Perunkirjoitus ja perinnönjako APUA!

Perukirja alkaa tosiaan nyt olla selvä. Omaisuutta kun ei ole paljon, ei arvoesineitä, eikä sijoituksia. Vain talo ja pankkitilin rahat.

Kysyisin vielä, että jos päätämme olla jakamatta pesästä mitään nyt niin verottajahan tekee kuitenkin verotuspäätöksensä perukirjan mukaan, eikö totta? Meitä on neljä sisarusta jakamassa summaa joka jaettuna jäisi jokaisen rintaperillisen kohdalla alle 20 000, eli siitä ei kaiketi veroa menisi, mutta jos sitten jaammekin vaikka ne pakkitilillä olevat varat ensi vuonna, niin pitääkö siitä silloin toimittaa jakokirja verottajalle, uutta verotusta varten, vai onko perintöveroasia selvä tällä perukirjalla.

Alkuperäinen. kirjoitti:

Perukirja alkaa tosiaan nyt olla selvä. Omaisuutta kun ei ole paljon, ei arvoesineitä, eikä sijoituksia. Vain talo ja pankkitilin rahat.

Kysyisin vielä, että jos päätämme olla jakamatta pesästä mitään nyt niin verottajahan tekee kuitenkin verotuspäätöksensä perukirjan mukaan, eikö totta? Meitä on neljä sisarusta jakamassa summaa joka jaettuna jäisi jokaisen rintaperillisen kohdalla alle 20 000, eli siitä ei kaiketi veroa menisi, mutta jos sitten jaammekin vaikka ne pakkitilillä olevat varat ensi vuonna, niin pitääkö siitä silloin toimittaa jakokirja verottajalle, uutta verotusta varten, vai onko perintöveroasia selvä tällä perukirjalla.

Lue lisää

Onkos se ollut kokonaan lesken nimissä?
Tavallisin tilannehan on, että talo on ollut molempien aviopuolisoiden nimissä, ja silloin puolet sen arvosta tulee lapsille perintöveroa arvioitaessa kanssa mukaan, ja silloin kyllä helposti se 20000 euron raja voi ylittyä.

Alkuperäinen. kirjoitti:

Perukirja alkaa tosiaan nyt olla selvä. Omaisuutta kun ei ole paljon, ei arvoesineitä, eikä sijoituksia. Vain talo ja pankkitilin rahat.

Kysyisin vielä, että jos päätämme olla jakamatta pesästä mitään nyt niin verottajahan tekee kuitenkin verotuspäätöksensä perukirjan mukaan, eikö totta? Meitä on neljä sisarusta jakamassa summaa joka jaettuna jäisi jokaisen rintaperillisen kohdalla alle 20 000, eli siitä ei kaiketi veroa menisi, mutta jos sitten jaammekin vaikka ne pakkitilillä olevat varat ensi vuonna, niin pitääkö siitä silloin toimittaa jakokirja verottajalle, uutta verotusta varten, vai onko perintöveroasia selvä tällä perukirjalla.

Lue lisää

Veroilmoitus.
Jakokirja on sitten vain ilmoitus verottajalle että kuolinpesä lakkaa olemasta, siihen saakka kuolinpesälle lähetetään esim. veroilmoitus. Vaimovainajan kuolinpesän nimissä tulee edelleen veroilmoitus jossa tulot 0€ verot 0€, ei tarvitse palauttaa eikä tehdä mitään. Jako tehdään parin vuoden päästä kun nuorinkin on 18 niin vältytään maistraatin paperisodalta.

Eli yhteenvetona, verot peritään perukirjan mukaan ja jakokirja vain osoittaa että omaisuus on jaettu oikeassa suhteessa ja kuolinpesä lakkaa.

Veroseuraamuksia voi tulla esim. jos joku ei otakkaan omaa osuuttaan perinnöstä vaan luovuttaa sen muille osakkaille, silloin on kyseessä lahja josta voi joutua maksamaan lahjaveron.

ttppii kirjoitti:

Onkos se ollut kokonaan lesken nimissä?
Tavallisin tilannehan on, että talo on ollut molempien aviopuolisoiden nimissä, ja silloin puolet sen arvosta tulee lapsille perintöveroa arvioitaessa kanssa mukaan, ja silloin kyllä helposti se 20000 euron raja voi ylittyä.

Lue lisää

No, talo on molempien nimissä ja sen myyntiarvo jää reilusti alle 100 000, joten siitä ei vielä perintöveroa menisi.

