Eräs laskelma:
Noin 200m2 2010 rakennusmääräysten mukaisesti rakennettu pohjoisen talo kuluttaa lämmitysenergiaa noin 25000 kWh vuodessa.
Talo lämmitetään suoralla sähköllä joka siirtoineen ja veroineen maksaa noin 0,1 €/kWh. Kokonaiskustannuksiksi muodostuu 2 500€.
Talo lämmitetään maalämmöllä joka tarvitsee toimiakseen sähköenergiaa vuodessa noin 11000 kWh. Tämä maksaa vuodessa noin 1 100€.
Siis vuositasolla maalämpö tulee noin 1 400€ edullisemmaksi alhaisemman sähkölaskun muodossa.
Aloituskustannuksista vesikiertoisella lattialämmityksellä:
Maalämmön aloituskustannukset ovat noin 16 000€ (koko paketin noin hinta kairauksineen)
Sähkölämmityksen aloituskustannukset 3 000€ (kattila kaikkine varusteineen)
Maalämpö tulee siis rakennusvaiheessa 13 000€ kalliimmaksi
Talon rakennetaan lainarahalla:
Korko arvioidaan olevan 25 vuoden maksuajalla keskimäärin 4%.
Maalämpöön sijoitetun 13 000€ todelliset kustannukset 25 vuoden päähän laskettuna ovat 13 000 (13 000*0,04*25) = 26 000€.
Siis kaiken kaikkiaan maalämmöllä lämpiävän lainarahalla rakennetun talon lähtökustannukset ovat 26 000€ kalliimmat kuin vastaavan sähkökattilalämmitteisen.
Kauanko talossa pitää asua että 26 000€ hintaero katetaan:
26 000 / 1400 = 18,5 vuotta. Tämän jälkeen maalämpöasukin kukkaroon jää 1 400€ enemmän vuodessa (116€/kk).
Mikä meni väärin ja mikä meni oikein?!
Kommentoikaa.
Noin 200m2 2010 rakennusmääräysten mukaisesti rakennettu pohjoisen talo kuluttaa lämmitysenergiaa noin 25000 kWh vuodessa.
Talo lämmitetään suoralla sähköllä joka siirtoineen ja veroineen maksaa noin 0,1 €/kWh. Kokonaiskustannuksiksi muodostuu 2 500€.
Talo lämmitetään maalämmöllä joka tarvitsee toimiakseen sähköenergiaa vuodessa noin 11000 kWh. Tämä maksaa vuodessa noin 1 100€.
Siis vuositasolla maalämpö tulee noin 1 400€ edullisemmaksi alhaisemman sähkölaskun muodossa.
Aloituskustannuksista vesikiertoisella lattialämmityksellä:
Maalämmön aloituskustannukset ovat noin 16 000€ (koko paketin noin hinta kairauksineen)
Sähkölämmityksen aloituskustannukset 3 000€ (kattila kaikkine varusteineen)
Maalämpö tulee siis rakennusvaiheessa 13 000€ kalliimmaksi
Talon rakennetaan lainarahalla:
Korko arvioidaan olevan 25 vuoden maksuajalla keskimäärin 4%.
Maalämpöön sijoitetun 13 000€ todelliset kustannukset 25 vuoden päähän laskettuna ovat 13 000 (13 000*0,04*25) = 26 000€.
Siis kaiken kaikkiaan maalämmöllä lämpiävän lainarahalla rakennetun talon lähtökustannukset ovat 26 000€ kalliimmat kuin vastaavan sähkökattilalämmitteisen.
Kauanko talossa pitää asua että 26 000€ hintaero katetaan:
26 000 / 1400 = 18,5 vuotta. Tämän jälkeen maalämpöasukin kukkaroon jää 1 400€ enemmän vuodessa (116€/kk).
Mikä meni väärin ja mikä meni oikein?!
Kommentoikaa.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Sitä ei ole huomioitu lainkaan.
Mites talon sulakekoko? Pärjääkö suorasähköllä lämmittävä 25A paukuilla? Jos ei niin siirtohinnat nousee ikävästi.
Maalämpöön joutunee tekemään jotain remonttia, mutta summa on ihan arvailujen varassa.
Laina-aikaa vois ehkä hiukan rukata, koska kaikki ei ota 25 vuoden maksuaikaa saatikka rakenna taloa kokonaan lainarahalla.
