Kun kävin sähköalan koulua amiksessa, niin kerran, kun kysyin opettajalta, että miks saman väriset johdot kaapelissa laittaa samoin päin, että mitä välii. Niin se ope vaan sano tiukkaan sävyyn, että se asia on jämpti, että sillä todellakin on väliä, ja ei koskaan saa poiketa kaavasta. Niin kun en saanut selvää vastausta, niin mistä siis on kyse? Siis ihan aikusten oikeesti, mitä väliä niiden johtojen väreillä kytkentöjä tehdessä on? Samaa kupariahan ne kaikki johdot ovat!
Mitä väliä johdinten väreillä?
axiiuau
166449
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
..." kävin sähköalan koulua..." ???
Heitit varmaan pyyhkeen kehään?
Et ottanut lopputodista, etkä ole sähköalan hommissa?
Ethän?
http://www.tukes.fi/Tiedostot/sahko_ja_hissit/esitteet_ja_oppaat/kodin_sahkolaitteistot_kunnossap.pdf löytyy muutama esimerkki, miten emme tee sähköasennuksia.
http://www.tukes.fi/Tiedostot/sahko_ja_hissit/esitteet_ja_oppaat/kodin_sahkoturvopas.pdf Noista harrastekytkennöistä tuli mieleen jatkojohto vuosien takaa, jonka isäni kerran näytti minulle. Maalla oli tarvittu valaistukseen tilapäinen jatkojohto ja naapurin nuori mies oli sellaisen näppärästi kytkenyt. Hän oli käyttänyt keltavihreää vaihejohtimena, kun ne kaikki johdot on kuitenkin samoja neliömäärältään. Meni kytkennät uusiksi, mutta onneksi ei mennyt kenenkään henki tämän itseoppineen "asiantuntijan" tekemän kytkennän kanssa.
http://www.tukes.fi/fi/Palvelut/Esitteet-ja-oppaat/Sahko-ja-hissit3/ löytyy joukko oppaita. Suosittelen niihin tutustumista.
värillä merkitystä. Standardin SFS EN 60402 mukaan kaikkia värejä saa käyttää mihin tarkoitukseen tahansa, paitsi KeViä. KeViä saa käyttää ainoastaan suojajohtimena. Mihinkään muuhun tarkoitukseen sitä ei saa käyttää.
KeViin ei saa hirttäytyä, sitä ei saa käyttää kalastuksessa eikä hengenpelastuksessa.
Juu tuo on totta.
Olin laittamassa kattoon kruunukytkentää ja otin kiinni maajohdosta.
Sain sähköiskun ja soitin sähköliikkeeseen, joka oli tehnyt kytkennän seitsämän vuotta aiemmin.
Omistaja tuli katsomaan, kun itse oli aiemmin tehnytkin kytkennän.
Hän sanoi tehneensä sen takia, kun olin itse porannut johtoon ja ei muuta johtoa kuin kevi jäljellä.
Siinä olisi minulta mennyt henki mutta laskutti se vielä kaksisataa markkaa himmenninkytkimestä. :)
Mutta kai vaaleansininen, vasi, on silti varattu nollajohtimeksi (joka EI ole sama asia kuin suojamaa)?
Ja se ei ole sama kuin keltavihreä suojamaadoitusjohdin, vaikka mittaritaululla ne meneekin samaan kytkentäkiskoon.
Joskus oli tapana, jos kaapelissa ei ollut suojamaadoitusjohtoa, sai jonkun muun johdon ottaa suojamaadoitusjohdoksi, mutta se piti sitten merkitä eristysnauhalla, jossa oli keltavihreitä raitoja.
Sitä teippiä oli juuri siihen tarkoitukseen olemassa.
Jos olen väärässä, saa korjata ja täytyykin korjata.
myös vaaleansinisen johtimen ottaa vaihejohtimeksi, mutta sekin piti sitten teipata joko mustalla tai ruskealla teipillä..
noin sai todellakin tehdä ja tuo merkintäteippaus oli sallittu (tai siis pakollinen jos käytti toisenvärisiä piuhoja eri tarkoitukseen kuin ne oli määritetty) mutta ei ole mitenkään suositeltavaa, en tiedä nykyisistä määräyksistä että saako noin tehdä enää. Parempi on jokatapauksessa käyttää mustaa vaihejohtimena, sinistä nollana ja keviä suojamaana. Samoin kuin tasavirtavehkeissä punainen plussana, musta miinuksena ja sitä rataa, ainakin pienjännitevehkeissä.
yleisesti sovittuja ja jopa määriteltyjä asioita. Sähköasennuksissa ei todellakaan saa käyttää mitä värejä tahtoo, voi esim. tulla sähköisku jos joku on kytkenyt vääränväriset piuhat ja joku muu sitten alkaa vaikkapa korjaamaan eikä tiedä että olet sössinyt vääränväriset piuhat.
Samaten laitteissa, jos käytät esim. tasavirtalaitteissa yleisemmin käytetyn punaisen plusjohtimen sijasta mustaa joka on yleisesti miinusjohdin, joku tulee ja korjaa laitteen ja luulee että se musta on edelleen miinus ja punainen plussa, kytkee siis väärän napaisuuden, laite voi pahemmassa tapauksessa tuhoutua. Näin ei välttämättä käy mutta aina on se riski kuitenkin.
Eli tottele vaan opettajaasi, hän tietää kyllä mistä puhuu eikä niitä sähköalan määräyksiä turhanpäiten ole tehty, vaikka tässä maassa monet lait onkin ihan järjettömiä mutta tuossa kohdin on ihan painava syy miksi piuhoilla on väliä.
Vaikka et itseäsi tappaisikkaan kytkennälläsi niin on se perseestä kun joku kytkee vaikka rekan perävaunupistokkeet väärin ja nuija kuski vetää kärryä pelkällä piuhalla niin kyllä siinä on hakemista, kun vielä ehkä vettä sataa kun esterin p.. Eli kytke vaan standardien mukaan, ellet sitten jotain pommia.
Eräässä kumikaapelissa on vasi ja kevi, nolla ja suojamaa, ja sitten kolme vaihejohdinta: valkoinen, punainen ja musta. Onko vaiheet ja värit jotenkin määritelty? R,S,T tai L1, L2, L3 mitenseonnykyisin,
Vaaleansininen on nolla.
Keltavihreä suojamaadoitus.
Niille on esimerkiksi kolmivaihepistorasiassa symbolit, N ja suojamaadoituksen merkki.
Vaihejohtimien oikealla kytkennällä saadaan se etu, että kolmivaihemoottori esimerkiksi pyörii aina oikein päin.
Useinhan näitä näkee, että niin ei käy, silloin on vaihejohtimet ns. ristissä.
Siitä selviää vaihtamalla kahden vaihejohtimen paikkaa.
Siitä taas seuraa, että seuraavassa käyttöpaikassa voi olla taas sama ongelma.
On myös myynnissä sellaisia vaiheenkääntimiä, joka tökätään siihen väliin, ettei tarvitse meisselöidä aina auki, kun tarvitsee vaihtaa vaiheen paikkaa.
Mutta kun kytkennät on mittaritaululta lähtien oikein, mitään johtimien paikkojen vaihtamisia ei koskaan tarvita, vaikka jatkojohtojakin olisi kymmenen peräkkäin.
No, se ei vastannut kysymykseesi.
Jos joku ei ehdi vastata, haen joskus sinulle nuo vastaavuudet.
Nuo on vanhan värijärjestelmän värejä enkä muista niitä.
Yksi keino tehdä vaikka jatkojohto oikein toimivaksi on, että katsoo vain naaras ja urospuolen pistokkeesta toisia vastaavat navat ja kytkee johtimen niin, että jokaisesta johtimesta muodostuu oma silmukka, kun pistokkeet tökätään toisiinsa.
Mutta värit silti oikein, kenenkään ei kannata edes kysellä että miksi, samalla vaivalla ne kytkee oikeinkin.
L1=R=R1=U
L2=S=S2=V
L3=T=T3=W
Sitten olisi tuollainen taulukko, jossa on kerrottu ennen ja jälkeen 1974 käytetyistä johdinväreistä, sitä en pysty laittamaan näytille.
Ja sitten olisi paljon tietoa, mihin erivärisiä johtimia on ennen aikaan käytetty.
Sinun mielestäsi sitten kai olisi sama,vaikka kaikki piuhat olisi samanvärisiä?
