Tarinasi on varmaankin totta. -70 luku vl-lestadiolaisuudessa oli sekasorron aikaa. Koko liike oli hajaannuksen vaarassa ja vallitsi fundamenttalismin ja lakihenkisyyden aika. Hoitokokouksissa sattui virheitä ja myöhempi SRK:n johto on myös ilmaissut että niissä tapahtui ylilyöntejä. Oli saarnamiehiä jotka eivät ymmärtäneet ihmisten hätää, eivätkä osanneet käsitellä asioita armon, anteeksiantamuksen ja rakkauden hengessä.
Raamattu kehottaa ettemme katselisi silmillä jotka on voideltu öljyllä. Tämä tarkoittaa että asiat, huonotkin on nähtävä sellaisena kuin ne ovat. Jos on tullut virheitä, olivatpa ne sattuneet kelle hyvänsä on säilytettävä totuudenmukaisuus. Virheet, lankeemukset ,synti kuuluu ajalliseen elämään. Niitä vastaan on vain yksi lääke, evankeliumi Jeesuksesta ja hänen sovintotyöstään. Myös saarnamiehet ja johtokuntien jäsenet lankeavat, tunto voi kylmetä. Tässä tilassa ei enään kelpaa auttajaksi. Monelle kävi -70 luvulla että sokea yritti ohjata toista sokeaa tai koko seurakuntaa.
Osa uskosta eroon joutuneista on aiheellisesti pahoittanut mielensä. Rohkaisisin heitä palaamaan takaisin hyvän paimenen helmaan, aika on muuttunut, siionissa taistelu on loppunut, rauha on palannut. Hyvä paimen ei jättänyt laumaa vaan etsii vielä jokaista joka haluaa uskoa synnit anteeksi hänen nimessä ja veressä.
Raamattu kehottaa ettemme katselisi silmillä jotka on voideltu öljyllä. Tämä tarkoittaa että asiat, huonotkin on nähtävä sellaisena kuin ne ovat. Jos on tullut virheitä, olivatpa ne sattuneet kelle hyvänsä on säilytettävä totuudenmukaisuus. Virheet, lankeemukset ,synti kuuluu ajalliseen elämään. Niitä vastaan on vain yksi lääke, evankeliumi Jeesuksesta ja hänen sovintotyöstään. Myös saarnamiehet ja johtokuntien jäsenet lankeavat, tunto voi kylmetä. Tässä tilassa ei enään kelpaa auttajaksi. Monelle kävi -70 luvulla että sokea yritti ohjata toista sokeaa tai koko seurakuntaa.
Osa uskosta eroon joutuneista on aiheellisesti pahoittanut mielensä. Rohkaisisin heitä palaamaan takaisin hyvän paimenen helmaan, aika on muuttunut, siionissa taistelu on loppunut, rauha on palannut. Hyvä paimen ei jättänyt laumaa vaan etsii vielä jokaista joka haluaa uskoa synnit anteeksi hänen nimessä ja veressä.
Vastaukset 72
Vanhimmat
Minäkin olen tavannut vanhoillisuudesta hiljan erotettuja, jotka ovat sydämestään uskovia kristittyjä. Erimieliset saavat siis kenkää nytkin.
Ja "yksimielisyys ja rauha joka on johtajiston tavoite, säilyy. Tämä on kuitenkin ihmismielen diktatuuria ja ihmisoppia, ei rakkautta.
Sinä kuitenkin nimitit tuota tilaa rauhaksi jossa on rakkaus? Mitä "töönää" sinun silmissäsi on, kun niissä noin rakkaus vääristyy.
Kirjoitat, että eivät ymmärtäneet ihmisten hätää??? He itsehän olivat tuon hädän syynä, koska eivät ymmärrä Jumalan sanaa, vaan istuvat Kristuksessa lunastettujen tuomareina Mooseksen istuimella.
Tätä todellista taustaa vastaan puhe ihmisten hädän ymmärtämättömyydestä on hyvin surkuhupaisa yritys selittää kaikki pois ja Jumalan lapset syyllisiksi johtajiston lakihenkisyyteen.
Olen monesti ihmetellyt, kun joukossanne on kuitenkin paljon teologeja, miten he voivat alistua tuollaiseen väärään ja vahingolliseen opetukseen. Heidän kyllä pitäisi tietää.
