Kiitokset kaikille mukana olleille Jämsänkosken Kyöpelissä käydystä hyvästä keskustelusta 10.2. Toivotaan, että tilaisuus johtaa siihen, että kaikille talossa toimiville löytyy vastedeskin sija, ja ettei kaupunki nosta vuokria kohtuuttomiksi. Kaupunglta odotettiin kokonaisnäkemystä ja sitä, että yhteisöllisyydellekin osattaisiin antaa arvoa ja määrittää jopa hinta.
Kutsuin Kyöpelissä toimivat toistakymmentä järjestöä koolle keskustelemaan nokakkain kaupungin virkamiesten kanssa kokous- ja harrastustiloista. Enemmän ja vähemmän huhupuheina liikkui monenlaisia tietoja kaupungin kaavailemista muutosaikeista.
Jämsän ja Jämsänkosken kaupunkien toimintakulttuurit olivat ennen liitosta kovin erilaiset esimerkiksi kansalaistoimintaa kohtaan. Monet Kyöpelin toimijat ovat saaneet pitää tiloja käytössään ilman vuokria, luottamus on pelannut ilman kummempia sopimuksia. Esimerkiksi seurakunta on siivouksella ja ruokalatoimintaan työttömiä (6 kpl) työllistämällä korvannut tilankäyttöä. Uuden isännän, Jämsän hallinnossa on tiukempaa: ruokalallekin on tulossa lisäksi kova vuokra, joka saattaa jopa lopettaa ruokailut Kyöpelissä. Viime vuonna edullista, työttömille ja muille vähävaraisille tarkoitettuja aterioita tarjottiin Kyöpelin yläsalissa 5300 ateriaa!
Olin tosi tyytyväinen hyvään osanottoon. Puheenvuorot olivat asiallisia ja muutoinkin tosi hyviä. Pyysin Pauli Järvenpäätä sihteeriksi, joten saamme sivistyslautakunnalle ja mahdollisesti kaupunginhallituksellekin raportin keskusteluista.
Kyöpeli rakennuksena on tärkeä osa Jämsänkosken historiaa. Alunperin talo oli työväentalo, jonka Jämsänkoski sittemmin hankki omakseen monen toimen taloksi. Siinä vaiheessa kun itse muutin Jämsään, talossa aloitti toimintansa Suomen ensimmäinen kunnallinen elokuvateatteri. Jämsänkoskella nähtiin mm. maailman ensi-iltana Casablanca elokuvan uusi kopio. Nyt elokuvateatteri on J J teatterin areenana.
Kutsuin Kyöpelissä toimivat toistakymmentä järjestöä koolle keskustelemaan nokakkain kaupungin virkamiesten kanssa kokous- ja harrastustiloista. Enemmän ja vähemmän huhupuheina liikkui monenlaisia tietoja kaupungin kaavailemista muutosaikeista.
Jämsän ja Jämsänkosken kaupunkien toimintakulttuurit olivat ennen liitosta kovin erilaiset esimerkiksi kansalaistoimintaa kohtaan. Monet Kyöpelin toimijat ovat saaneet pitää tiloja käytössään ilman vuokria, luottamus on pelannut ilman kummempia sopimuksia. Esimerkiksi seurakunta on siivouksella ja ruokalatoimintaan työttömiä (6 kpl) työllistämällä korvannut tilankäyttöä. Uuden isännän, Jämsän hallinnossa on tiukempaa: ruokalallekin on tulossa lisäksi kova vuokra, joka saattaa jopa lopettaa ruokailut Kyöpelissä. Viime vuonna edullista, työttömille ja muille vähävaraisille tarkoitettuja aterioita tarjottiin Kyöpelin yläsalissa 5300 ateriaa!
Olin tosi tyytyväinen hyvään osanottoon. Puheenvuorot olivat asiallisia ja muutoinkin tosi hyviä. Pyysin Pauli Järvenpäätä sihteeriksi, joten saamme sivistyslautakunnalle ja mahdollisesti kaupunginhallituksellekin raportin keskusteluista.
