Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Todellisuus

    Olin unessa,
    pehmeän samettisen udun
    ympäröimänä.
    Minä leijuin hitaasti
    tässä maailmassa,
    näkemättä
    kuulematta sen
    todellisuutta.

    Sitten heräsin.
    Minä putosin ja putosin.
    Tömähdin kylmään,
    kovaan maahan.

    Ja minä näin kaiken
    sen kylmyyden.
    Kuulin melun, joka
    vihloi päätäni.

    Minä tunsin surua, ahdistusta,
    kaipuuta ja epätoivoa.
    Olin laskeutunut todellisuuteen.

    Kaikki se lämmin ja pehmeä,
    sininen ja punainen.
    Valon kutitus poskella,
    olivat olleet vain harhaa.

    Näin varjot.
    Kuulin itkua.
    Tunsin puristavan otteen
    rinnassani.
    Eikä mikään enää ollut kaunista.
    Edessäni oli todellisuus.
    3163
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 3

    Vanhimmat

    Unia on niin monenlaisia ja niistä herättyään,jos ovat
    itselleen merkittäviäkin,alkaa niitä itselleen selvittämään
    että mitä lienee niissä kertovan - toiset jopa hyvinkin selviä.

    Ja hyvistä -
    niistä lämpöä kuin hyvää mieltä tuottavista,ei tahtoisi herätä
    ja palata uniin uudelleen,etenkin jos arki hyökkää heräämisen
    auenneisiin silmäluomiin.

    Unilla on oma sanomasta meistä kuin vallitsevasta maailmastamme.

    Äänestä

    Suljin silmät
    1- 2 -3 -
    ääni vaimeni
    tuli pimeys

    surut huolet
    elämän melskeet
    katos kauas jonnekkin

    olin onnellinen

    leikkaus päättyi
    joku ravisteli
    kuulin sanat
    herätään

    tunne ensimmäinen
    ---- pettymys ----
    täällä olin vieläkin

    äänen kuulin sanovan
    sait uuden elämän

    sydän sykii rinnassani
    vanhus yksin laahustaa
    tie päättyy aikanaan

    Äänestä

    tuo joskus niin
    kamalan
    julma vieras
    imee kauneutta
    karkoittaa
    lämmön

    Hyvä oli runosi:)

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    silkkiperho kirjoitti:

    Olin unessa,
    pehmeän samettisen udun
    ympäröimänä.
    Minä leijuin hitaasti
    tässä maailmassa,
    näkemättä
    kuulematta sen
    todellisuutta.

    Sitten heräsin.
    Minä putosin ja putosin.
    Tömähdin kylmään,
    kovaan maahan.

    Ja minä näin kaiken
    sen kylmyyden.
    Kuulin melun, joka
    vihloi päätäni.

    Minä tunsin surua, ahdistusta,
    kaipuuta ja epätoivoa.
    Olin laskeutunut todellisuuteen.

    Kaikki se lämmin ja pehmeä,
    sininen ja punainen.
    Valon kutitus poskella,
    olivat olleet vain harhaa.

    Näin varjot.
    Kuulin itkua.
    Tunsin puristavan otteen
    rinnassani.
    Eikä mikään enää ollut kaunista.
    Edessäni oli todellisuus.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu