henkilöt miettiä mitä tarkoittaa akselikallistuma ja mikä vaikutus mahtaakaan olla, jollei aurinko paistakkaan samasta kulmasta kuin aiemmin. Tai kun Iso-britannian saari irtautuu Euroopasta enemmän ja enemmän, niin miten se vaikuttaa säähän paitsi Britanniassa, myös keski-Euroopassa. Jos Golf-virta muuttaakin hiukan suuntaa pohjoisen jäätilanteen mukaan, niin mikä vaikutus sillä on. Entä metsien lisääntyneellä hakkuulla? Se että joku tutkii lämpötiloja, jotka eivät ole tarkkoja kuin viime vuosilta ja silloinkin epätasaisesti kautta maapallon mittailtuna jotkut läheltä merta, jotkut ylempää ilmasta... Ei ne luvut kerro kun sään tämän hetkisestä suuntauksesta ja kaikista pahimpia ovat ilmatieteenlaitoksen kaupunkilämpötilojen vertailu aikanaan olleista pikkukaupungeista nyky päivän kulutushysteria kaupunkien megakeskuksien lämpötiloihin. Esim 70-luvulla kuinka monella oli edes auto? 80-luvullakaan ei autoja juuri ollut lähellekään kaikilla. Nykyään autoton on harvinaisuus.

Asfaltointi lisääntynyt samaa tahtia ja samoin kaukolämpö ja kaikki on laitteistuneet. Liikkeet ovat kasvaneet megamarketeiksi ja kaupunkien koko on kasvanut järkyttävää tahtia. Lämpösaarekevaikutus latistaa kaikki ilmatieteenlaitoksen hienot luvut. Lisäksi heidän vertailuaikakautensa alkaa edellisen jäähtymisen loppupuolelta. Ei siis pitkäaikaisia keskiarvoja, vaan 60-luvulta eteen päin. Samalta ajalta ovat jäätilannekatsaukset. Jos heillä olisi lukemat 1800 luvulta asti ja aivan näihin päiviin niin ei olisi ollenkaan yhtä dramaattisia nuo käyrät.

Lue lisää

Onpa aloittaja lähtenyt heittämään varsinaista monologia. Taattua laatua. Kun päästään yhdestä spämmääjästä, ei mene kauaa kun on toisia tunkemassa tilalle. :-)

no huh huijaa kirjoitti:

Olipas siinä taas melkoinen huuhaa-pläjäys- Tiedoksesi hörhö, että lämpeneminen viime vuosikymmeninä on ollut suurinta kaukana "megakeskuksista". Ja vaikka "megakeskuksissakin" lämpenisi, niin eikä se hörhö sinun mielestäsi muka olisi niiden "megakeskusten" syytä, vaan jotain luonnollista lämpenemistä? Taidat olla vähän yksinkertainen tai jopa tyhmä.

Lue lisää

Tuo ihmisten panettelu tosiaan lisää sun älykkyyden vaikutelmaa roimasti. :D

Niin, kuten jo jossain vaiheessa tätä viestiketjua olenkin todennut, niin ihmisten aikaan saama lämpeneminen on suuremmin maan käytön syytä, kuin ihmisen aiheuttaman hiilidioksidin syytä. Ja hiilidioksidin lisääntymisestä valtaosa johtuu metsien hakkuista, polttamisista ja lämpenemisen aiheuttamien hiilidioksidin luonnollisesta lisääntymisestä. Metaanikuorman lisääntyminen on ollut näihin päiviin asti aika pitkälti ihmisen aiheuttamaa ja se pitäisikin saada kuriin. Lannat pelloilta talteen ja hyötykäyttöön ja kaatopaikoilta metaanit talteen, kuten saksassa tehdään. Turpeen nollaverotus ja uusiutuvaksi luonnonvaraksi julistaminen ei poista sen tuottamaa hiilidioksidia ja se tuottaa sitä yhtä paljon kuin kivihiili. Suomessa on raivattu metsiä pelloiksi ja soita kuivattu ja jopa järviä kuivattu pelloiksi... Olisi aika kääntää tämä toisin päin.