Kyllä kuka tahansa saa tehdä perukirjan. Eri asia sitten, osaako kuka tahansa tehdä sen. Yksinkertaisen perukirjan (vähän ja/tai selkeää omaisuutta perittäväksi, vähän ja/tai yksimielisiä perillisiä) voi tehdä itse, vaikka olisi perillinenkin. Perukirjan tekemiseen on malleja netissä, ja liitteistä sun muista voi lukea verotoimiston sivuilla olevasta ohjeesta. Mutta niihin asioihin, joihin ei tiedä vastausta, ei keskustelupalsta ole oikea tietolähde. Silloin pitää turvautua vähän osaavampiin tahoihin.

ihan itse kirjoitti:

Kyllä kuka tahansa saa tehdä perukirjan. Eri asia sitten, osaako kuka tahansa tehdä sen. Yksinkertaisen perukirjan (vähän ja/tai selkeää omaisuutta perittäväksi, vähän ja/tai yksimielisiä perillisiä) voi tehdä itse, vaikka olisi perillinenkin. Perukirjan tekemiseen on malleja netissä, ja liitteistä sun muista voi lukea verotoimiston sivuilla olevasta ohjeesta. Mutta niihin asioihin, joihin ei tiedä vastausta, ei keskustelupalsta ole oikea tietolähde. Silloin pitää turvautua vähän osaavampiin tahoihin.

Lue lisää

Eihän se perukirja ole kuin luettelo omaisuudesta. Pakko merkitä kaikki jos haluaa joskus käyttää pankkitilejä tai myydä jotain omaisuutta.

Mikäili on epäiltävissä että joku perillisistä alkaa riitaisaksi myöhemmin niin kannattaa noudattaa lain määräyksiä viimeisen päälle eli kutsu perunkirjoitukseen kirjattuna kirjeenä ainakin kaksi viikkoa etukäteen ja testamentin kopioon merkintä että asianomainen sitoutuu olemaan moittimatta sitä. Ja kaksi todistajaa jotka todistavat allekirjoituksen.

Käytännössä sujuu helpoimmin siten että yksi juoksee pankeissa ja hakee saldotodistukset yms, järjestää ne pinoon samassa järjestyksessä kuin ne ovat perukirjassa, uskotut miehet vaan katsovat rivi riviltä että numerot ovat oikein. Kestää kymmenisen minuuttia vaikka kyseessä olisi isokin omaisuus.

ollaan menossa.

Lesken ja vainajan kuolinpesän välillä on ensin suoritettava ositus. Nuo tässä yhteydessä ilmoitetut "laskentakaavat" eivät ota huomioon tätä. Mikäli lesken omaisuus on vähäisempi kuin vainajan, on kuolinpesän suoritettava tasinkoa leskelle.

Perukirja ei ole pelkästään omaisuus- ja velkaluettelo. On syytä mainita perukirjassa myös esim. jätetäänkö yhteisenä kotina käytetty koti lesken hallintaan, käyttääkö leski tasinkoprivilegioikeuttaan siinä tapauksessa että hänen omaisuutensa on suurempi kuin vainajan jne...

Kovin paljon yksinkertaistetaan näitä asioita kun halutaan säästää. Jossain vaiheessa on sitten ongelmavyyhti käsissä ja sen selvittäminen voi maksaa paljon enemmän kuin perunkirjoituksen, osituksen ja perinnönjaon toimittamisen antaminen osaavan henkilön tehtäväksi.

Perunkirjoituksesta, osituksesta, perinnönjaosta ja lesken oikeuksista voisi tähän pitkänkin sepostuksen kirjoittaa, mutta sitä varten on olemassa ammatti-ihmiset. Ei kannata säästää väärässä paikassa!

ihmeneuvoja kirjoitti:

ollaan menossa.

Lesken ja vainajan kuolinpesän välillä on ensin suoritettava ositus. Nuo tässä yhteydessä ilmoitetut "laskentakaavat" eivät ota huomioon tätä. Mikäli lesken omaisuus on vähäisempi kuin vainajan, on kuolinpesän suoritettava tasinkoa leskelle.

Perukirja ei ole pelkästään omaisuus- ja velkaluettelo. On syytä mainita perukirjassa myös esim. jätetäänkö yhteisenä kotina käytetty koti lesken hallintaan, käyttääkö leski tasinkoprivilegioikeuttaan siinä tapauksessa että hänen omaisuutensa on suurempi kuin vainajan jne...

Kovin paljon yksinkertaistetaan näitä asioita kun halutaan säästää. Jossain vaiheessa on sitten ongelmavyyhti käsissä ja sen selvittäminen voi maksaa paljon enemmän kuin perunkirjoituksen, osituksen ja perinnönjaon toimittamisen antaminen osaavan henkilön tehtäväksi.

Perunkirjoituksesta, osituksesta, perinnönjaosta ja lesken oikeuksista voisi tähän pitkänkin sepostuksen kirjoittaa, mutta sitä varten on olemassa ammatti-ihmiset. Ei kannata säästää väärässä paikassa!