Muutos laskelmaan:
20 vuoden maksuaika, 4 % keskikorko, sähkön hinnan nousu 5 % vuodessa:
Maalämpöön sijoitetun 13 000€ todelliset kustannukset 20 vuoden päähän laskettuna ovat 13 000 + (13 000*0,04*20) = 23 400€
Maalämpö tulee siis rakennusvaiheessa 20 400€ kalliimmaksi.
Nyt meni jo tilastoilla laskemiseksi mutta tässä tulos:
14 vuodessa sähkölämmittäjä maksaa yht. 36 677€ ja maalämpö lämmittäjä 16 153€.
14 vuoden aikana maalämmöllä säästää sähkölaskussa 20 524€ eli noin saman verran kuin maalämmön aloituskustannukset ovat enemmän kuin suorasähkölämmittäjän.
Siis takaisinmaksuaika näillä lähdöillä olisi 14 vuotta.
Laskelmassa (Muutos laskelmaan) on virheitä.
23400€:sta ei tule enää vähentää 3000€:a.
Siis ero on 23400€
Sekä
Ero kuroutuu umpeen 13 vuodessa sillä sähköllä lämmittäjä maksaa näillä määritelmillä 13 vuodessa 23518€.
Pahoittelen laskennallista virhettä.
Samansuuntaisia laskelmia olen itsekin tehnyt. Jos ja kun tämä erotus vielä maksetaan lainarahalla, eipä voi kun todeta paikkaansapitäväksi. Tälläinen se todellisuus näissä on.
Mulla on talo pohjoisessa, neliöitä (235) tosin enemmän kuin laskelmassasi, paitsi että kuutiothan ne ratkaisee eli meillä on korkea huonekorkeus, joten mihin pitää laskelmissaan takertua on kuutiot ja niitä meillä on 780. Hintaa tuli 14500e. Rakennusmääräyksetkin olivat vielä vanhat eli enemmän pitäisi kulua kuin tuo ilmoittamasi 25MWh. Vuosi 2009, kokonaislämmityssähkö maalämpöpumpulla vei alle 6600kWh, joten aika moni kohta meni sulla väärin. Teetkö laskelmasi uudelleen, niin näyttää vähän paremmalta tai sitten pitäydy arvionneissasi eri luvuista (hinnat, kulutukset jne) äläkä välitä minun todellisista arvoista. 25 ampeerin sulakekoko ok, ei ongelmia, vaikka pumppuni CTC Ecoheat priimaa käyttöveden tarvittaessa jopa 9kW vastuksilla. Jos sulakekokoa pelkää, voi ottaa sellaisen pumpun, jossa priimaus tapahtuu eri systeemillä ja sähkövastuksia ei tarvita, ainakaan niin paljoa. Eipä tarvi sitten isontaa sulakekokoa. Lainarahalla voi rakentaa, mutta voisihan sitä ajatella niinkin, että se, joka rakentaa, omaa varmaan pääoman eli ei kait kukaan täysin lainarahalla rakenna. Silloin voisit käyttää sitä säästöä tuohon systeemiin, niin ei tarvisi laskea noita korkojuttuja... Ja vaikka pitäiskin, niin tiedät kai, että kuukausieriä maksaessasi lainan pääoma mlp-systeemin suhteen laskee koko ajan ja ihan lopussa on nolla. Sinä olet laskenut koko ajan täydelle pääomalle koron, joten vähennä vaikka näin alkuun puolet tuosta extrasummastasi, niin olet tuolla ajatusmaailmallasi edes lähellä oikeaa. Tyhmiä on helppo vedättää, mutta ota huomioon, että kyllä näitä sivuja lukee sellaisetkin, jotka ymmärtää. Vai oliko tuo vedätys vai etkö itsekään tuota tajunnut???
Muutos laskelmaan:
JOS kuitenkin
Maalämpö 6000kWh – 600€
Sähkölämmitys 28000 kWh – 2 800€
20 vuoden maksuaika, 4 % keskikorko, sähkön hinnan nousu 5 % vuodessa:
Maalämpöön sijoitetun extran 11 500€ todelliset kustannukset 18 vuoden päähän laskettuna (oletetaan että laina-aika on 20 vuotta mutta ettei lasketa korkoa pienentyvästä lainapääomasta niin lasketaan korot vain 18 vuodelle) ovat 11 500 + (11 500*0,04*18) = 19 780€
Maalämpö tulee siis rakennusvaiheessa 19 780€ kalliimmaksi.