Mutta kyllä minä tiedän toki sen, että rehellisesti puhdasta evankeliumia Kristuksesta opettaneet ja opettavat papit saavat takuuvarmasti kenkää siitä liikkeestä. Vielä nytkin, ikävä kyllä. "Riihtä puivan härän" suu on näin tukittu pakkokeinoin.
Onhan meillä tästä hyvänä esimerkkinä lestadiolainen herätysliike Rauhan Sana, jonne papit joutuivat kolkytluvun pappis- vainoissa pakenemaan SRK:sta.
Sinun kannattaisi tutustua henkilökohtaisesti vl-kristillisyyteen; tuntuu niin todella "paksulta" tuo tekstisi. Tietämättömänä vain paukutat tulemaan, miten luulet tai kuvittelet asioiden olevan.
Tiedän, että olet paljon Raamattua ja muita uskontoon liittyviä kirjoja lukenut. Oletkohan itsekin jumaluusoppinut? - Siinäkin mielessä on ikäänkuin "säälittävää", että joudut antamaan todistuksen sellaisesta, josta sinulla ei autenttista tietoa ole.
Nimim. "Nuin" on sellainen "kristitty", joka hyväksyy vain ja ainoastaan itsensä sekä muutaman muun sisäpiiriläisen uskovaiseksi - vain oppineet. Puhdas fariseus!
Olen tutustunut ja tuossa on tutustumisen tulos.
Jokapuolella näitä ihmisiä on ympärillämme. Minullakin on monta tuttua, kuten jo kerroin.
Sinä sokea ja tietämärön olet ellet noista asioista tiedä mitä kerroin.
Hyvänen aika ihminen. Jos itse kokenut kertoo minulle tosiasit kokemuksistaan, niin en tule sinulta sitä kysymään, onko tuon ihmisen kertomus totta. Miksi en?
Samasta syystä kun nytkään en sinua usko pätkääkään.
Eli sinä yrität valehtelemalla vääristää tosiasiat.
Vaikka olisi vanhoillislesta. Sitä ei Jumala hyväksy. Joka pahat tekonsa TUNNUSTAA JA HYLKÄÄ
hänelle tapahtuu laupeus. Rauhanyhdistys ja sen johto ei tunnusta tekemiään syntejä, (jo vuodesta 1902 asti) synniksi.
Kansakoulun olen läpi käynyt, se oppineista.
Onnekseni oppineisuudella ei ole pelastavaa vaikutusta, vaan USKOLLA Jumalan Sanaan eli Kristukseen.
Vanhoillislestadioalset seurakuntana nomenomaan ovat hyvin pyhdasoppisia "juutalaisia" farisealaisia. Poislukien ne uskovat jotka Jeesuksessa Kristuksessa ovat heidänkin joukossaan.
kertoa mitä tapahtui 1902 niin olisi jotain
mihin kommentoida?
Vuonna 1902 osa lestadiolaisuudesta sai lihalliset jalat, tästä on käytetty nimitysta Rauhan yhdistys eli Vanhoilliset. Tuolloin Lestaiolaisuudesta erkani edellämainitut Vl:t omaksi yhteisöksi ja jäljelle jäänyt joukko kristityitä on kantanut Raattamaan ajoilta nimitystä Esikoisten seurakunta eli Esikoiset.
olivat eroon johtaneet opilliset erimielisyydet?
Vai oliko niitä?
valehtelin....? lue, ennenkuin huitaiset vastauksen
Luepa hieman, mitä sen liikkeen nurjan puolen kokeneet ovat kertoneet.
Ei ole todellakaan mitään syytä avata sen liikkeen ovia, sillä tuskin he taipuvat oman vanhurskauden synnistä parannukseen, jos totuutta julistaisi heidän rukoushuoneillaan.
se asian ydin onkin. He kertovat oman "totuutensa". Älä ole sinisilmäinen; se ei ole koko totuus. -Ja ehkäpä se ei ole se varsinainenkaan totuus.
Kuinka voit muodostaa käsityksesi vain yhden puolen nähtyäsi. Ei kai tuomarikaan kuule vain toista osapuolta. - Jos hän niin tekee, tuomio ei ole oikeudenmukainen.
Olet käyttänyt sanontaa "saivat kenkää"; sekin osoittaa, että näitten asioiden tiedostoissasi olisi päivittämisen tarvetta.