Kyöpeli rakennuksena on tärkeä osa Jämsänkosken historiaa. Alunperin talo oli työväentalo, jonka Jämsänkoski sittemmin hankki omakseen monen toimen taloksi. Siinä vaiheessa kun itse muutin Jämsään, talossa aloitti toimintansa Suomen ensimmäinen kunnallinen elokuvateatteri. Jämsänkoskella nähtiin mm. maailman ensi-iltana Casablanca elokuvan uusi kopio. Nyt elokuvateatteri on J J teatterin areenana.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Nyt saavat ne jämsänkoskelaiset politiikot ketkä olivat meitä niin kovasti Jämsään viemässä huomata, että kuinka meiltä jämsänkoskelaisilta todellakin viedään kaikki. Eihän nyt nykyinen Jämsä voi mitenkään sallia sellaista, että seurakunta ylläpitäisi vähävaraisten ja työttömien ruokalaa Kyöpelissä ilman vuokraa. Kaupunkihan luulee seurakunnan rikastuvan tuolla ruuan laittamisella pian liian rikkaaksi kaupungin kustannuksella. Pitäisi tässäkin kohdin ajatella, että kuinka monen eläkeläisen ja työttömän ainoa henkireikä on käyminen juuri tuossa ruokalassa, jossa suuri joukko vapaaehtoisia tekee pyyteetöntä työtä. Toinen seikka joka kismittään on Pöllölän myynnin suunnitteleminen, miksi meillä koskalaisilla ei sais olla omaa taidetilaa?? Ei kaikilla ole mahdollisuuksia mennä katsomaan taidetta Kivipankille ja sinne Kivipankin yläkertaan on kerrassaan mahdoton jonkun liikuntarajoiteisen päästääkään, mikäli sattuu se mielenkiintoinen näyttely siellä olemaan. Sinnehän meidän koskelaisten näyttelyt kuitenkin sijoitetaan, ettei ihan sitä pääsalia vallattaisi. Eikö olisi jo aika ottaa järkikäteen päätöksiä tehdessä.
Niin ja mites se onkaan meidän terveysaseman kohtalo......... ollako vaiko ei........kas siinä pulma.
"Nyt saavat ne jämsänkoskelaiset politiikot ketkä olivat meitä niin kovasti Jämsään viemässä huomata, että kuinka meiltä jämsänkoskelaisilta todellakin viedään kaikki."
Etteköhän te hupeloineet "kaikki" ihan itse. Miksi vieläkin joku yrittää esittää, että jotakin vaihtoehtoja itsenäisenä jatkamiseen olisi olut, kun:
http://www.jamsa.fi/tietoa_jamsasta/jamsa_tanaan/taloustietoa.html
Mitä minä olen siellä Pöllölässä näyttelyitä käynyt katsomassa, niin kyllä ne kävijämäärät ainakin vieraskirjojen mukaan ovat yleensä olleet hyvin pieniä. Muutama kävijä päivässä ja semmoisiakin päiviä, että ei yhtään. Kyllä sellaisen kulttuurin kustantaminen on aika tarpeetonta.
Eiköhän seurakunnallakin ole varaa maksaa tiloista vuokraa siinä kuin muillakin järjestöillä. Siitähän nyt on kysymys, että kaikki järjestöt ovat samanarvoisia ja samalla viivalla.
Teillä sieltä Jämsänkoskelta on kansanedustaja valtuuston puheenjohtaja nautti Jämsän
korkeinta valtaa. Hallituksessa , valtuustossa, lautakunnissa sekä johtaviavirkamiehiä
joka komerossa. Ottakaa naiset ja miehet puhutteluun vaaditte pitämään koskelaisten
puolia . Nyrkkiä pöytään ei siinä taputtelut auta.
Tämä on juuri sitä ajattelua, josta pitäisi kiireesti päästä eroon. Nyt on vain yksi Jämsä, eikä kaksinkertaiselle palvelurakenteelle ole enää minkäänlaisia perusteita.
sitä kai se Arja Paakkanen yrittää puhua.
Mitäs mieltä ootte? Olihan Jämsän puolellakin Lammasmäen talo, mutta kiiruusti myytiin, vaikka oli käyttöä veteraanijärjestöillä ja muilla.
Minäkin siellä Lammasmäen talossa jonkin verran kävin. Kyllä se oli hyvin vajaakäytöllä. Varmasti jokainen järjestö ja ompeluseura haluaisi itselleen ilmaisen talon, mutta kun kaupungin talous ei enää kestä semmoista menoa.
kiitellään kovasti kuntaliitosta. Meiltä kun lähti melkein kaikki. nneksi jäi sentään alakoulu ja päiväkoti. autottomana on mukava kiikuttaa lapsia hammashoitoon ja neuvolaan seppolaan asti.