Nyt meni taas tilastoilla laskemiseksi (suuri virheen mahdollisuus) mutta tässä tulos:
9 vuodessa sähkölämmittäjä maksaa 18 820€ enemmän kuin maalämmöllä lämmittäjä.
10 vuodessa sähkölämmittäjä maksaa 20 691€ enemmän kuin maalämmöllä lämmittäjä.
Siis takaisinmaksuaika näillä lähdöillä olisi noin 9,5 vuotta.
niin ei se sulakekoko pumppua käyttämällä kasva, vaan suuremmat sulakkeet joutuu ottamaan sähköllä lämmittävä.
millä arvoilla sait tuon 25000 kWh? nopeasti oletuksilla laskettuna tulee alle 16000kWh.
25 000 kWh on vain yksi mahdollinen arvo.
Kommentoikaa muutkin! Onko arvio liian korkea?
Lasketaan sit yhteisesti mietityillä arvoilla.
http://www.edilex.fi/data/rakentamismaaraykset/c3_2010.pdf
tuolta löytää normit...
minun täytyy nyt olla vähän joka puolelle velkaa, kun kerran tuon verran olisi pitänyt maksaa...
Meillä lämmitettävää pinta-alaa on 270m2 (talo ja erillisrakennuksessa oleva autotalli)
koko lämmitysjärjestelmä (maalämpö) maksoi hiukan alle 10.000€
Juuri maksoin koko vuoden sähkölaskun 1200€, sisältää kaiken sähkön ja siirron. Tuosta ehkä puolet menee käyttösähköön, joten lämmityksen hinta olisi 600€
Erotus tuohon sähkölämmitykseen olisi 1900€, perustamiskustannukset -7000€ sähkölämmityksen hyväksi eli neljässä vuodessa olisi maalämpö maksanut jo itsensä.
10 vuotta sitten säästän pari tonnia sähkölämmittäjään nähden, sitten uusin kompuran maksan pari tonttua ja taas 15-20 vuotta säästän sen pari tonnia.
Joka vuosi säästöä koko perheen kanarian reissun verran! Mutta eihän sähkölämmittäjää harmita, kun tykkäävät käyttää lomansa ilmaisia polttopuita tekemällä ja illat kynttilän valossa laskelmia tehden kuinka maalämpö ei maksa koskaan itseään takaisin.
Mutta nuohoojaa saattaa harmittaa, kun ei tänäkään vuonna päässyt meidän piippua rassaamaan.
Ja toki olen naapurin sähkölämmittäjän lämmitystapa valinnasta iloinen, kun on sitten meillä lomamme ajan talonmiehenä ja käy kastelemassa kukat.
Laskeskelijalle tiedoksi, että jos maksat lainasi tasalyhennyksenä korot on ensimmäisen kuukauden korko arvoillasi noin 460e vuotuista korkoa eli 38e/kk ja viimeinen lähentelee jo nollaa. Tasaiseen tahtiin se korko-osuus vähenee kunnes loppuu, joten noiden kahden keskiarvon 19e kun kerrot 240 (20vx12kk), saat maksettavan koron, joka on siis 4560e. Tämän kun lisäät tuohon 11500 euroon, on tuloksena 16060 euroa, jos kerran väkisten haluat sen näin laskevan. Ei ihan tuota uutta lukemaasi, mutta olihan se jo vähän parempi/oikeampi...
Missäs sinulla, joka "pelkää" nyt olevansa jokapuolelle velkaa, on, kun on aika pienet kulutukset? On meinaan hyvät lukemat sullakin. Onneksi tuli toinenkin, joka kertoo oikeita arvoja, niin ei maalämpöä harkitsevia johdeta liikaa harhaan...
se taloussähkön osuus, jota mielestäni ei ole syytä unohtaa (ts. sitten se on jo tuossa 25000 kwh/ vuosi mukana), koska se tuottaa sitä lämpöä halusit tai ei.
Jos oletetaan että taloussähkö on 25000 kwh:ssa mukana, sen osuus lienee 6000 - 10000 kwh. käytetään vaikka 8000 kwh. Tällöin puhtaasti lämmitykseen ja lämpimän veden tuottoon menee 17 000 kwh (mikä kuulostaa ihan järkeenkäypältä). Maalämpöä käyttäen kuluu edellä mainittuihin 7480 kwh. Eli yhteensä energiaa kuluu 15480 kwh (taloussähkö ja lämmitys huomioiden). Tällöin säästö on noin vajaa 1000 € vuosi ja säästön takaisinsaaminen kestää 26 vuotta (jos se ero on edellä mainittu 26000€). Jos kompuraremontti (noin 4000- 5000 €) osuu, ollaan jo yli 30 vuoden.