Ei se ole niin.
Tedän velvollisuutenne seurakuntana on kuulla sitä, jota vastaan olette rikkoneet.
Ei kai liha Jumalan lain alle asettuisi millään. Ainahan ihmisellä on halu syntejään puolustaa.
Sen rivompaa ja härskimää syntiä ei voi kukaan enää tehdä seurakuntana kun erottaa siitä kuka hyvänsä.
Jumala VIHAA hylkäämistä, siihen ei ole kenelläkään oikeutta.
siellä on esimerkkejä, kuinta Jeesus opetti seurakuntaa hoitamaan
Kyllä kaiken kokemani jälkeen on vaikea kuulla Hyvän Paimenen ääntä veeällien seurakunnassa vieläkään, vaikka sanotte rauhan palanneen. Missä Hyvä Paimen oli 70-luvulla? Vastaa siihen ensin!
En sano, ettei sitä siellä poikkeustapauksessa voisi olla?
Tällaiset ovat minun tuntemiseni, enkä niitä voi toiseksi muuttaa. En usko, että se on oikean nöyryyden puutetta, vaan uskonsilmin nähty asia.
En voi sitä todistaa, kuten et Sinäkään, että Hyvä Paimen vain siellä olisi!
oli niissä,jotka vaikenivat,ja uskoivat,että tämäkin on Taivaan Isän tahto.Jumala antoi eksytyksen tulla valtakuntaansa ja Hyvän Paimenen ääni vaikeni,niinkuin Jeesuskin vaikeni pilkkaajiensa edessä.
Minä uskon näin olevan,korjatkaa,jos ymmärrän väärin.
Mutta Pyhä Henki jäi asumaan niiden ihmisten sydämiin,jotka siitä taistelusta selvisivät.
Siionin laulussa ne sanat; ´hän se antaa sielulleni koetuksen tulla, että kallis uskon kulta aina oisi mulla...`
Koettelemukset lisäävät kärsivällisyyttä.
Tuosta 70-luvusta on jäänyt sellainen tunne, että ainakin minulta silloin riisuttiin "kasvamista", sellaista nuoruuden uhmakkuutta ja tietämystä, joka pyrki nousemaan seurakunnan ymmärrystä ylemmäs.
Koko Siionin kannalta kun noita vaiheita ajattelen, soi mielessäni lause; `...ettei kukaan kerskaisi...`
kyllä se uskon kulta ikäänkuin kirkastuu,kun käy aallon pohjalla.
Olin jotenkin ulkona noista 70-luvun tapahtumista,mutta sellainen mieli oli esim.mieheni isällä,että antaa Jumalan tehdä työtään ja uskotaan niinkuin aikojen alusta on uskottu.
Eikö se ollut jonkinlainen "henkien taistelu" silloin kyseessä?
Sen verran satuin olemaan eräässä tilaisuudessa,että tunsin,että täällä ei kuulu Hyvän Paimenen ääni,kun jokaista syntiä kaiveltiin vuosienkin takaa.
Mutta ymmärsin,että he eivät olleet enää oikealla tiellä,jotka olivat näitä vaatimuksia toteuttamassa.
Lähdimme vähin äänin pois tilaisuudesta ja uskoimme niinkuin ennenkin.
Olemmehan päivän lapsia ja joka aamu on armo uus.
Miksi tämä Hyvän Paimenen väki ei sitten yhtään puolustanut niitä lampaita, jotka joutuivat raatelevaisen suden suuhun, eli meitä erotettuja? Heiltäkään ei kuulunut eikä kuulu vieläkään "Jumalan terve, rakas veli/sisar".
Mutta siitä huolimatta minut potkittiin pois, kun uskalsin kritikoida noita "hoitajia" jotka myöhemmin on todettu olleen lakihengen vallassa. ja nyt eivät "Hyvän Paimenen" silloin hiljaiset vieläkään tervehdi eivätkä pidä uskovaisena. Miksi, mia?
...mielestäni tuollainen käytös tuntuu näin äkkiä kuultuna oudolta.
En tiedä,millä lailla kritisoit,mutta sekin on luvallista.
En todellakaan ymmärrä,että jos kuljet uskovaisten seurassa ja haluat uskoa,niinkuin ennen uskoneet ovat tehneet,mikä erottaa sinut Jumalan valtakunnasta.