Teollisuus haluaa kuitenkin tehdä biopolttoainetta joka nostaisi ruuan hintaa ja lisää metsiä hakataan. Siirtyisi kaasun käyttöön laajemmin ja poistaisi turve-, kivihiili- ja öljyvoimalat Suomesta. Pelkästään tuolla teolla säästettäisiin hiilidioksidikuormaa. Sellaiseen Suomi ei halua, vaan lisää turpeen käyttöä. Hiilidioksidi ei ole asiana, vaan hiilidioksidia käytetään politiikantekovälineenä. Hiilidioksidin osuus ilmaston lisälämpenemisestä ei ole niin ratkaisevaa kuin jotkut tutkimukset antavat ymmärtää. Öljystä tässä on kyse. Ja energiasta ylipäätään. Jos Kiinan kysyntä jatkuu samanlaisena ja kehitys muuallakin kiihtyy, niin kohta öljyä ei riitä kuin Kiinaan. Kaasulla on ilman muuta samanlainen kohtalo joskus, mutta vielä kaasulla ei ole aivan samanlaista huolta.

Se että verotetaan Suomalaista samaan aikaan kun lämmitetään merta ydinvoimalla ("Jätelämpöä syntyy noin 60 - 70 % reaktorin tehosta") ("Lauhdevesien takia ydinvoimalan lähivedet ovat tavallista lämpimämpiä ja se onkin ydinvoiman näkyvin ympäristöhaitta normaalituotannossa."). Tai kierretään uutta energiansäästö lamppua joka maksaa 10-kertaa enemmän kuin entinen ja rikkoontuu nopeammin. Hiilidioksidi on kulutusta lisäävä trendi. Suomessa reaktoreita on vain viisi, mutta maailmalla ("Vuoteen 1964 mennessä maailmassa oli 14 reaktoria kytkettynä sähköverkkoon"."2005 maailmassa oli 439 ydinvoimareaktoria") ja jokainen tuhlaa energiastaan sen 60%. Lämmittää siis meriä joka heikentää niiden kykyä sitoa hiilidioksidia ja samaan aikaan lisää meren hapen kulutusta ja maatumista. Jännä homma, että kun ihminen on lisännyt energian kulutustaan ja muokannut maata ja hakannut metsiä ja polttanut niitä niin niillä ei olisi mitään merkitystä sitten, vaikka juuri kaikki tämä on sitä mikä lisää infrapunan määrää.

:-) kirjoitti:

Onpa aloittaja lähtenyt heittämään varsinaista monologia. Taattua laatua. Kun päästään yhdestä spämmääjästä, ei mene kauaa kun on toisia tunkemassa tilalle. :-)

Kumma kun tältä palstalta puuttuu melkein kaikki Jönssi tyyppiset "retardi hihhuli" kommentit. Lienee liikaa asiaa?

KaameeSade kirjoitti:

Kumma kun tältä palstalta puuttuu melkein kaikki Jönssi tyyppiset "retardi hihhuli" kommentit. Lienee liikaa asiaa?

Taatusti asian perusteleminen tai riittävän monen vaikuttavan seikan esiintuominen vaikeuttaa ainakin hiukan hiilidioksidiuskontolaisten mahdollisuuksia kyetä sanomaan, että vain hiilidioksidi olisi kaiken takana. Pitää muistaa, että hiilidioksidi ei yksinään tee yhttän mitään lämpöä. Se vaan leijailee kaasujen joukossa. Tarvitaan lämpöenergiaa, jotta hiilidioksidilla olisi vaikutusta. Siksi pitäisikin tutkia lämpövirtaa ja lämmön lähteitä, eikä lämpötiloja, jotka ovat vain lämpövirran oireita, mutta ne eivät kerro oikeista ongelmakohdista.

jaripilli kirjoitti:

Taatusti asian perusteleminen tai riittävän monen vaikuttavan seikan esiintuominen vaikeuttaa ainakin hiukan hiilidioksidiuskontolaisten mahdollisuuksia kyetä sanomaan, että vain hiilidioksidi olisi kaiken takana. Pitää muistaa, että hiilidioksidi ei yksinään tee yhttän mitään lämpöä. Se vaan leijailee kaasujen joukossa. Tarvitaan lämpöenergiaa, jotta hiilidioksidilla olisi vaikutusta. Siksi pitäisikin tutkia lämpövirtaa ja lämmön lähteitä, eikä lämpötiloja, jotka ovat vain lämpövirran oireita, mutta ne eivät kerro oikeista ongelmakohdista.