Laskelmiin sisältyy aina paljon oletuksia ja ne voi olla yhtä hyvin oikein tai väärin.
Oletko milloinkaan kysynyt kompuran hintaa?
Mitäköhän sinä yrität kertoa?
ei tartte olettaa kun vtt kertoo, että 200m2 tarvii 12500kWh käyttösähköä.
kysynyt, mutta täällä joku semmoisen hinnan esitti. Jos tiedät oikean hinnan, kerro vaan.
Mitä asiaa et ymmäränyt?
aikasen paljon tarttee VTT:n mukaan sähköä!!
on aina laskelmia mutta vähän enemmän vtt on tehnyt tutkimusta kuin monet muut, jotka laskelmia esittävät.
Joku taisikin sen jo sanoa: maalämmön hankintahinta on ja pysyy 13.000 eurossa (kun se maksetaan heti kättelyssä). Sähkön hinta sen sijaan nousee 25 vuodessa vähintään inflaation verran joka vuosi, todennäköisesti paljon nopeammin ympäristöverojen yms. takia. Jos sähkön hinta nousee 4% vuodessa, on tänä päivänä 1400 euron sähkölaskujen erotus 25 vuoden päästä jo 3700 euroa.
Sanot: "Noin 200m2 2010 rakennusmääräysten mukaisesti rakennettu pohjoisen talo kuluttaa lämmitysenergiaa noin 25000 kWh vuodessa.
Talo lämmitetään suoralla sähköllä joka siirtoineen ja veroineen maksaa noin 0,1 €/kWh. Kokonaiskustannuksiksi muodostuu 2 500€.
Talo lämmitetään maalämmöllä joka tarvitsee toimiakseen sähköenergiaa vuodessa noin 11000 kWh. Tämä maksaa vuodessa noin 1 100€.
Siis vuositasolla maalämpö tulee noin 1 400€ edullisemmaksi alhaisemman sähkölaskun muodossa."
Olet laskenut maalämmön vuosi-COP arvolla 25000 / 11000 = 2,27. Maalämmön vuositason COP on noin 3, ainakin porakaivolla. Sillä laskettuna maalämpö kuluttaisi sähköä 8333 kWh eikä 11 000. Tämä ero tekisi vuositasolla n. 266 euroa. Maalämmön kustannukset olisivat noin 833 euroa vuodessa.
Olet lisäksi laskenut porakaivon kustannukset mukaan. Porakaivo kestää aika monen talon iän. Näin se on luonteeltaan pikemminkin tontin arvon nousua kuin kuoletettava investointi. Jos ajattelee näin niin laskelma muuttuu aika paljon.
Energian hintojen vertailussa kukaan ei tiedä tulevaisuutta. Varmaa on että muuttuvat, eli laskelmat nykyhinnoilla ovat melko varmasti harhaanjohtavia ja ainakin suosivat sähkölämmitystä. Maalämmössä on varmaa että lämmitysenergiasta noin kaksi kolmannesta on myös jatkossa ilmaisenergiaa kun sähkölämmityksessä ei ole ilmaisenergiaa.
Olet myös jättänyt huomiotta kiinteistöverotuksen muutokset jotka luultavasti perustuvat hiilijalanjälkeen. Miten verotus muuttuu on vielä epäselvää.
Kustannusten laskutapa ei ole oikein. Parempi laskea nykyrahassa. Tulevaisuuden maksut ovat nykyrahassa alempia. Nykyrahalaskutapa yksinkertaistettuna vastaa sitä että talletat ensi vuoden energiamaksut 4% pankkitilille. Vuoden päästä maksat energiamaksun ja jäisi korot jäljelle. Siis talletat koron verran vähemmän.
Sähkölämmityksen kulut nykyrahassa 10 vuoden ajalta saat Excelin kaavalla =PV(4%;10;2500). Kaava antaa sen rahamäärän jonka talletuksella 4 % tilille saat maksettua kaikki sähkölämmityskulut 10 vuoden ajalta kun maksu on 2500 euroa. Sinun pitäisi tallettaa 20 277 euroa, silloin koron kanssa pystyt maksamaan 2500 euroa joka vuosi 10 vuoden ajan.