Ei ole lapsille ollut omaa hammashoitoa Hassissa, Hopsussa, Arvajalla eikä Mustingallakaan. Kun haluaa asua syrjäkylillä, pitää myös hyväksyä se, ettei kaikki palvelut ole nurkalla. Ihme että jossakin Kaipolassa on ollut oma hammashoitola ja neuvola!!!
oli toimisto siellä, kunnes häädettiin, ja kyllä siellä talossa väkeä riitti. Vaihtoehtona olisi ollut järjestöjen ostaa talo, mutta sepä oli aika mahdoton temppu, joten annettiin sitten Avitukselle koko pytinki. Ja ala kerrassa oli putka ja saunakin vielä!
kaipolassa ja olkkolassa asuu sentään yli tuhat ihmistä. montako asuu hassissa tai hopsussa tai arvajalla tai mustingalla tai kaikissa niissä yhteensä?
Ilmaisia lounaita ei ole. Kuten sanottu, jokainen ompeluseura kokoontuisi mielellään omassa talossaan kunhan joku pitäisi sitä kunnossa, maksaisi lämmöt, sähköt ja vedet sekä saunan lämmityksen. Minä toivon veroeurojani käytettäväksi tärkeämpiin asioihin kuten vaikka vanhustenhuoltoon tai päiväkodin ylläpitoon.
Meinaatko, että esimerkiksi maan vauraimmassa kaupungissa Helsingissä on oma hammashoitola ja neuvola tuhatta asukasta kohden? Mietihän sitä, niin ehkä alkaa mittakaava sinullekin avautua.
Hampaita on sentään kaikenikäisillä ja aikas paljon työmatkaliikennettä siälä päin, mutta neuvola? Kaipolan koulun ikäluokka on vajaa parikymmentä. Pikkumuksuja punnitaan vuosittain, mutta tuleeko siitä liki yksi neuvola-asiakas per viikko. Mitäs niinä muina viikonpäivinä sitte tapahtuu. Ja noistakin osa kuitenkin tulee autolla.
Kouluja kunnat ylläpitävät jatkossakin. Sinne vaan iltapäivästä iltaan ja viikonloppuisin ynnä loma-ajoiksi harjoittamaan vallankumouksellista taidetta ja aatetta jaloa. Jos tuntuu liian ahtaalta niin silloin sellainen mahdottoman iso ja aktiivinen harrasteporukka jo helposti ostaa pöllötalon tasearvolla kaupungilta pois.
Yleisin ongelma todellisuudessa on harrasteissa touhuavien ihmisten vähyys, mutta kun tilatkin on ollu ilmasia niin sillä ei ole ollut niin väliä.
eli ompeluseurat eli ne katon tarvittijat ne hommat joutuu kuitenkin kohta tekeenki. Rikkaat ehkä avustaa niiku amerikan malleissa sitte näitä yhdistyksiä jotka pitävät vanhoista, köyhistä ja sairaista jne. Sinne saa vähentää verotuksessa ne armonpalat ettei mene iha minne sattuu valtion kassaa, ja pääsevät taivaisiin ku ovat hurskaita ja rikkaita.
On se perkele, että ilmaisiin tiloihin on Jämsässä näinä aikoina Paakkasen mielestä edelleen varaa. Vilkaiskaapa rajan toiselle puolelle Jyväskylään, missä juuri tekivät päätöksen että ilmaisia tiloja ei anneta kenellekkään. Minä en veroeuroillani halau kustantaa kenenkään harrastuksia. Itse olen joutunut ja haluan edelleen omat harrastuksni maksaa. Ja niin saa minun mielestä muutkin tehdä. Kukkaroa auki vaan.
Milloin se Arja meinaa lopettaa tämän politikoinnin. Vallan outoa hallituksen jäseneltä tehdä asiaan kuin asiaan omia virityksiä, esityksiä ja vastalauseita oman äänimäärän kasvattamiseksi, ei kaupungin yleisen edun eteen. Katso peiliin ja mieti jotain tärkeämpää, vaikka jo tekemiäsi helevetin huonoja ratkaisuja viime ja tältä vuodelta.
Itsekin puuhailen muutamassa järjestössä. Omien tilat on itse hankittava, joko suhteilla harrastusta ymmärtäviltä tai omalla rahalla.
Varastetaan Kyöpelin käyttäjien rahakassat ja maksetaan niillä kaupungille sen vaatima vuokra.
Kaupunginhallituksen pöytäkirjasta saa sen käsityksen, että Karjalaisen ja Paakkasen mielestä tällainen toiminta olisi hyväksyttävää.