Oletko sinä käynyt vielä kuulemassa Jumalan Sanaa?
Mitä silmät ei nää,..... sen sydän ymmärtää,.....
että he eivät halunneet lähteä avoimeen taisteluun sielunvihollista ja vääriä henkivaltoja vastaan.He halusivat hiljaisuudella odottaa rauhanaikaa.
Sitä,miksi he eivät vieläkään tervehdi sinua,en voi tietää.Ikävä kyllä...
Oletko muuten tulossa Nivalaan?Voisimme jutella paremmin siellä.Sinäkään et varmaan voi tässä kaikkea kertoa.
Hyvä, että Sinäkin olet täällä tänään...! ;)
Pieksämään jopa veljiään.
Rusikoimista tää vanhojen asioitten jauhaminen on.
teillä ei näy olevan hitustakaan hyvää tahtoa ymmärtää, ketään saati sitten jos joku on väärin jossakin tehnyt, niin KURKKUUN kii vaan ja maksa tai kuole..
Ja Jumalisia sanotte oleavanne.........
Huh teittiin kanssanne.
Ja varjelkoon sinua. Herra valistakoon sinulle kasvonsa ja olkoon armollinen sinulle. Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi, ystäväni, ja antakoon sinulle iankaikkisen rauhan. Nimeen Isän Pojan ja Pyhän hengen. Aamen.
Vielä tahdon vakuuttaa sinulle Isän Jumalan rakastavalta sydämeltä, että Synnit ja viat on kaikki anteeksi annettu Jeesuksen Pyhässä nimessä ja rakkaudesta maahan vuotanessa viattomassa sovintoveressä.
Uuden liiton arkkia säilytetään tänäänkin Kristuksen avatuissa haavoissa. Niistä haavoista vuotaa rakkaudesta lämmin sovintoveri kaikille kiusatuille, epäileville ja pelkääville, monesti ihmisten hylkäämille Jumalan lapsille.
Usko siksi rohkaistulla sdämellä. Kristus on kuollut sinun puolestasi.
Ps. 100:4 Käykää hänen portteihinsa kiittäen, hänen esikartanoihinsa ylistystä veisaten. Ylistäkää häntä, kiittäkää hänen nimeänsä.
Ps. 100:5 Sillä Herra on hyvä; hänen armonsa pysyy iankaikkisesti ja hänen uskollisuutensa polvesta polveen.
mikä oli se asia, jonka vuoksi jouduit erimielisyyteen vl-liikkeen kanssa!
Monelta tätä on palstalla kysytty, mutta vastauksia ei saada.
On kirjoitettu noin yleisluontoisesti täällä, että "erotettiin mielivaltaisesti", joku "halusi valtaa".
On myös mainittu, että ei hyväksytty "SRK:n keksimiä syntejä" tai ei haluttu alistua "tiukkaan raamiin".
Joku tuki ystäväänsä, jota jostakin nuhdeltiin tai neuvottiin, eikä voinut sitä hyväksyä.
Muutama ei yleensäkään sietänyt mitään "hoitotoimia" (vaikka sellaiseenhan on jo Raamatussakin kehotus).
Siis toistan, mikä oli se linja- tms erimielisyys, minkä vuoksi jouduit vastahankaan vl-liikkeen kanssa. Oma kokemus, kiitos.
heidät lakihengessä olleeksi? Sinäkö?
Mistähän konkreettisesta asiasta kritikoit; voisiko tähän saada vastauksen.
Noihin Taivaallisen Isän ehdottomiin armolupauksiin olen halunnut uskossani turvata jo vuodesta -68. Tällainen on Hengen haluni yhäkin. En ole missään vaiheessa tahtonut tuota uskoani kieltää. Olen uskonut, että pelastus on yksin siinä! Tosin omalta puoleltani täysin epäonnistuneena.
Armon varassa ja armon opettamana jatkan taivasmatkaani. Pyhä Henki valaiskoon tietäni, jotta osaisin rakastaa Jumalaa ja lähimmäisiäni oikealla tavalla!
Mitä kumman linjaerimielisyyttä metsästät? Haluaisitko saada meidät luettelemaan kaikki ne yksityiskohdat, jotka silloin olivat pinnalla? Jotta voisit ne teilata yksitellen ja tehdä meidät valehtelijoiksi? Koska nyt ei enää ole sellaista!?