Maalämmityksen kulut nykyrahassa 10 vuoden ajalta saat Excelin kaavalla =PV(4%;10;833). Kaava antaa sen rahamäärän jonka talletuksella 4 % tilille saat maksettua kaikki maalämmön sähkökulut 10 vuoden ajalta kun maksu on 833 euroa. Sinun pitäisi tallettaa 6756 euroa.
Näin kaikki rahat ovat tämän päivän rahoja, myös tulevaisuudessa maksettavat rahat. Ne ovat siksi hyvin vertailukelpoisia.
Tulos on että maalämmön investoinnit tämän hetken rahassa ovat 13000 euroa kalliimmat vaikka laskisitkin porakaivon kokonaisuudessaan mukaan.
Sähkölämmityksen vuosikulut tämän hetken rahassa ovat 20 277 - 6756 = 13 521 euroa kalliimmat. Aika tasan menee investointien kanssa. Siksi takaisinmaksuaika on noin kymmenen vuotta ja sen jälkeen maalämpö säästää rahaa.
Nämä laskelmat on tehty nykyisillä energiahinnoilla ja suosivat siksi aika selvästi sähkölämmitystä.
Koska on noin monta epävarmaa muuttujaa on ehkä varminta tehdä useampia laskelmia eri oletuksilla, esim. optimistimalli ja pessimistimalli, ehkä verokarhumalli, voi olla muitakin. Laskelmat voi tehdä eri aikajänteillä ja eri korkoprosenteilla. Olen yllä käyttänyt sinun arvoa 4%.
Jos olet epävarma siitä mitä nuo Excelin kaavat tarkoittavat niin pyydä että joku talousasioita tunteva tuttusi selostaa tuollaiset laskelmat.
eli jos jaksat niin laske uudestaan luotettavimmilla määrillä. Lämmitykseen suoraan tuo 16000kWh ja taloussähkö 12500kWh.
näyttääjkö vielä yhtä hyvältä
todellisemmalla kulutuksella (16000kWh ) sähkölämmityksen vuosikulut tämän hetken rahassa ovat 13000 - 4500 = 8500 euroa kalliimmat. Ja tuo siis niin huonosti eristetty, niin vuotava ja niin huonosti talteenottava IV kuin määräykset antavat myöden. Sellaisiahan ei kukaan taida haluta kumminkaan...
200 neliön talo ei kait uusien säännösten mukaan voi kuluttaa noin paljoa, koska mulla on vanhojen määräysten perusteella rakennettu pohjoisen talo 235 neliöä ja CTC Ecoheat söi 6600kWh v.2009, ei 11000kWh eikä edes yli 8000kWh. Meillä kuitenkin asutaan mukavasti, so. sisälämpötila 22 astetta, kuutioita neliöihin nähden runsaasti 780, koska korkeat huonekorkeudet, pihalla uima-allas, joten muksut mennen tullen menevät kuuman suihkun kautta useita kertoja päivässä eli kesälläkin menee lämmitysenergiaa veteen. Ja kaiken lisäksi, minä ajattelen sen näin, että kun maksoin maalämmön rahalla, niin mulle tulee joka kuukausi selvää säästöä ja vuodessa jopa muutama tonni, joten 14500 euron sijoitus (tämän siis mulle maksoi enkä ole edes vähentänyt tuosta mahdollista sähkölämmityksen tmv. hintaa saati niiden viemän lattiapinta-alan hintaa, pumppu vie nääs 60x62cm tilaa) antaa hyvän tuoton, prosentuaalisesti reippaasti yli 10%. Jos nuo suluissa olevat asiat otetaan huomioon, niin taitaapi mennä jo kolmannelle kymmenelle vuotuinen tuottoprosentti. Ei semmoista tienestiä saa mistään korkotalletuksista, osakkeista hyvällä säkällä saa ja enemmänkin, mutta ihan hyvin voi mennä pakkasen puolelle. Eli siis; näin hyvää ja ennenkaikkea varmaa sijoituskohdetta ei ole, sanoo sitten sähkölämmittäjät tai klapimiehet mitä tahansa.