Lue lisää

äskeiseen kirjoitukseeni. Ositus on siis toimitettava, mikäli leskellä ja vainajalla ei ollut molempien avio-oikeuden poissulkevaa avioehtoa. Mikäli em. avioehto oli, on suoritettava omaisuuden erottelu. Sitten vasta jaetaan perintöä.

Luepas vähän jostakin ennen kuin tänne tulet tietojasi jakamaan.

Leski ei peri mitään, hän saa vain oman osansa. Eli talosta puolet ON lesken ja puolet PERII tässä tapauksessa lapset. Ja perintövero menee jos perinnön arvo on väh. 20 000 euroa. Eli jos perillisiä on neljä ja jokaiselle jää perintöä 12 000 euroa, ei siitä makseta mitään. Jos perintöveroa menee, se maksetaan vaikka pesää ei jaettaisikaan. Verottaja verottaa nimenomaan perukirjan mukaan. Siksi perukirjaan on syytä merkitä, jos leski päättää olla luovuttamatta tasinkoa ja käyttää oikeuttaa jäädä taloon asumaan. Että näin. Suosittelen kutienkin, niin kuin joku muukin, että ette jaa pankkitilin rahoja vielä vaan odottelette, että jos tulee maksuja maksettavaksi. Jakakaa myöhemmin, jos summa ei ole tuon suurempi kuin mainitsit (alle 30 000 euroa). Tietysti jos teillä yksikin pesänosakas haluaa jakaa pesän niin se on jaettava.

supliikkinen kirjoitti:

Luepas vähän jostakin ennen kuin tänne tulet tietojasi jakamaan.

Leski ei peri mitään, hän saa vain oman osansa. Eli talosta puolet ON lesken ja puolet PERII tässä tapauksessa lapset. Ja perintövero menee jos perinnön arvo on väh. 20 000 euroa. Eli jos perillisiä on neljä ja jokaiselle jää perintöä 12 000 euroa, ei siitä makseta mitään. Jos perintöveroa menee, se maksetaan vaikka pesää ei jaettaisikaan. Verottaja verottaa nimenomaan perukirjan mukaan. Siksi perukirjaan on syytä merkitä, jos leski päättää olla luovuttamatta tasinkoa ja käyttää oikeuttaa jäädä taloon asumaan. Että näin. Suosittelen kutienkin, niin kuin joku muukin, että ette jaa pankkitilin rahoja vielä vaan odottelette, että jos tulee maksuja maksettavaksi. Jakakaa myöhemmin, jos summa ei ole tuon suurempi kuin mainitsit (alle 30 000 euroa). Tietysti jos teillä yksikin pesänosakas haluaa jakaa pesän niin se on jaettava.

Lue lisää

sanat.

En sanonut, että leski perii. Vai sanoinko? Sanoin, että lesken ja kuolinpesän välillä on suoritettava ositus mikäli puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Leski todellakin omistaa puolet talosta; se kävi ilmi jo aiemmin. En ainakaan huomannut, että muusta lesken varallisuudesta oli puhetta. Leskellähän voi olla oikeus tasinkoon! Ja mitä tarkoittaa tässä yhteydessä, että talo jää leskelle. Sehän voi tarkoittaa myös ns. normaalia tilannetta, että talo jää lesken hallintaan eikä kokonaisuudessaan lesken omistukseen.

Ja totean vielä, että olen kyllä lukenut aika paljonkin "jostakin" näitä asioita. Sen varmaan ilmeisesti jostain jotain lukeneena tiedät, että nämä asiat eivät ole aina niin yksinkertaisia, kuin niistä yritetään täällä tehdä?

ihmeneuvoja kirjoitti:

sanat.

En sanonut, että leski perii. Vai sanoinko? Sanoin, että lesken ja kuolinpesän välillä on suoritettava ositus mikäli puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Leski todellakin omistaa puolet talosta; se kävi ilmi jo aiemmin. En ainakaan huomannut, että muusta lesken varallisuudesta oli puhetta. Leskellähän voi olla oikeus tasinkoon! Ja mitä tarkoittaa tässä yhteydessä, että talo jää leskelle. Sehän voi tarkoittaa myös ns. normaalia tilannetta, että talo jää lesken hallintaan eikä kokonaisuudessaan lesken omistukseen.

Ja totean vielä, että olen kyllä lukenut aika paljonkin "jostakin" näitä asioita. Sen varmaan ilmeisesti jostain jotain lukeneena tiedät, että nämä asiat eivät ole aina niin yksinkertaisia, kuin niistä yritetään täällä tehdä?

