Meillä on 6,5v uroskoira ja edessä ois ehkä kastrointi (ja kyllä kaduttaa ettei sitä ole tehty jo nuorempana). Ongelmana vain on koiran lukuisat sairaudet (epilepsia, allergia, keuhkoissa hiukan vikaa..) ja se että koiralla on vain yksi kives. Koiralla on myös joskus joku ell kuullu lievän sivuäänen sydämessä mutta nykyinen lääkäri ei sitä kuule. Sairaudet on kaikki hoidossa eikä koira ole mitenkään "kipeä", ja on iloinen ja elämänhaluinen. Mutta pelkään tosi paljon onko leikkaus turvallinen noi olosuhteet huomioon ottaen, varsinkin kun yksipallisen koiran leikkaaminen on kuulemma hitaampi ja hiukan vaikeampi prosessi kun se toinen pitää kaivaa jostain esiin.
Lisäksi koira on aina nukutettaessa/rauhotettaessa nukahtanut sekä herännyt tosi hitaasti, niin pelottaa että selviääkö koira ollenkaan leikkauksesta. Se miks kastrointi on nyt tullu tosi ajankohtaiseksi niin on se, että meidän toinen uroskoira (nuorempi) on pari kk sitten kastroitu ja nyt tää vanhempi käy siihen ihan kuumana ja ahdistelee koko ajan. Molemmat on uroksia. Ja on tää vanhempi aina ollut kyllä kova tyttöjenkin perään.
Onko ketään viisasta joka osais neuvoa?
Lisäksi koira on aina nukutettaessa/rauhotettaessa nukahtanut sekä herännyt tosi hitaasti, niin pelottaa että selviääkö koira ollenkaan leikkauksesta. Se miks kastrointi on nyt tullu tosi ajankohtaiseksi niin on se, että meidän toinen uroskoira (nuorempi) on pari kk sitten kastroitu ja nyt tää vanhempi käy siihen ihan kuumana ja ahdistelee koko ajan. Molemmat on uroksia. Ja on tää vanhempi aina ollut kyllä kova tyttöjenkin perään.
Onko ketään viisasta joka osais neuvoa?
Vastaukset 1
Vanhimmat
No,riskihän nukutuksessa on aina.Ja riski kasvaa vanhetessa,ja esim.on rotuja,joille se saattaa olla vielä hieman isompi riski. Tuo ikä nyt ei vielä hirveesti riskiä nosta,ellei ole kyseessä lyhytikäinen rotu ( esim.jotkut isot).
Mutta mainitsemasi mahdollinen sivuääni (ollut) ja huono herääminen taas tuo riskiäkin lisää.
Mutta vaikea sanoa,jos koira on muuten hyväkuntoinen.
Mutta,jos olisi oma koira,niin en leikkuuttaisi ehkä enää tuossa iässä,lisättynä noit riskit,ellei olisi pakko tai tule pakoksi.
Vaikka itse jouduinkin aikoinaan leikkaamaan kymmenvuotiaan,mutta pakosta,ja kaikki meni hyvin.
Itse panostaisin ihan pelkkään käytöskoulutukseen,koska tuo on ihan sillä hoidettavissa.Ja lisää vaan toimintaa,nimenomaan aivotoimintaa,niin helpompi jättää ne vähemmän toivotut vähemmälle ;)