Tuosta porakaivon laskusta vielä; minusta se pitäisi ottaa laskelmissa huomioon ja ihan kokonaan, jos siitä ei esim. oteta nurtsin kasteluvettä. Toisaalta taas toisella palstalla joku laski kattila-varaajasysteemille 5 neliön alan ja hinnaksi sille 7,5ke, joten sekin pitäisi siis ottaa huomioon. Toki, jos suorassähkö on, niin sitten pitäisi taas tuo 60x62cm:n ala laskea mlp:n kustannuksiin. Joka tapauksessa, ihan sama miten sen laskee, niin maalämpö säästää. Sanoohan sen jo järkikin...
laihialla ei kulu lämmitysenergiaa kuulemma ollenkaan, ei voi maalämpö kannattaa, sanoo sitten maalämpölämmittäjät mitä tahansa.
Eli kumminkin luottaisin enemmän vtt:n laskureihin kuin täältä löytyvien käyttäjien kokemuksiin...
jonkun sortin varaajan tarvitsee.
Minulla maalämpö vien tilaa noin 2 neliötä koska siinä on pumppu ja puskurivaraaja.
En viitsinyt alkaa ahtamaan pakettia pienimpään mahdolliseen tilaan koska vian sattuessa mukavampi korjata kun ei tarvitse koukkia vaikeisiin paikkoihin.
sen summan laskee? Eipä ole kukaan käynyt minunkaan kämpässä mittailemassa ja melko pahasti menee pieleen jos lähden tolla kaavalla vertaamaan kulustusta.
Neliöitä 268 eikä päästä edes lähelle 12500kwh minkä tuo 200m2 esimerkkitalon pitäis kuluttaa.
Taitaa mennä melko lähelle tota 12500 lämmityksineen.
sama laskuri millä lasketaan uudiskohteen energiatodistus. Siis paino lasketaan, ei mitata...
Täällä joku "laskeskeli", että lämmitysenergiaa menis 25000kWh ja sehän oli ihan hatusta :). Ei vaan voi mennä jos normien mukaan meinaa rakentaa, siis huonoimman mahdollisen.
Mutta siis edelleen laihialla ei kulu yhtään lämmitys- eikä taloussähköä kun taas Meillä noin menee 110m2 kämpässä käyttösähköä helposti 10000kWh... eikä meillä ole edes paljoa sähkökojeita mielestämme :)
On mullakin toki mlp teknisessä tilassa, mikä on isompi, mutta se on kuitenkin ilman maalämpöpumppuakin tarpeellinen, koska siellä on sähkö- ja it-kaapit, keskuspölynimuri, kalkinpoistaja (on muuten pirun hyvä, vaikka ei tälle foorumille kuulukaan, ei siis hajoittaja, vaan poistaja) ja sitten jnk verran työkaluja jne... Mutta vaikka tuon 900 kuution omistajan 2 neliöä otetaankin huomioon, silti kattila-varaajasysteemi vienee enempi tilaa. Suorasähköhän, jos on sähkökaapelit lattiassa, ei tietenkään tarvi varaajaa, mutta sille käyttövedelle tarvitaan, joten kyllä ne tilatkin pitää tosiaan ottaa huomioon, jos aletaan laskea eri lämmitysmuotojen kuluja. Vaikka lattiakaapeleilla se varaaja olisikin pienempi, silti tarvii...
kalkinpoistajasta, paljonko moinen maksaa, paljonko vie tilaa, mitä käyttö maksaa?
Joo väärä foorumi mut ei haittaa.
Et sanonut sanomassasi keneltä pyysit uutta laskentaa. Laskin omilla kaavoilla alla.
16 000 kWh sähkölämmityksellä vastaa 5333 kWh sähköä maalämmityksen kompressorille kun se tuottaa 16 000 kWh lämpöä COP arvolla 3.
Oletetaan kWh-hinnaksi 0,10 euro.
10 vuoden sähkölämmityksen sähkönostokulujen nykyarvo olisi kaavalla =PV(4%;10;1600) 12977 euro.
10 vuoden maalämmityksen sähkönostokulujen nykyarvo olisi kaavalla =PV(4%;10;533,3) 4325 euro.
Ero on 8652 euroa.
Jos vuoden tehonkulutus putoaa kolmanneksen (25 000 --> 16 000 kWh) niin maalämmön hinta putoaa sekin. Kaivo on matalampi ja kompressori pienempi. Silloin ero sähkölämmitykseen ei enää ole tuo 13 000 euroa vaan pienempi.
