Minä kirjoitin tämän aamupäivällä 10.2.2010 klo.11:00-12:10 kun normaalia elämää elävät ihmiset olivat vielä töissä.. Voi kun itsekin olis töissä, mutta kun suuri laman jalka talloo sinut maan tasalle niin sinun ainoa työ on miettiminen. Joka päivä sinä joudut käyttämään aivoja kunnes tunteet ottavat vallan ja masennut taas puoli 4 aikaan kun työnvälitystoimistot menevät kiinni ja käteen ei jäänyt mitään muuta kuin lista työnvälitystoimistojen osoitteita ja omat työtodistukset.
No miksi minä en sitten saa töitä? Miksi en pääse aikuiskoulutukseen? Ainii, joo, kuka minä olen?
Minä olen 20-vuotias miehenalku. Paljon kavereita, muutamia ystäviä. Hyvä tyyppi, luotettava ja rehellinen. Spontaani, ahkera ja työtäpelkäämätön.
Joskus vähän jääräpää mutta tietyissä asioissa se on minun kohdallani osoittautunut hyväksi luonteenpiirteeksi. Periksiantamaton, hyvät suhteet sukulaisiin.
Hyvä sydän, mies naisten mieleen(just joo).
Asiaan taas, minulla on työkokemusta aika monelta eri alalta ja olen muutenkin todella nopea oppimaan mutta se ei nykyään enää riitä työnantajille. pari vuotta sitten kun minulla oli paljon pätkätöitä niin puheluita tuli kokoajan että tuletko huomenna töihin. Heti kun joutuu työttömäksi niin työnantajat katsoo pahalla jos on ollut pitkään työttömänä eikä ole tehnyt mitään. HERÄTYS! Olen 20v ja minulla ei ole koulutusta, en saa töitä ja aikuiskoulutukseen en ole päässyt 3 vuoteen.. Näinkö tämä jatkuu yhtenä oravanpyöränä vaikka kokoajan ahkerasti koittaa hakea töihin sekä kouluun? Kun kaupungilla näkee niitä hylkiöitä tumppi huulella ja 4 euron viinipullo kädessä niin näinkö ne on saanut alkunsa?
Joutuu ikäänkuin työttömyyskierteeseen. 3 vuotta minä olen hakenut aikuiskoulutukseen eri aloille mutta minkäänlaista mahdollisuuttakaan ei ole tullut vaan aina kielteinen vastaus.
Suomi Finland The Hyvinvointivaltio. Niinkuin sanotaan, on lottovoitto syntyä Suomeen. Alan pikkuhiljaa uskoa tuohon kun suhde on yksi 16 miljoonasta joka päätyy syntymään tänne roskaläjään. No, joo, onhan täällä paljon hyviäkin puolia mutta tämä työttömyys tuo hirveesti asioita mieleen joita sitten paisuttelee omassa päässään kun ei ole muutakaan tekemistä (alan ymmärtämään työttömien alkoholistien elämänhalua).
Minä en toivo tätä kenellekkään. Joka päivä tunnen sen kiukun joka tuntuu poranterältä silmieni välissä kun mietin tätä missä nyt olen. Ei varaa ostaa uusia vaatteita, aika nihkeillä ruoilla joutuu elään, ei varaa käydä elokuvissa tai joskus ulkona syömässä tai varaa lähtee mihinkään kotikaupunkini ulkopuolelle..
Todella mukavaa vanhana miettiä, kuinka tapahtumarikas nuoruus on ollut, kun on istunut vain kotona vatta tyhjänä, masentuneena ja huonokuntoisena kun vessaankin kävellessä tulee jo hiki (olen siis normaalivartaloinen). Joskus jopa urheilin montaa eri lajia ja olin elämäni kunnossa kun siihen riitti rahat ja motivaatio (aamulenkin juoksen joka päivä mutta ei sitä nyt lasketa). Enää ei voisi vähempää kiinnostaa kun ruokavaliokin pistää vain vihaseks. Ei ole varaa käydä edes ilmaisella kuntosalilla koska siinä kuluttaa energiaa niin paljon että minulla ei ole varaa ostaa ruokaa sellaisia määriä että voisin tankata itseni reenien jälkeen.
Näitä pieniä seikkoja on niin monia joita ne ihmiset eivät nää jotka käyvät töissä tai siellä eduskunnassa koittavat ajatella meidän etua, mutta mitä ne työttömyydestä tietää kun niiden koko elämä siellä on turvattu.
Pelkkä ruokavalio tekee hallaa elämälle ja ihmissuhteille. Terveellinen ruoka maksaa paljon ja jos syö epäterveellisesti on vain kokoajan väsynyt, turvonnut ja vihainen.
Ei tämä ole sellaista elämää jota minä uskoin eläväni kun pienenä poikana mietin mikä minusta tulee isona. Ei näin kukaan voi elää. Koskaan en ole töistä nirsoillut tai valittanut. Menin suoraan ylä-asteelta töihin kun halusin päästä nopeasti tienaamaan. Vuosi oltuani töissä aloin hakemaan aikuiskoulutuksiin vuonna 2006. Nyt olen 2 vuotta ollut työttömänä jos mukaan ei lasketa muutaman viikon pituisia pätkä töitä joita oli 3-4 kertaa. Eläisin rikasta elämää jos pääsisin töihin, saisin kuntosalikortin ja terveellistä ruokaa. Tällä hetkellä varani on kaiken kaikkiaan 180,00€/kk josta vuokra on jo maksettu. Sillä tulisi ostaa kuukauden ruoat, maksaa nettilasku, pesuaineet, vessapaperit yms. Ei ole varaa ostaa edes puheaikaa. Eihän tää nyt voi toimia näin. Pliis, työnantajat, tarvitsen apuanne! Miettikää omia lapsianne. Ette te halua niille tällaista elämää mitä minä elän nyt. Kiitän ja kuittaan Jaksamisia teille jotka joudutte saman kärsimään.
P.S. Minulla ei ole minkäänlaisia mielenhäiriöitä tai mitään muutakaan vastaavaa. Halusin vain jakaa ajatukseni muidenkin kuin aivolohkojeni kesken.
Jos haluat olla ystävällinen, ymmärrät tilanteeni ja sinulla on halua auttaa minua saamaan elämäni kuntoon niin ota yhteyttä sähköpostilla: [email protected]
Kiitos erittäin paljon jo etukäteen!
No miksi minä en sitten saa töitä? Miksi en pääse aikuiskoulutukseen? Ainii, joo, kuka minä olen?
Minä olen 20-vuotias miehenalku. Paljon kavereita, muutamia ystäviä. Hyvä tyyppi, luotettava ja rehellinen. Spontaani, ahkera ja työtäpelkäämätön.
Joskus vähän jääräpää mutta tietyissä asioissa se on minun kohdallani osoittautunut hyväksi luonteenpiirteeksi. Periksiantamaton, hyvät suhteet sukulaisiin.
Hyvä sydän, mies naisten mieleen(just joo).
Asiaan taas, minulla on työkokemusta aika monelta eri alalta ja olen muutenkin todella nopea oppimaan mutta se ei nykyään enää riitä työnantajille. pari vuotta sitten kun minulla oli paljon pätkätöitä niin puheluita tuli kokoajan että tuletko huomenna töihin. Heti kun joutuu työttömäksi niin työnantajat katsoo pahalla jos on ollut pitkään työttömänä eikä ole tehnyt mitään. HERÄTYS! Olen 20v ja minulla ei ole koulutusta, en saa töitä ja aikuiskoulutukseen en ole päässyt 3 vuoteen.. Näinkö tämä jatkuu yhtenä oravanpyöränä vaikka kokoajan ahkerasti koittaa hakea töihin sekä kouluun? Kun kaupungilla näkee niitä hylkiöitä tumppi huulella ja 4 euron viinipullo kädessä niin näinkö ne on saanut alkunsa?
Joutuu ikäänkuin työttömyyskierteeseen. 3 vuotta minä olen hakenut aikuiskoulutukseen eri aloille mutta minkäänlaista mahdollisuuttakaan ei ole tullut vaan aina kielteinen vastaus.