Eikö riitä esim. se, että kaikkien piti uskoa: JUMALAN HUONEEN HALLITUKSEN eli TYÖVALIOKUNNAN antamat päätökset olivat kaikki Pyhästä Hengestä. Oman autuuden ehdolla oli näin uskottava! Sinäkö yhä uskot tuohon?
Eri paikkakunnalla oleva läheiseni oli "hoidettu" aikaisemmin. Hänen syntinsä oli se, että hän oli uskaltanut puolustaa vanhaa leskivaimoa, jonka ei-vl-lapset (asuivat samassa taloudessa) olivat hankkineet tv:n. Vanhaa vaimoa nuhdeltiin, ettei hän "isäntänä talossa" heittänyt tv:tä ulos. Jos hän sen olisi tehnyt, niin lapset olisivat itsekin muutaneet muualle, eikä sairas leskiäiti olisi yksin pärjännyt ilman lastensa apua. Siitä sitten tämä läheinen otettiin silmätikuksi, kun oli uskaltanut arvostella. Hänet sitten muutamien vaiheitten jälkeen erotettiin, syynä "tottelemattomuus seurakunnalle".
Minut erotettiin siksi, kun pidin tätä äskenmainittua, vasta erotettua lähiomaistani edelleen uskovaisena. Se riitti.
Onko tässä nyt tarpeeksi yksityiskohtaista tietoutta, jotta voitte päätellä, millaista on mielivaltainen erottaminen? Sehän laajeni ketjureaktion tavoin, jos uskalsi olla vastaan tätä lakihenkeä.
Läheltä seuranneet osasivat sitten pitää suunsa kiinni, etteivät olisi itse joutuneet erotetuiksi. He olivat niitä "HyvänPaimenen" lampaita, jotka pelastaakseen oman nahkansa eivät auttaneet suden uhria, vaan hän sai jäädä oman onnensa nojaan. Ja oman onneni nojassa olisin minäkin edelleen, mutta haavoilla ja ontuen pääsin sellaiseen Hyvän paimenen laumaan, joka hoiti haavojani ja lääkitsi niitä ja paransi minut taas.
liityit siis tuollaiseen joukkueeseen....?
Ketkä alkavat pieksämään ja ketä? Mekö VELJIÄMME? Ovatko veeällät meidän veljiämme? En ymmärrä kirjoitustasi, vaikka yritän kovasti miettiä.
Viestisi oli osoitettu minulle, mutta kuulostaa niin oudolta!
Etkö itsekin sano olevasi jumalinen?
Onko se väärin sitten meidän kohdalla?
Ilmeisesti, koska luulet, että haluamme jollekin pahaa? Mistä niin olet päätellyt?
Sana sattui kyllä edelle veljiÄnsäkkin.
Mikäs tuossa muussa tekstissä on vikana, ettet ymmäärrä.
Minä taas uskon että Suomalaiset yleensä ymmärtävät paljonkin asioita, useat vain eivät ole ymmärtävinään.
Onko tuo samaa kuin että vanha suola janottaa?
sokeaa sokean taluttajaa.
Paha mennä sanomaan, mitä vikaa tekstissäsi oli, kun en kerran ymmärtänyt.
Vilpittömästi haluaisin tajuta.
Joskus luulen jotenkin ymmärtäväni Sinua, mutta nyt en.
Eli olen kai sitten ollut vain ymmärtävinäni?
Ei mahda mitään, en minä ainakaan!
Siis millaiseen joukkueeseen?.
Sanoin löytäneeni Hyvän Paimenen ja hänen laumansa, joka lääkitsi minua. Mikä siinä joukkueessa on vikana? Sitähän sinäkin mainostit.
E¤ttä vanhoista asioista, ja ehkäpä sellaisista jotka eivät sinulle pitäisi ehkä kuuluakkaan, niin hyppäätte kuin pedot heikompien kimppuun ja vaaditte heiltä esiisiensä tekemistä virheistä korvauksen.
Älytöntä sanoisin. laittakaa omaa elämäänne, tänä päivänä elkääkä eilen.
Nyt meni minullakin jakeluun!
Omaa elämää tässä nimenomaan yritetään laittaa jotenkin järjestykseen.
