PMS-oireet, naisen helvetti!!

Jooo, ei ole elämä helppoa täälläkään päin maailmaa. Se viikko kuukaudesta on kyllä myös kuukauden kirotuin viikko. Kivut ovat aivan älyttömät, tunne kuin joku viiltelis alavatsaa veitsellä. Eli buranalinjalla mennään muutama päivä, ja auta armias kun buranan vaikutus loppuu. Ei ole sitten kellään hauskaa. Ja kun vuotokin on vielä aivan superrunsasta, niin kyllä mieli on matala ja herkut maistuu tännekin. Kyllä sitten naisten oireet voivat olla ilkeät, voi niitä onnekkaita, jotka pääsevät tästä helpommalla.

Entinen miesystävä kyllä myös tiesi, mikä aika oli aina kuukaudesta. ;) Mutta muistan peruskoulu ja lukioajoilta, kun vuoto ja kivut olivat jopa niin pahat, että piti jäädä ihan kotiin "sairastamaan". Nyt saanu iän myötä jo sen kontrolliin. Mut oispa se elämä helpompaa ilman niitä. :)

Mulla kanssa ihan samanlaista helvettia menkkoja ennen. Reilu viikko ennen menkkoja kaikki masentaa ja itkettaa, ja olo on niin alakuloinen etta vaikka tulisi lottovoitto nakisin silti varmaan vain asian negatiiviset puolet. Tuona aikana naen vain sen mita minulla EI ole, tuntuu etta onni on kateissa. Ja se makeanhimo iskee myos. Arsyynnyn aivan raivoihini sellaisten asioiden takia mitka ei normaalisti hetkauttaisikaan. Minusta tulee myos epasosiaalinen, jostain syysta tuntuu etta kaikki tuijottaa ja saatan menna paniikkiin jos vaikka kaupassa joku tuttu tulee juttelemaan. On kyllastyttavaa miten tallainen kontrolloi elamaa mielestani aivan liian suuren siivun. Minulle tulee myos fyysisia oireita (turvotus, rinnat kipeat), mutta ne kestan mielellani verrattuna henkisiin oireisiin.

Olen koittanut jos jonkinlaita vitamiinia oireiden helpottamiseen. B-vitamiini, omega6 ja 3- oljyt, sinkki ja magnesium, agnus cactus, mutta vahan niista tuntuu olevan apua. Ainoa milla oloa pystyn kontrolloimaan, on se etta tunnistan mitka vouhotukset ovat kuun ajan takia, ja kertakaikkiaan sanon itselleni etta laita ongelma sivuun ja ajattele uudestaan viikon paasta. Etta koitan pitaa paani tyhjana, katsoa telkkaria ja tehda mita tahansa mika harhauttaisi kamalasta olosta.

Ymmärrän teidän naisten kivut ja kärsimykset. Ja kiitos kun olette teksteissä huomioinut miehenne, ei tää oo helppoo kärsiä tässä sivussakaan milloin mistäkin vuodatuksesta. Mulla vaimon päässä naksahtaa joka kk. Teen tai sanon ohimennen jotain "sopimatonta" tai sitten en tee tai sano jotain mitä pitäs, niin helkkarinmoinen tappelu pitää järjestää. Ja on ihan sama mitä sanoo, menee kuuroille korville. Tosin vielä pahempaa on se jos ei sano mitään. No, joo. Teillä on varmasti olotila kuitenkin paljon pahempi, turhaan mä tässä paasaan. Pahinta tässä ehkä on kuitenkin se ettei vaimo tajuu oman raivonsa syytä. Sitten se vasta kilahtaakin jos sanon että kuukautiset tuon aiheutta... Eli eikai tässä auta ku kärsiä.

En tiedä sitten, onko oma hormonitoiminta jotenkin voimakasta, mutta mustakin jo nuoresta on tuntunut, että menkat määrää tosi paljon. Itsellä nuorempana rinnatkin oli jo ovulaatiosta asti ihan älyttömän arat, eli siis pari viikkoa joka kuukausi. Menkat on runsaat ja siksi nuorempana ne olikin tosi kivuliaat. Pahin on kuitenkin järjetön raivorepeily, josta ei tunnista itseään.

Ihana lukea näitä ihmisten kokemuksia. Kuukautiset on kuitenkin niin iso osa elämää, että niistä saisi puhua enemmänkin.