Vähän reilu tonni asennettuna. Suolasäkki maksaa noin 15 kappale. 180 kuutiota mulla on vettä mennyt ja oliskohan 6-7 säkkiä mennyt. En ole sitä niin kauheasti seurannut, pääasia, että kalkkia ei ole joka paikassa. Isohan se ei ole, tuollaisen pienen roskapöntön kokoinen (tosi pienen), calliduksen laite, löytyy niiden kotisivuilta. Olisko se pohja jotain 25cmx50cm, korkeus reilun metrin eli ei vie paljoa tilaa. Uima-altaan vedenkin juoksutin tuota kautta, koska klooria tarvii paljon vähemmän kun on kalkiton vesi. Kalkin dH-arvo oli meillä 13, laitteella saa vaikka nollaan, mutta 2-3 on hyvä arvo, koska ihan kalkiton vesi maistuu emäksiselle eli sitä pitää käyttöönotettaessa säätää siten, että se arvo on tuo 2-3. Siinä oli sellainen mittauslaitteisto mukana. NF 13 on meidän malli.
Pankin laskurilla annuiteettilainalle
13 000eur, korko 4% ja laina-aika25 vuotta: Lyhennykset ja korot yhteensä 20 714 euroa.
Mieti nyt kaksi kertaa mitä säästät 30 vuoden ajanjaksolla kun lasket tämänhetkisen hintavertailun mukaan. Maalämpö noin 3 centtiä kWh ja muut sitten kaukana perässä. Pellettikin keikkuu 4 centin paikkeilla ja siinä huoltoa hieman enemmän.
Jos itten ostat uuden pumpun 30 vuoden aikana niin siihen lienee kyllä rahaa tallella. Raknnat luulavasti taloasi ainakin 100 vuoden tähtäimellä niin ei siinä paljon laskupäätä tarvita. Jos et saa heti rahaasi takaisin niin kait siinä ainakin joku perikunnasta hyötyy tai sitten ainakin pankki kun myy eteenpäin.
"Mikä meni väärin ja mikä meni oikein?!
Kommentoikaa. "
Otat talolainaa 200000 tai 215000 maalämmöllä. Laina-aika vaikka 15 vuotta.
Syötät luvut vaikka OP:n lainalaskuriin ja katsot kk-erän määrän molemmille summille. JOS kk-erän erotuksen saa kuolletettua maalämmön tuottamalla pienemmällä sähkölaskulla, niin otat maalämmön. Laske vielä eri %-luvuilla ja etsi kipupiste.
Muista myös että sähkö kallistuu, ja sitä mitä TAPAHTUU 20 vuoden kuluttua kun järjestelmä on maksettu. Sähkölämmittäjä on lähtökuopissa ja maalämmittäjä vetää joka kuukausi useampi sata euroa kotiin.
Hei, tämähän oli loistoidea. Elikkä syötin 213000 euroa ja 20v, niin kk-eräksi tuli 1290e ja 200000e ja 20v, niin se olisi 1211 euroa kuussa 4% korko-oletuksella. Eroa olisi siis 79 euroa eli 948 euroa vuodessa. Meillä kului siis vuonna 2009 lämmitykseen 6600kWh eli noin 660 euroa. Jos cop olisi vaikka se 3, tarkoittaisi se suorasähköllä vuosilaskuksi 1980 euroa. CTC:n mukaan cop on 35 asteella eli lattialämmityksellä jopa parempi, mutta tyydytään nyt tuohon. Silloin yli tonni tulisi voittoa vuodessa, joten tiettyjen ilmalämpöpumppukauppiaiden sanontaa lainatakseni voidaan todeta, että maalämpöpumppu maksaa itse itsensä takaisin, koska tienaa enemmän kuin 20 vuoden osamaksulla maksaa. Eli tämä siis hyväksi tiedoksi niille, jotka sen lainarahalla ostavat. Jos halutaan oikein pilkkua viilata, niin tuosta maksustahan voisi vielä erottaa korko-osuuden, josta saa sitten 28% verohyvitystä, joten entistä enemmän se pumppu tienaa... Lienee epäuskoisillekin selvää, että kannattaa. Tulevat rakentajat uusilla määräyksillä joutuvat miettimään vain asiaa tarkemmin, koska energiatarve pienenee. Koska talotkin ovat ilmeisesti pienenemässä, ainakin sellainen trendi tuntuu olevan, niin toki kannattaa laskea tarkoin, mutta eiköhän se kuitenkin ole halvin.