Lue lisää

Viestiesi suuri määrä ei automaattisesti tarkoita sitä, että viestiesi laatu olisi hyvä.

Jos joku lisäisi tähänkin keskusteluun sen: "kukaan ei ole kumonnut sitä tosiseikkaa..." :D

jaripilli kirjoitti:

Jos joku lisäisi tähänkin keskusteluun sen: "kukaan ei ole kumonnut sitä tosiseikkaa..." :D

Hauskaa luettavaa ja ihan kunnioitettavaa että myös vähemmän kouluja käyneet pohtivat asioita ja kyseenalaistavat kaikenlaisia vakiintuneita näkemyksiä.

Hyvää viihdettä - mutta ei valitettavasti sen kummempaa. Havukka-ahon ajattelijan tyylinen kansan"viisaus" on hellyttävän aitoa pateettisuudessaan ja voisi olla arvokasta ainosta kansanperinteen ja miksei myös joukkoviestinnän tutkijoille.

Fysiikan ja varsinkaan ilmastotutkimuksen kanssa näillä ajatelmilla ei paljoa ole tekemistä, anteeksi vain...

: )

Mitä yhteistä on Kalifornian, Espanjan, Kreikan ja Australian infernaalisilla metsäpaloilla? Ihminen. Ei tulipalojen sytyttäjänä vaan metsien ja maaperän raiskaajana. Jos metsät voisivat hyvin, metsät itse rajoittaisivat metsäpaloja osana metsien luonnollista kiertoa. Mutta miten te cityjupit voisitte mitenkään ymmärtää metsän, luonnon ja maan päälle yhtään mitään, koska ette ole metsässä koskaan edes käyneet. Silti te haukutte luonnonsuojelijoita hihhuleiksi, vihernatseiksi, hyttytytöiksi, treehuggereiksi yms. vaikka tosiasiassa luonnonsuojelijat ovat suojelemassa meidän ruoantuotannon jatkuvuutta. Me saamme jokapäiväisen leipämme maasta, AINA.

"Kaupunki pieni valtioon verrattuna... valtio pieni mantereeseen verrattuna..." Ja maapallo TOSI pieni aurinkokuntaan verrattuna. Joko on tontti Alpha Centaurista ostettuna? Entäs matkalippu? Vai onko pihalla peräti oma intergalaktinen hyrysysy, X-wing tai materiaalisiirrin valmiina?

Ilmastointiaani kirjoitti:

Mitä yhteistä on Kalifornian, Espanjan, Kreikan ja Australian infernaalisilla metsäpaloilla? Ihminen. Ei tulipalojen sytyttäjänä vaan metsien ja maaperän raiskaajana. Jos metsät voisivat hyvin, metsät itse rajoittaisivat metsäpaloja osana metsien luonnollista kiertoa. Mutta miten te cityjupit voisitte mitenkään ymmärtää metsän, luonnon ja maan päälle yhtään mitään, koska ette ole metsässä koskaan edes käyneet. Silti te haukutte luonnonsuojelijoita hihhuleiksi, vihernatseiksi, hyttytytöiksi, treehuggereiksi yms. vaikka tosiasiassa luonnonsuojelijat ovat suojelemassa meidän ruoantuotannon jatkuvuutta. Me saamme jokapäiväisen leipämme maasta, AINA.

"Kaupunki pieni valtioon verrattuna... valtio pieni mantereeseen verrattuna..." Ja maapallo TOSI pieni aurinkokuntaan verrattuna. Joko on tontti Alpha Centaurista ostettuna? Entäs matkalippu? Vai onko pihalla peräti oma intergalaktinen hyrysysy, X-wing tai materiaalisiirrin valmiina?