Suomi Finland The Hyvinvointivaltio. Niinkuin sanotaan, on lottovoitto syntyä Suomeen. Alan pikkuhiljaa uskoa tuohon kun suhde on yksi 16 miljoonasta joka päätyy syntymään tänne roskaläjään. No, joo, onhan täällä paljon hyviäkin puolia mutta tämä työttömyys tuo hirveesti asioita mieleen joita sitten paisuttelee omassa päässään kun ei ole muutakaan tekemistä (alan ymmärtämään työttömien alkoholistien elämänhalua).
Minä en toivo tätä kenellekkään. Joka päivä tunnen sen kiukun joka tuntuu poranterältä silmieni välissä kun mietin tätä missä nyt olen. Ei varaa ostaa uusia vaatteita, aika nihkeillä ruoilla joutuu elään, ei varaa käydä elokuvissa tai joskus ulkona syömässä tai varaa lähtee mihinkään kotikaupunkini ulkopuolelle..
Todella mukavaa vanhana miettiä, kuinka tapahtumarikas nuoruus on ollut, kun on istunut vain kotona vatta tyhjänä, masentuneena ja huonokuntoisena kun vessaankin kävellessä tulee jo hiki (olen siis normaalivartaloinen). Joskus jopa urheilin montaa eri lajia ja olin elämäni kunnossa kun siihen riitti rahat ja motivaatio (aamulenkin juoksen joka päivä mutta ei sitä nyt lasketa). Enää ei voisi vähempää kiinnostaa kun ruokavaliokin pistää vain vihaseks. Ei ole varaa käydä edes ilmaisella kuntosalilla koska siinä kuluttaa energiaa niin paljon että minulla ei ole varaa ostaa ruokaa sellaisia määriä että voisin tankata itseni reenien jälkeen.
Näitä pieniä seikkoja on niin monia joita ne ihmiset eivät nää jotka käyvät töissä tai siellä eduskunnassa koittavat ajatella meidän etua, mutta mitä ne työttömyydestä tietää kun niiden koko elämä siellä on turvattu.
Pelkkä ruokavalio tekee hallaa elämälle ja ihmissuhteille. Terveellinen ruoka maksaa paljon ja jos syö epäterveellisesti on vain kokoajan väsynyt, turvonnut ja vihainen.
Ei tämä ole sellaista elämää jota minä uskoin eläväni kun pienenä poikana mietin mikä minusta tulee isona. Ei näin kukaan voi elää. Koskaan en ole töistä nirsoillut tai valittanut. Menin suoraan ylä-asteelta töihin kun halusin päästä nopeasti tienaamaan. Vuosi oltuani töissä aloin hakemaan aikuiskoulutuksiin vuonna 2006. Nyt olen 2 vuotta ollut työttömänä jos mukaan ei lasketa muutaman viikon pituisia pätkä töitä joita oli 3-4 kertaa. Eläisin rikasta elämää jos pääsisin töihin, saisin kuntosalikortin ja terveellistä ruokaa. Tällä hetkellä varani on kaiken kaikkiaan 180,00€/kk josta vuokra on jo maksettu. Sillä tulisi ostaa kuukauden ruoat, maksaa nettilasku, pesuaineet, vessapaperit yms. Ei ole varaa ostaa edes puheaikaa. Eihän tää nyt voi toimia näin. Pliis, työnantajat, tarvitsen apuanne! Miettikää omia lapsianne. Ette te halua niille tällaista elämää mitä minä elän nyt. Kiitän ja kuittaan Jaksamisia teille jotka joudutte saman kärsimään.
P.S. Minulla ei ole minkäänlaisia mielenhäiriöitä tai mitään muutakaan vastaavaa. Halusin vain jakaa ajatukseni muidenkin kuin aivolohkojeni kesken.
Jos haluat olla ystävällinen, ymmärrät tilanteeni ja sinulla on halua auttaa minua saamaan elämäni kuntoon niin ota yhteyttä sähköpostilla: [email protected]
Kiitos erittäin paljon jo etukäteen!
Vastaukset 8
Vanhimmat
päin työkiinnostaisi? onko mitään kokemusta sosiaalialasta?