Alkuperäinen kysyjä kysyi takaisinmaksuaikaa. Useampi laskija on laskenut sitä eri tavoilla, osa oikein osa väärin, mutta suuruusluokka on 10 vuotta. Se tarkoittaa että vuosittaisilla säästöillä maksetaan isompi alkuinvestointi siinä 10 vuodessa, ja jatko on sitten voittoa. Laina tulisi maksettua siinä 10 vuodessa.
Tuo lainalaskelma tarkoittaa että takaisinmaksu jaetaankin 20 vuodelle eikä 10. Vuosittaisesta säästöstä ei silloin käytetäkään takaisinmaksuun kuin noin puolet, ja toinen puoli laitetaan taskuun ja pidetään lainaa yllä. On selvää että jos takaisinmaksuaika on 10 vuotta niin 20 vuoden tarkasteluvälillä se on ilman muuta kannattava.
Kyse on kahdesta eri tavasta hahmotella kannattavuutta. Tulos on sama, mutta jos jompikumpi on helpompi ymmärtää niin sitä kannattaa käyttää.
Joku taisikin jo mainita, että 200m2 on aika iso tämän päivän uudiskohteeksi?
keskimäärin kohteet on varmaan jotain 130m2 ja todennäköisesti (toivottavasti) suunniteltu paljon paremmin kuin minimimääräykset osoittaa. Jos tuollaisen pistää VTT:n laskuriin niin tulee n.10000kWh, vieläkö maalämpö kannattaa?
p.s. sama kämppä noin passiivitalo-arvoilla n.3500kWh. eikä mene kauaa kun kaikki uudiskohteet on tän päivän passiivitaloluokituksen mukaan tehty...
vai meinaatko että älväritkin muuttuu passiivitaloiksi?
jos älväri meinaa rakennella Euroopassa niin kyllä. vai siis tarkoititko, että älväri ei ole ennenkään noudattanut rakentamismääräyksiä?
Joo, niin ne talot lienevät pienenemäänpäin. Laskin tosiaan 20 vuodelle sen erotuksen ja siinä siis tuli voittoa reilusti eli takaisinmaksuaika on varmaan 10 vuoden hujakoilla, joillakin enemmän ja joillakin vähemmän. Itselläni on selvästi vähemmän, mutta kuitenkin. Talon koko, uudet määräykset ja ennenkaikkea sijainti vaikuttavat paljon. Helposti tulee tinkaa jo sen vuoksi, että itse Lapissa asuvana ajattelen asiaa meidän lämpötilojen suhteen, kun taas etelän ihmiset heidän eli se sijainti on todella tärkeä. Uudet säännökset ja pieni talo kehäkolmosen lähettyvillä, niin ehdottomasti kannattaa harkita tarkoin. Toisaalta ei pidä unohtaa sitä, että kun täällä lasketaan vaan, että kauanko kestää, että maksaa itsensä, mutta sen jälkeenhän se vasta sitten halpaa onkin. Siksi oikeastaan nuo luvut pitäisi sijoitella arvioimaansa asumisaikaan eli jos kakskymppinen rakentaa, niin laskekaa vaikka alkuun 40 vuodelle tuo homma ja laskennallisilla säästöillä voi sitten vaikka maksaa lainaa enemmän pois, jos sitä ylipäänsä on. Tosin pitää yrittää arvioida mukaan sitten kompuraremontit jne. Meillä ainakin kaivot maksoivat tuplasti pumppuun nähden, joten kallein investointiosa pumppu ei ole. Kaivot ei kait ihan heti hajoa, etenkin kun en porarin vakuutteluista huolimatta ottanut kasteluvettä samasta kaivosta. Siinä on käsittääkseni kaksi vaaraa; kaivo voi sortua, kun poistetun veden tilalle tihkuu seinämien läpi uutta sekä se, että vesipumpun käynnistyminen heilauttaa sitä aina ja se saattaa ajan kanssa hinkaamalla puhkaista maalämpönesteputken...
Olisko se sitten se CO2-pumppu hyvä tuleviin matalaenergiakoteihin. Toisaalta, jos on takuuvarmaa, että talo vie passsiivina 3500kWh, niin ihan sama silloin, millä lämmittää. Ehkä kuitenkin vesiputket lattiaan, mutta suorasähköllä lämmitys... Voi sitten ainakin vaihtaa, jos esim. sähkön hinta nousee kohtuuttomasti...