Menneisyys ja eilinen ovat osa sitä, eikä niitä voi dellata noin vain. Kyllä Sinä itsekin sen nahoissasi tiedät!
Ketä ovat ne heikommat, joiden kimppuun olen käynyt?
Missä ovat ne vahvat, joilta voisi korvauksia vaatia, joiden kanssa olisimme muka samassa sarjassa? Jos tässä matsia täytyisi suunnitella jonkun kanssa!
On vikaa etsitty, ja todellisuudessa SRK on vain ajallinen instanssi, hengellisen seurakunnan alamaisuudessa.
SRK on väärä paikka mennä tekeen valituksia.
Jos äänesi tahdot kuuluvan jonnekkin, niin mene suviseuroihin ja osoita siellä valituksesi Seurakuntien vanhimpain kokoukselle, siellä ne selviää.
Kiitos vihjeestä!
Täytyypä miettiä ja kysellä, millaisessa muodossa kyseinen valitus olisi parasta tehdä!
Sinä sokea olet.
en minäkään ymmärtänyt kertomustasi; joku siinä mättää ...tai sitten jotain jätettiin kertomatta
kurvisen kirjasta luin näistä telkkarijutuista, siitäköhän syystä tuntui tutultakin
voisit "lähestyä" jollakin tavoin SRK:takin! Esim kirjeellä, sähköpostilla? Varmaan löytyy keskustelijoita.
Muista, että inhimillisiä ihmisiä olemme; niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
Tästä tietenkin pahastutte, mutta jos lähestyy kovin sanoin ja vaatimuksin, ihminen yleensä asettuu takajaloille, puolustusasemiin.
jo aikalaisten ajallaan kertomaa, tuosta tv.
jutusta on vielä pois se, että kone vietiin
metsään ja vl.papparaiset kirveillä hakkasivat
tv.n palasiksi. Että semmosta.
kuusamolaisia?
sitä tarkoitin;
vaikka kyllähän nämä veljet ovat monessa koeteltuja ja monet ihmissuhteissa taitaviakin
Miten kävi näille hoitajille muuten, debora? Ovatko vl:iä? Ovatko tehneet parannusta lakihenkisyydestään?
Mikä on oma kantasi televisioon?
eivät halua muistella 70-lukulaisuuttaan.
Hyvä tietää, niin ei turhaan hakkaa päätä seinään tai heittele "helmiä"...
Tyhjän saa yleensä pyytämättäkin!
Kun metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan, niin mitä se kertoo? Siellä ei ole IHMISIÄ, vaan minun oma kaikuni vain...
viimeinen kysymys voi olla avain koko jupakkaan
vastauksia....en osaa enää mitenkään niin muotoilla nöyrästi....olette ivassanne vaikeita keskustelukumppaneita, tyttökullat
itse sinänsä olen täysin sivullinen, tarkoitin olla jotenkin avuksi
Kyllä minäkin tiedän miltä iva ja pilkka tuntuu!
Ei ollut tarkoitus panna kostoa kiertämään, mutta kyyniseksi meinaa väkisin tulla teikäläisten kanssa.
Tiedän ja tunnen kirjoittaneeni siten, että se loukkaa teitä/Sinua. Mutta on kohtuutonta edellyttää meiltä sitä, että huutaisimme metsään teidän mieleisellänne tavalla. Ja sitten voisimme ehkä saada sieltä vastauksiakin. Siis vasta sitten!
Näin ymmärsin Sinun neuvosi.
niinkuin tykkäätte; kokemus on vain opettanut jotakin, kuinka ihmisten kanssa parhaiten juttuun tulee
oletko tullut ajatelleksi, että kyynisyys on lähellä myös teikäläisten kans turhaan jahkatessa
päätä seinään ja sitä rataa, mitä se hyödyttää
Hyvä paimen oli johdattamassa taistelusta rauhan aikaan käy edellen kansansa keskellä.
Parannuksen teossa riittää se, kun jokainen "ottaa omansa pois", pyytää anteeksi omat rikkomuksensa. Ei jää kannemieltä, ei jää muuta välille kuin rakkaus. Se on lukemattomin kerroin koettu.
Syyttävä mieli on vaarallinen matkakumppani. Se osoittaa sormella muita.
Syyttävä omatunto osoittaa omaan itseen, siinä on korjaamisen oikea kohde.
Mihin Sinun sormesi nyt osoittaa? Vai luuletko olevasi sormeton?
Sinulla ei ole syyttävää mieltä, vaikka "syytät" siitä meitä! Vai etkö muka?
sen, minkä olen kokemuksen kautta oppinut.
Kun joku erimielisyys tai riita joittenkin välillä alkaa ja jatkuu; sitä ei ylläpidä kukaan yksin. Aina tarvitaan vähintään kaksi osapuolta.
On kuvailtu, että tällainen asia on kuin lumipallo, jota nuoskakelillä pyöritetään; se paisuu ja kerää mukaansa kaikenlaista roskaa.
Kun asiaa ruvetaan selvittämään, kullekin riittää, että tunnistaa ja tunnustaa omat syntiroskansa ja loukkauksensa ja pyytää niitä anteeksi anoa.
Tätä tarkoitin. Minulle riittää omakohtainen usko ja omissa lankeemuksissani on kyllin, ei tarvitse toisten asioissa valvoa.
Kuitenkin valvot vielä meidän erotettujen erimielisyyksissä, riitelemisissä ja oletetuissa lankeemuksissa! Ja näiden oletustesi perusteella teet päätelmäsi ja parannuskehoituksesi meille?
Missä se toinen osapuoli tässä riidassa piileskelee? Tiedätkö Sinä? Varmaan, koska puhuit kahdesta osapuolesta!
Teoistaan on nimenomaan tekijä vastuussa, eivät tekojen rikkomat murhatut uhrit. On oikein että väärinteosta seuraa vihastuminen, jos vielä henkiin on jäänyt hengellisestä väkivallan teosta.
Jos seurakunta on saatanallisesti valheiden ja kunnianperkeleen avulla, ja ajamana, erottanut ihmisiä, niin seurakunta, (sen toimiva johto), tunnustaa tehdyt synnit ja tekee parannuksen.
Tarkoittaa ettei sama toiminta enää jatku.
Vanhoillislestoilla erotukset jatkuvat entiseen malliin edelleen. Ja seurakunta on myös "ainoa oikea" edelleen, "erehtymätön" ja "eksymätön", vaikka elää ihmisopeissa ja legalismissa, eli lakihenkisyydessä.
Tehkää siis te parannus jotka viassa olette. Koko vanhoillislestadiolainen seurakunta on ja elää vakavassa opillisessa erhetyksessä tänäänkin, vailla katumusta ja synin tuntoa.
Jeesus on Herra, eivät ihmiset jotka erehtyvät ja ovat läpikotaisin syntisiä. Lukekaa ja oppikaa Raamattua, se on Jumalan sana.
haluaisin saada esille sen tosi tilanteen, missä oltiin.....Eihän yleisten esim "mielivaltaa"-määritelmien perusteella voida ollenkaan saada selville, mistä oli kyse.
Kun tätä aikakautta niin paljon tuodaan täällä esille, (ehkä tosin vain muutaman kirjoittajan toimesta), on herännyt kiinnostus kysellä, mistä tilanne kunkin kohdalla oikeastaan lähti.
Oliko linja-erimielisyyttä vai eikö ollut.
Jos seurakunnan arvo omissa silmissä halpenee, eikä uskovaisten joukkoa enää nähdä Jumalan huoneena, silloin neuvot ovat tietenkin tiukkahenkisten ukkojen ja akkojen höpinöitä.
ja tule seuroihin....
Seurakunnan arvo minun silmissäni ei ollut tullut halvaksi - se oli tullut minulle kauhistukseksi. Jos näin siellä lakihengen riehuvan, niin miksi olisi pitänyt sitä "kumartaa" tai nätimmin sanottuna, miksi sille olisi pitänyt olla kuuliainen? Minä en voinut.
Eikö tuo ole jo tarpeeksi iso linjaerimielisyys?
En kuitenkaan vanhoillisten. Kirkossa on myös tarjolla elävä ja puhdas Jumalan sana. Ja sakramentit.
Miksi edelleenkään söisin sitä ruokaa, jota siatkin syövät, eli palkohedelmiä?
Sitähän tuhlaajapoikakin ensin aikansa söi, yrittäessään itse vanhurkauttaa itsensä paimentamalla sikoja. Yritti siis välttää muka joutumasta syntiin. Petti siis itseään.
Mutta malttoi kuitenkin mielensä ja tuli Isän kotiin, jossa syntinen sai Isältä syötetyn vasikan ravinnokseen. Siis kaikki syntinsä anteeksi.
Näin on minunkin asiani hyvin, kiitos Jumalalle. Saan olla joka päivä herrkupöydän vierellä syömässä sitä leipää joka kantaa iankaikkiseen elämään.
Ei ole ollut yhtään kiusausta tulla eriseuraisten kokouksiin, palkohedelmien pariin.
Jumalan valtakunta ei ole Juoma Ruoka vaan iloa ja rauhaa Pyhässä Hengessä.
Eikä Tuhlannut mies saanut syödä etes sikojen ruokaa..
Sikojen ruokaa kutsutaan solkuksi, siis yleensä ruuan jätteitä.
Ja Ekumenia kuvaa juuri tuollaista solkkua, sekaista ruokaa jota ei voida aina määritellä mitä se oikein on.
et ymmärrä mitä teet, se on lieventävä asiainhaara
näit toiminnan lakihengeksi
Sen sinustakin näkee. Minulle on turha satuilla etten ymmärrä. Totuus on tarua ihmeellisempää.
Oletteko todella noi sokeita seurakuntaanne päin.
tavallaan heitin syötin......
varsinainen pointtini oli se, että taidatpa kerätä hiiliä pääsi päälle, mutta omapa on asiasi
et missään tapauksessa tiedä, millaista vl:ssa on jollet uskalla tutustua, perustat tietosi ulkopuolisten kertomuksiin
totuus on todella ulkopuolisten taruja ihmeellisempää
Oli eräs Sinun kaltainen veli, jolla oli vuosikymmeniä samanlaiset (vikovat) puheet kuten Sinulla. Hänet Jumala sitoi juuri tuolloin 70-luvun pulessa välin lastensa kautta. Hän oli kuitenkin 'ahkera' työssään..
Mutta Jumalan tiet ovat ihmeelliset, sillä Hän kirkasti, tämän veljen kautta, tätä 'hakomajaa' Valtakuntaansa minulleKIN. Kuunnellessani hänen katkeruuden vuodatuksiaan, minulle tuli tärkeimmäksi tasan vain yksi kysymys yli kaiken: minun on saatava kuulla oikeata elämän leipää omalle kohdalle, muuten minäKIN hukun! Tämä tapahtui 70-luvun lopulla. Ja Taivaan Isä tosiaan johdatti askeleeni uskovaisen veljen luo niin että sain voiman pyytää evankeljumia omalle kohdalle. Tätä ihanaa päivää en voi täysin sanoin kuvata, mutta sen muistan että tuntui kuin olisin 'ilmassa leijunut', niin keveä ja iloinen mieli tuli, kun sain uskon lahjan oamme kohdalle!
Sitten vuodet vierivät: valmistuin, sain työpaikan, vaimon ja lapsiakin vielä. On ollut myös koettelemuksiakin, mutta Taivaan Isä on aina auttanut ja säilyttänyt 'lapsen nälän' elävän sanan tykö Valtakunnassaan. Halu on säilyä uskomassa ja päästä perille yhdessä matkaysävien kanssa.
Kerronpa vielä lopuksi ilosen uutisen Sinullekin Nuin, jos tämä saisi puhutella Sinua.
Tämä ensin maintsemani veli (joka teki kyllä työtänsä ahkerasti) sairastui vakavasti ollessaan 79-vuotias. Seuraavan kevään Palmusunnuntaina 2001 uskovainen veli oli tuomassa hänelle Pääsiäissana -lehteä. Kun hän pääsi ovesta sisään, tämä sairas veli kertoi heti, että 'minä olen odottanut sinua'. Ja Jumalan suuri ihme sai myös tuona Palmusunnuntaina tapahtua: tämä sairas veli oli kertonut tarinaansa ja maininnut mm. Jeesuksen ristin ryöväristä ja lopuksi kysynyt vieläkö armo kuuluu hänellekin. Vielä saman kuun 29 päivä hän nukkui Vanhurskasten lepoon ja kallis todistus jäi Jumalan lapsille.
Jos vikaa on, niin eihän se ole vian ilmoittajan vika, hyvä ihminen. Heräjä sinä joka makaat ja nouse, niin Kristus sinua valaisee.
näin on.