Lue lisää

Itse kannatan viherpiiperrystä, jos se kohdistuu merien säästämiseen ja metsien suojeluun ja niiden uudelleen istutukseen. Samoin hiukkaspäästöjen poistosta koetan paasata mahdollisimman paljon. Nokipäästöt kuriin, kun ollaan lumialueilla ja muutenkin. Noki kerää lämpöä suoraan auringonsäteilystäkin, mitä hiilidioksidi ei tee. Olen hiilidioksidiuskontoa vastaan, mutta luontoa on jossain vaiheessa pakko alkaa suojelemaan reilummin. Metsäpinta-alaa on kasvatettava ja kalastukseen saatava valvonta, jota ei voi kiertää niin helposti kuin nykyään tapahtuu. Mutta tämähän se mun huoli onkin. Jos keskitytään vääriin asioihin, niin poliitikot "unohtavat" helposti sen jälkeen seikat joihin oikeasti pitäisi keskittyä.

Metsillä on suurempi rooli ilmaston ja maa-alueiden säätelijänä kuin mitä sitä ajattelisikaan. Samoin muulla kasvillisuudella. Turpeen nollaverotus on kanssa yksi esimerkki. Poikkeaa täysin muusta linjauksesta. Saastuttajana samaa tasoa kuin kivihili tai öljy.

Metsäpaloihin ja metsien tuhoamisiin ihminen on syyllinen. Kyllä. Puolet sademetsistä on tuhottu ja poltettu. Nää on asioita jotka pitäisi saada kuriin jotenkin. Suomestakin ties kuinka paljon metsää kaadettu pelloiksi ja soita kuivattu. Nää ei kuitenkaan liity hiilidioksidikohuun. Kaikki Al Goren hillumiset ja Mannin väärinpäin-käyrät... Maankäyttö pitäisi koettaa palauttaa uomiinsa ja jos mennään biopolttoaineissa 20% kulutuksesta, niin suunta onkin päinvastainen ja pahasti.

Kaasu olisi hyvä vaihtoehto. Metaani pois pelloilta ja pintalannoitus vain sellaisille pelloille, joista vesistöön valumiset eivät ole millään muotoa mahdollisia. Siis piiperrän minäkin, mutta en lausu: "minä uskon hiilidioksidiin ja ihmisen sen luomaan" tunnustusta. Uskon ennemmin aurinkoon, hiukkasten vähenemiseen yläilmakehässä, nokeen, maankäyttöön, sekä siihen energiaan jolla suoraan lämmitetään meriä ja kaupunkeja. Hiilidioksidi on vain yksi tekijä ja siitä kasvustakin ihmisellä kulutuksen kautta todella pieni osuus.

Joku ymmärtäisi tuon tarkoittavan sateen viilentävää vaikutusta, toisille ymmärtäminen on taas vaikeampaa.

jaripilli kirjoitti:

Joku ymmärtäisi tuon tarkoittavan sateen viilentävää vaikutusta, toisille ymmärtäminen on taas vaikeampaa.

Siis että sateen viilentävä vaikutus on negatiivista energiaa?

Energia määritellään fysiikassa yleisesti "voiman, kappaleen tai systeemin kyvyksi tehdä työtä" (http://fi.wikipedia.org/wiki/Energia). Mitähän se negatiivinen energia sitten on?

:-) kirjoitti:

Siis että sateen viilentävä vaikutus on negatiivista energiaa?

Energia määritellään fysiikassa yleisesti "voiman, kappaleen tai systeemin kyvyksi tehdä työtä" (http://fi.wikipedia.org/wiki/Energia). Mitähän se negatiivinen energia sitten on?

Lue lisää

Jos viileälle pinnalle kaadetaan kuumaa nestettä, niin siitä nesteestä siirtyy energiaa sille viileämmälle pinnalle. Jos lämpimämmälle pinnalle sataa viileää vettä, niin siihen veteen siirtyy energiaa siitä maasta. On energia vaje viileämmässä elementissä. Näin ollen infrapunan säteileminen vähenee nopeasti lämpimästä viileään. Negatiivisilla energialla asia oli vain helpompi ilmaista. Negatiivista energiaa tai energia vaje ympäristöönsä nähden. Ehkäpä se oli ylivoimaista sulle ymmärtää asia?