Tampereen suunnilta. Ei ole kokemusta sosiaalialalta. Laita s-postia seuraavaan osoitteeseen [email protected]
Mihinköhän ihmeeseen ton 180 tunget,jos kerta nälkääkin näät.Hah itelleni jää vuokran jälkeen sellaset 120€ ja ei tartte nähä nälkää.Kuuleppas keitot on edullisia valmistaa ja kattilallisella pärjää jo sen 4pv eipä laatikotkaan ole kalliita (makaronilaatikko,kaalilaatikko jne).
Ihme marisemista ole kuule onnellinen,että sulla on edes se 180€ monella muulla ei ole sitäkään vähää.
Onnea kuitenkin työnhakuun ja kyllä sinne koulutukseen pääsee kun menee reippaasti puhumaan työkkäriin tilanteestaan(surkuttelu suotavaa) ja kappas kohta istut jo koulunpenkillä.Ei niitä paikkoja saa jos vaan laittaa hakemuksia ja menee haastatteluun.Se jo riittää kun saa työkkärin tekijän puoltamaan kolutuksen hakua niin johan on paikka taattu.
Miten jos olet työtön,silloinhan saat joko työmarkkina tukea tai toimeentulo tukea joka on 417 e vuokrakulu asumistuen jälkeen sähkö- ja sairauskulut.Kyllähän 180 eirolla elää yksi ihminen kummasti. Eläkeläisille ei jää monelle sitäkään.Miksi et pääse ammattikouluun? mikä on esteenä? Missä asustelet,kun eivät ole järjestäneet sinulle työvoimatoimiston kautta työllistämis-tai vastaavia kursseja?
PERUNOITA KG ,PORKKANOITA KG,RUISLEIPÄÄ,SALAATTIA JA KANAA 1KG,TAI VAIKKA JAUHELIHAA800G,MAITOA 2LIT.JA TEE NIISTÄ RUOKAA.RIITTÄÄ LÄHES VIIKOKSI,EIKÄ MAKSA KUIN 10EURON VERRAN.ON TERVEELLISTÄ RUOKAA,EIKÄ VÄSYTÄ KUN OSTAT HEDELMIÄ LISÄKSI.EI MITÄÄN LIMSOJA,KALJOJA TAI MUITA HERKKUJA,NIIN RAHAT RIITTÄÄ.TERVEELLISTÄKIN RUOKAA SAA HALVALLA KUN TEKEE ITSE.
Vessapaperiakaan ei välttämättä tarvitse ostaa jos WC-käynnin jälkeen menet heti suihkuun peseytymään, vettähan saa ilmaiseksi. Ja voihan hätätapauksessa käyttää ilmaislehtejäkin. Niin että turha on valittaa jos
vessapaperiin ei ole varaa.
Sun pitää olla todella kova, surkuttelemalla ei asiat parane! Aloitat vaikka ihan pienestä; menet töihin, joihin ei ole tunkua: mainostenjako, puhelinmyynti ja niin edelleen. Työttömyys on joissain määrin myös asennekysymys omasta mielestäni, jos on terve ja pystyy duunia tekemään.
Toivottavasti saat töitä!
Tuttu tunne varmasti muillekkin, toi sun tilantees! Kun on nuori, työkokemusta on hyvin vähän, jos ollenkaan. Töihin haettaessa taas vaaditaan työkokemusta! Mutta miten saa työkokemusta, kun ei pääse töihin?!?
Itse opiskelen ja teen 3 eri työtä, joista tienaa erittäin huonosti. Mutta kai tässä täytyy nyt olla iloinen omasta puolesta, kun on edes jotain työtä. Kauhulla odotan valmistumistani ja toivon että saan töitä, ja voin jättää nuo huono palkkaiset paska duunit pois!
TSEMPPIÄ!
PS. Te jotka tulette tänne antamaan ruokaostos ohjeita....en tiedä mitä sanoa... kyllä nuoren pitää päästä ELÄMÄÄN. Kaikki haluavat käydä joskus baarissa, uimahallissa tai ostamassa jotain uutta kivaa itselleen. Kaikki haluavat joskus herkutella tai käydä vaikkapa elokuvissa. Mikään ei ole ilmaista! Nuoresta ihmisestä tulee hyvin nopeasti yksinäinen, jos ei rahaa ole.