Riittää, että johtimet voidaan tunnistaa. Ainoastaan KeVi on väri, jota saa käyttää vain ja ainoastaan suojajohtimessa. Sitä ei saa käyttää missään muussa tarkoituksessa.
Tässä lainaus (lyhennelmä) SFS-EN 60204-1:stä:
Koneturvallisuus. Osa 1. (Yhdenmukainen SFS 6000:n kanssa)
13.2 Johtimen tunnistaminen on suositeltavaa käyttämällä numeroita, kirjaimia, väriä, etc.
13.2.2 Suojajohtimen tunnistaminen: Kun tunnistaminen perustuu väriin, on KELTA-VIHREÄÄ väriyhdistelmää. Väriyhdistelmä on ehdottomasti varattu vain suojajohtimelle.
13.2.3 Nollajohtimen tunnistaminen: Kun piirissä on värillä tunnistettava nollajohdin, on värin oltava sininen.
13.2.4 Tunnistaminen väreillä. Kun johtimien (muiden kuin suojajohtimen ja nollajohtimen) tunnistamiseen käytetään tunnusvärejä, voidaan käyttää seuraavia värejä:
MUSTA, RUSKEA, PUNAINEN, ORANSSI, ....SININEN....VAALEANPUNAINEN, TURKOOSI.
Kun johtimien tunnistamiseen käytetään värejä, suositellaan:
-MUSTA: ac-ja dc-pääpiirit
-PUNAINEN: ac-ohjauspiirit
-SININEN: dc-ohjauspiirit
-ORANSSI: ulkoiset piirit
Poikkeukset edellä olevaan sallitaan kun:
-ei ole käytettävissä suositeltu väriä
-käytetään monijohdinkaapelia, jossa ei ole KeVi:ä.
Huomaa: Jos johtimet tunnistetaan jollain muulla tavalla kuin värin perusteella, niin väri voi olla vaikkapa musta, kuten MMO:ssa. Jos ei ole nollajohdinta, niin sinistä voi käyttää vaihejohtimena.
Käytännössä siis voidaan käyttää mitä tahansa värejä KeViä lukuunottamatta, kunhan asia on dokumentoitu.
Mitä värejä käytännössä/hyvän asennustavan pitäisi käyttää esim. plc-logiikan virransyötön merkinnässä tai tilanteessa, jossa kiskostossa on erillinen dc-poweri ja plc? Omissa demosätöksissä tuolla ei ole niin väliä, mutta mieluummin sitä tekisi asentajienkin mielestä järkevän näköisiä testijohdotuksia, jos moinen tarve iskee (tai ainakin tietäisin, että mitä värejä kytkikseen tulee). Edellä mainittiin
"Samaten laitteissa, jos käytät esim. tasavirtalaitteissa yleisemmin käytetyn punaisen plusjohtimen sijasta mustaa joka on yleisesti miinusjohdin," eli punainen plusjännitteelle ja musta/sininen miinusjohtimeksi
ja sitten standardin tarjoama
"-MUSTA: ac-ja dc-pääpiirit".
Logiikkojen osalta tutuimmaksi ovat tulleet tummansiniset ohjauspiirijohdotukset, mutta virransyöttöä en ole vilkaissut. Eli pitäisikö powerin ja logiikan väli tehdä pelkästään mustilla vai mustapunaisella? Kaapelimerkinnöillä tuo käytännössä selvinnee, mutta edellämainitusti standardin musta piuha dc-pääpiirille ei suoraan mainitse miinusjohtimen väristä mitään. Joten vasi, käytetäänkö sitä (tai saako sitä edes käyttää) dc-piirin miinusjohdon kuvaukseen?
Tuossa standardissa on puhetta myös kaapelijohdotusten paksuudesta, mutta mitä ne ovat käytännössä? Esim. ovatko ohjauspiirijohdotukset tehty 0,5 tai jopa 0,75mm2 langoilla, jos ollaan kotelon sisällä (0,2 taitaa olla standardin minimi)? Nämä olisivat paljon selvempiä, jos olisi aloittanut amiksella lukion sijaan ja päässyt heti tehtaalle kesätöihin.. korjatkaa toki pahimmat hasardit, jos niitä edellä oli. Tarkoitus on oppia jotain tästäkin asiasta, vaikka asentajaksi en opiskelekaan.