Lue lisää

Luunepa, että "supliikkinen" on kiinnittänyt samaan asiaan huomiota kun minäkin, eli nimimerkin "kysyn minäkin" kommenttiin, jossa henkilö väittää, että leski perii kuolleen puolison omaisuudesta puolet. Valitetavasti ko. nimierkin mielipiteeseen ei jostain syystä pääse vastaamaan.... Ehkä kommentti on siksi tullut tuohon kohtaa... No arvailuja vain. Mutta tosiaan alkuperäiselle aloittajalle: Onko talo ollut molempien nimissä? Silloin puolet talosta omistaa leski ja vainajan puoli tulee jaettavaksi. Leski tässätapauksessa tod. näk. käyttää oikeuttaan jäädä taloon asumaan? Tarkoitatko siis sitä sillä, että talo jää äidillenne? Muistakaa merkitä tämä perukirjaan, jos äitinne vetoaa tähän oikeuteen. Mitä tulee rahoihin, niin ne on teidän lasten jaettavissa, koska leski, eli äitinne tuskin haluaa, eikä ehkä tässä tapauksessa kannata, jos ei ole tuon enempää jaettavaa, luovuttaa tasinkoa vainajan perillisille. Muistakaa tämäkin merkitä perukirjaan. Muistattehan vielä, että perukirjaan tulee myös merkitä lesken omaisuus ja lesken ja vainajan omaisuuteen kuuluvat myös peräkärryt, aseet, autot, moottorikelkat, esim. S-pankissa olevat rahat osuusmaksut, muut bonuskorteilla olevat rahat ja osuusmaksut, piharakennukset... Nämä pikkujutut tuntuvat usein unohtuvat perukirjasta, usein niillä ei ole suurta rahallista arvoa, ja sen vuoksi unohtuneet luettelosta, mutta perukirjaan on hyvä merkitä kaikki. Myös korut olisi syytä merkitä perukirjaan esimerkiksi niin, että kulta- ja hopeakorut arvotetatan niiden painon mukaan ja tarkistetaan mitä kulta tai hopea maksaa. Tätä ei kuitenkaan tarvitse tehdä jos koruja on vain vaikkapa vihkisormukset ja muutama kaulaketju.

Toivottavasti saatte perukirjan tehtyä. Perukirjantekoa on turha pelätä, sillä yleensä kun asiat näyttävät olevan jo valmiiksi järjestyksessä, eikä pesästä ole tulossa riitaisa, onnistuu se perunkiroitus ongelmitta, ja tervettä järkeä saa käyttää.

Todellakin kannattaa ottaa lakimies, jos asioista ei ole vähäänkään perillä. Ihan huuhaata tuo sinun kirjoituksesi.

No eihän ne leskenoikeudet vaikeita ole, sitä varten ei kannata pennosia tuhlata. Mutta jos itsestä tuntuu ettei selviä niin sitten ammattihenkilöä kehiin.

.

Perintökaaren asiat ennenkuin teette mitään. Perukirjassahan täytyy luetella niin vainajan kuin myös lesken omaisuus ja velat. Sitten laksetaan avio-oikeudellinen osa ja maininta että yhteinen koti jää lesken hallintaan.
Periaatteessa on ihan sama mitä merkitsette asunnon arvoksi sillä verottaja kyllä oikaisee sen (ei kuitenkaan alaspäin).

Kun teette jaon teillä on 2 vaihtoehtoa, osittainen jako (vain rahavarat) tai sitten jako (kokonaisuudessa).
Lesken hallintaoikeus ei estä tekemästä jakoa, talon osalta jako tehdään kuitenkin murtolukuina ja niitä ei saa hallintaan ennenkuin leski luopuu hallinnastaan mutta omistusoikeus siirtyy heti kun jakokirja on saanut lainvoiman.

Mitä tulee ositukseen niin se tehdään yleensä jaon yhteydessä, silloin asiapaperin nimi on ositus ja perinnönjakosopimus.
Jos lesken omaisuus on pienempi leskelle kuuluu antaa tasinkoa niin paljon että kuolinpesän ja lesken omaisuuserät ovat yhtä isot. Tasinko voi olla rahaa tai sitten isompi osa asunnosta, sen te päätätte keskenään.

Pikku vinkki asiakirjojen teossa, tehkää ne niin selviksi että täysin ulkopuolinen saa käsityksen että mitä asiakirjassa tehdään ja mitä sovitaan. Jos joku ulkopuolinen sanoo ettei hän ymmärrä mitä tässä sovittiin ja mitä jaettiin niin silloin asiakirja on ihan päin mäntyä.
Tilinumerot, rekisterinumerot, osoitteet, henkilötunnukset, asuinpaikat yms. tulee selvitä asiakirjoista helposti (yleensä asiayhteydessä).

lyhyesti ja ytimekkä kirjoitti:

.

Kiitän tiedosta.

Ei tehdä jakoa, kuten jo mainitsinkin tuolla edempänä, eikä ositusta. Äidilläni on tässä tapauksessa suurempi omaisuus kun mitä isältäni jäi. Perukirjaan on toki merkitty sekä lesken että vainajan varat ja omaisuus, velkoja ei ole.

Kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille.