,,,,,sopii parhaitten? Minulla on kokeiltu Seronil, Cipralexiä ja Aurorixiä. Aurorixissä lopetus oli kauhea (raivopuuskat) Nyt pitäisi mennä terveyskeskukseen ja pyytää jotain muuta masennus, ahdistulääkettä. Minulla on korkea verenpainne ja lääkäri on kieltänyt lihopamasta. Saisinko teiltä valmiiksi neuvoja, jotta olisi helpompi tietää esitietoa lääkkeistä. 20 vuotta olen syönyt masennuslääkkeitä.
Mikä masennuslääke
mietityttää
5274
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
syynä jos pitää 20 vuotta syödä masennuslääkkeitä? Eikö elämä ole tarkoitettu elettäväksi ihan sellaisenaan. Kaikilla on joskus masennusta,mutta ei siitä saa tehdä itselleen kroonista tautia,ei masennuslääkkeet sua mistään suosta nosta vaan sinä itse!
Kaikilla ei ole joskus masennusta, vaan noin joka kuudennella eli 15 % ihmisistä on jossain elämänsä vaiheessa kliinisen masennuksen tunnusmerkit täyttävä jakso, joista niistäkään tietenkään kaikki eivät ole lääkitystä vaativia.
Mistä ihmiset saavat tuollaisia käsityksiä, 7 päivää -lehdestäkö?
Eikö sinulla itselläsi ole sitä esitietoa, kun olet 20 vuotta käyttänyt masennuslääkkeitä. Paras olisi tietenkin se, joka ennen on parhaiten sopinut.
Koko ratkaisu ei kenelläkään ole siinä lääkityksessä. Kaikki me olemme joutuneet parasta mahdollista etsimään ja kaikki eivät näin saa ollenkaan apua, sorry. Noista mielestäni Seronil on sellainen vanhin ja ehkä turvallisin sen takia, itselläni se mennyt tosi kauan. Ei minullakaan koko ratkaisu siinä, vaikka auttaakin minua elämässäni, ilmeisesti tasoittaa pahimmat tuskamonttujen piikit. Itselläni ei ole tullut mieleeni etsiä jotaki noita muita lääkityksiä, sillä en usko niiden auttavan sen enempää.
Vaan, meidän kaikkien on etsittävä kaikki muukin mahdollinen, mikä meille voi olla avuksi, iloksi ja tasapainoittaa elämäämme. Tarkisteltava mitä teemme, miten aikaamme käytämme, miten itseemme suhtaudumme ja hoidamme velvoitteitamme, ihan omaksikin iloksi. Ihmissuhteen tärkeä tekijä, niitä tulisi aina työstää, että voisi paremmin. Kullakin oma tasonsa siinä, mikä ns. sosiaalisuus paree. - Ei lääkeeltä pidä liikaa odottaa, se ei ole oikotie elämälle. Tätä mieltä olen puhtaahti omasta kokemuksesta, niin kauan olen itsekin haaveillut jostakin "taikasauvasta". Yleensäkin tämä elämä on aika työlästä, mutta rikastakin, kunhan pystyy herkästi asioita näkemään. Omien asenteiden ja odotusten tarkistaminenkin auttaa, puhun tätäkin itsellenikin. Sinä olet noin kauan käyttänyt lääkitystä, mielestäni sinun olisi ehkä hyvä kokeilla kaikkia muitakin apuaja, jotka muuttaisivat sinua ja siten oireistoasi parempaan. Tämä kaikki lieneen itsestään selvää. Kysymykseesi on tosi hankala vastata, edes lääkärin, luulen. Voihan hän kokeilla, taas jotakin, mutta, kuka tietää... - Hei vain, ja kaikke mahdollisimman hyvää. (PS. Mene seurakuntaankin käymään.)
Zoloft, josta halvempi versio nykyään Sertraliini tai sinnepäin nimi.....