Sirpaleet kourassa raahauduin takaisin varjoihin. Näen usvan hiipivän luokseni, kietoen minut hellään syliinsä.
”Tänne olet aina kuulunut ja silmäsi ovat tottuneet hämärään. Pysy luonamme, koska siellä katulyhdyn alla ei ole mitään sinulle. Eikä koskaan voisikaan.
Kai vähemmällä selviäisit, kun laskisit sirut lippaaseen, lukitsisit ja hukkaisit avaimen. Lopulta lippaasi kadottaen. Viimeinen käyttöpäiväsi umpeutui juuri.”
Kirjoittelen pullopostia täältä varjoista, nukkavieruna, sulkakynä kädessä - niin kylmissäni. Ihmetellen, että kuinka rakastutaan ja onko se sen arvoista?
En tiedä. Olen nähnyt liian monta murheellista tarinaa suuren rakkauden loppumisesta.
Tästä pitäisi siis oivaltaa jotain. Jotain hyvin tärkeää. Se on kuin sana kielen päällä, jota ei millään muista.
Silti haaveilen, että jonain päivänä joku uskaltautuu tänne varjoihin, tarttuu käteeni ja vetää lähelleen.
”Tässä olen. Sinun sydämen valittusi. Odotitko kauan?” hän saattaisi kysyä.
”Vain viisi minuuttia - vain viisi minuuttia.” hänelle vastaisin, niin onnellisena.
”Tänne olet aina kuulunut ja silmäsi ovat tottuneet hämärään. Pysy luonamme, koska siellä katulyhdyn alla ei ole mitään sinulle. Eikä koskaan voisikaan.
Kai vähemmällä selviäisit, kun laskisit sirut lippaaseen, lukitsisit ja hukkaisit avaimen. Lopulta lippaasi kadottaen. Viimeinen käyttöpäiväsi umpeutui juuri.”
Kirjoittelen pullopostia täältä varjoista, nukkavieruna, sulkakynä kädessä - niin kylmissäni. Ihmetellen, että kuinka rakastutaan ja onko se sen arvoista?
En tiedä. Olen nähnyt liian monta murheellista tarinaa suuren rakkauden loppumisesta.
Tästä pitäisi siis oivaltaa jotain. Jotain hyvin tärkeää. Se on kuin sana kielen päällä, jota ei millään muista.
Silti haaveilen, että jonain päivänä joku uskaltautuu tänne varjoihin, tarttuu käteeni ja vetää lähelleen.
”Tässä olen. Sinun sydämen valittusi. Odotitko kauan?” hän saattaisi kysyä.
”Vain viisi minuuttia - vain viisi minuuttia.” hänelle vastaisin, niin onnellisena.
Vastaukset 23
Vanhimmat
ja samalla niin järisyttävän koskettavaa
tarttuisin sun käteesi ,kulkin sun rinnallasi
Olisin aina sinulle olemassa.
Sirpaleet kourassasi
rikkovat ihosi.
Etkö voi
jättää niitä
pois ?
Pulloposti on
kovin hidasta
mistä lie
sen lähetitkin..?
Minäkin olen joskus
lähetttänyt
vuosia sitten
en ole vastausta saanut.
Rakkauden loppuminen
satuttaa aina.
Mutta miksi
se loppuu..
Luulisi,että
se varasto
on ehtymätön !
Me ihmiset vain
käännämme selkämme
tosillemme
ja tuhoamme tuon
kauniin ihanan
tunteen.
Tule pois varjoistasi!
Jätä
eilinen!
Tänään on uusi päivä.
Tule valoon !
luvannut kerran
mielessäni sen lähettänyt
oikeasti ajattelin suvantoosi tuoda
rakkaudesta ehtymättömästä kirjoittaa
merkkejä muita polulle tein kaipuustani
ajattelin että huomaisit en tiedä
minä toiselta puolen
edelleen pullopostia ajattelen
eilinen vaarallinen tänään päivä vaarallinen
miksi en vain sitä tee ei päivät muuttune
Etsit väärästä paikasta. Etsi valoa itsestäsi, se on jo sinussa. Rakkaus on sinussa, sillä rakkaus on elämä.
Koita vielä - älä erehdy luulemaan että katulyhty loistaisi sinua kirkkaammin. Ratkaisu on itsessäsi.
"Kauneus on katsojan silmissä" - katso rakastavin silmin, niin varjot väistyvät.
http://www.youtube.com/watch?v=JqG_E1ttJCU&feature=related
Siis kerta kaikkiaan ihan tajuttoman hieno tuo Sakari Kuosmasen ja lapsikuoron esitys.. tippa linssissä ja kylmät väreet selkäpiissä.. tuota se on ihmisen taaperrus tässä maailmassa. Niistä ihanista enkeleistä enkä kamalista piruistakaan en ole varma, onko olemassa? Omat kamppailunsa ja demoninsa kai kuitenkin jokaisella meistä.
Hasta la vista kusipää paskiainen
asennetta!
...kohtalo saada nimettömiä viestejä?
Sitä saa mitä tilaa.
olet pilannut epätoivollasi. vainoharhaista täällä itkeä.
http://www.youtube.com/watch?v=YH2zKHGaqBk
Haikea tunnelma, rakkaasi on varmaan kuollut :( koska et häntä nää.
Surunvalittelut!
Niin traagisesta ajatuksesta ei ole kyse, vain asioiden pohdinnasta.
Mielellään näitä viehättäviä kirjoituksia lukee. Niistä saa ehkä aavistuksen siitä miten hienoa se saattaa olla ja miten paljon on jäänyt kiinni kurottavaa, muutamasta eriävästä näkemyksestä loukkaantumatta (provo, trolli, mikä lie).
Maailma ei ole täydellinen paikka, mutta kaikesta voi kirjailla haluamallan tavalla. Nimettömyys on niin ihanaa, kun sen oivaltaa.
Eikä ole mitään takeita siitä, etteikö hän olisi jo valjastanut myrskyt ratsuikseen ja olisi tulossa hurjalla vauhdilla kohti, eikä hän taitaisi varjoja pelätä.
Se on lumoava ajatus? Hieman romantikon vikaa. Se nyt vielä.
Tuli ratsunaan
ja ukkospilvet
edellään
tuo
myrskyn
tulvat salamat..
Hän tullessaan.
Ei pelkää mitään
ketään
hän
vain yhden toivoi
löytän
hän ystävän.
Runoilla ,kun ei näköjään ymmärretä..
Viet sen perille. Vaikka sirpaleina, mutta lopulta perille.Löytää lukijansa, tavoittaa tarkoituksensa.Sinun kätesi ovat kauniit , naarmusi pestään ja sirpaleet laatikossa saavat jäädä ,,laatikkoon.Tarinansa niilläkin , jollekkin, joka osaa katsoa.
Sehän lasketaan laineiden kannettavaksi. Eikä sillä ole osoitetta. Sirut ovat kuitenkin siruja, lippaassakin :)
Eikä näkymätöntä voi nähdä.
Tuttuja? Sattuma varmaan. Palstoilla niitä riittää.
Huolestuisinkohan?
Siispä... sinulle... elämäni rakkaus. En koskaan voinut enkä uskaltanut kertoa totuutta. Jäljelle jäi vain epätietoisuus ja syvä kaipaus. Ennenkokematon. Uskon, että sekin piti vain kokea...
Onko tämä totta vai tarua...pullopostia...sitä ainakin.
ei tarvitse huolestua.Löysin kerran pullopostin ja tiesin kenelle se oli .Siitä on aikaa. En vienyt perille,vaan poltin sen .Ei tullut siruja.
Sanoja joita en rohkenisi käyttää, jollen niitä tarkoittaisi.
Ne sanat ovat liian kauniita, liian kalliita, kevein perustein lausuttavaksi. Mutta rakkaimmalleni ne tuhlaisin ja jos sattuisi käymään niin onnettomasti, että sanat loppuisi, niin keksisin itse lisää.
Tahtoisin uskoa että kuulun niihin joille ei tarvitse pelätä kertoa totuutta. Sitä rumaakaan. ”En koskaan on niin kovin pitkä aika.”
Monesti totuus on taruakin ihmeellisempää. Niin on uskottava tai muuten meidät kaikki perii hukka!
Pulloposti löytyy aina. Ajankohta on vain hämärän peitossa.
Postini on poltettu...:(
Äläkä saivartele ! missä tämä sun mielitiettysi on ? Tel him/her .
Hahaa. Hän tietää. Key word.
Missähän? Uskoakseni tallessa.
Mitä kertoisin ja ennen kaikkea miksi?
”key word” - Tietääkö tosiaan? Totuus on varsin suosittu sana hyvin monissa asiayhteyksissä täällä.
Älkää ottako itseenne kuitenkaan, sillä minäkään en ota : )
”Ja lakkaan ruikuttamasta” - Mietin asiaa, kiitos ohjeistuksesta.
Huh. Olettepa terhakoita. Ärhäköitä - makes me wonder…
Ei kai toisten posteja voi noin vain poltella, edes pullopostia.