...jos sinä minut yksin kulkemaan jätät - et Sinä timanteilla..

Kaunein kiitoksin Sinulle tähän sanaseni asetan
Sä liian suurin sananmitoin minua näin lähestynyt nyt oot
Ei tekstini Sun sanojes näin suurten mittainen lie

Nöyrin mielin kuitenkin
sanon että mahtavaahan on lukea kun sanot
että Sun mielehes jotain näin suurt tullut on kun sanojeni luona
viivähtänyt olet ja tavannut kielelläsi vokaaleitain,kerakkeitain näitä

Hieman vieras Ruuskan biisi tämä,mut lukiessain sitä huomasin ett
kaunist lyriikkaa on teksti tuo -tykkäsin
(siis oivalsin kyllä, ettet minua tähän verrannut, mutta koska kappaleen mainitsit, halusin lukea myös sen tekstin)




luisen luutani lasken
ma kädestäin lepäämään
unelmat untansa uinuu
hangessa talvisen maan
ruusutko lehtensä avaa
kukinnot
punaansa hekumaan
kun puutarhaan kurkistaa salaa
…..enpä kerrokaan mitä mä nään :D))

Tuntuu että ne pienet teot
helposti unohtuvat arjen toistuvassa helminauhassa
Ja ehkäpä myös muuttuvat
saajalleen tavanomaisiksi,
eikä siten enää tunnu siltä ,
että viestittäisi mistään erityisestä

Kaunis on, upea tuo timanttisormus
jonkamoisen omistaja olen minäkin ;)
Muistaminen sinällänsä lämmittää mieltä,
olkoon ruusuja tai mitä vain

Mitä sydämellisintä Ystävänpäivää Sinulle
- Sinä silloin (aika kauan sitten) johdatit minut
näitten sivujen ääreen
Muistan sen kyllä :))
Siitä Sinulle Kiitos
Lämpimin Terveisin tytteli

Usein niiden arkisten askarten äärellä
Jos tunne, että yksin ahkeroimaan jää
myös sydän yksinäisyyden soinnutuksin helposti jo väräjää

Voisi sanoa, ettei se pyykki ole yhtään kevyempää ripustaa
timanttisormus sormessa, jos se pyykki aina yksin ripustettava on

Hyi, nyt olen kyyninen :(

Kiitos Sinulle kommentistasi
-ymmärsin sen kyllä
vaikka nyt näin sanoillani leikittelenkin

Kiitos Sinulle sanoistasi

Ja Kiitos vierailustasi runossani

Kaikkea hyvää Sinulle
- kun Rakkaus on sellofaaniin kääritty
ei kauniit paperit ja hienot myymälät
vääristele Rakkauden aitoutta

Sinä olit ymmärtänyt aivan oikein
tämän mitä tarkoitin kun kirjasin
ettei timanteilla ruusukimpuilla rakkautta
voi ostaa, jos yksin kulkemaan jättää,
jos ei kuuntelemaan ehdi, ei teetä keittämään
”ei ostetuilla timanteilla aitoa rakkautta saavuteta”

Vaan jos sen arjen pyyteettömyyden
Aidon Yhteisen Rakkauden äärellä
pystyisi tasaverroin rinnakkain näin käymään
toinen toistansa kunnioittaen,niin
Timantit ja ruusukimput Rakkautta kyllä viestittää

Tapiontytteli kirjoitti:

Sinä olit ymmärtänyt aivan oikein
tämän mitä tarkoitin kun kirjasin
ettei timanteilla ruusukimpuilla rakkautta
voi ostaa, jos yksin kulkemaan jättää,
jos ei kuuntelemaan ehdi, ei teetä keittämään
”ei ostetuilla timanteilla aitoa rakkautta saavuteta”

Vaan jos sen arjen pyyteettömyyden
Aidon Yhteisen Rakkauden äärellä
pystyisi tasaverroin rinnakkain näin käymään
toinen toistansa kunnioittaen,niin
Timantit ja ruusukimput Rakkautta kyllä viestittää

Lue lisää

Lähes jokaisessa suhteessa ja etenkin pitempi aikaisessa,
näyttää se todellinen arki ehkä monienkin vaikeiden
tapahtumien myötä,mitä se todellinen rakkaus on että
vaatii,jotta kerran luvattu - myötä kuin vastamäen - lupaus

elämässä vaatii - Koko Elämän Sidonnaisuuden - siinä ei
todellakaan raha kuin statuksetkaan auta.

Tämän minä näkisin että tunnen todelliseksi rakkaudeksi
ja se palkinto on enemmän kuin ulkoiset "arvot" !

dolan kirjoitti:

Lähes jokaisessa suhteessa ja etenkin pitempi aikaisessa,
näyttää se todellinen arki ehkä monienkin vaikeiden
tapahtumien myötä,mitä se todellinen rakkaus on että
vaatii,jotta kerran luvattu - myötä kuin vastamäen - lupaus

elämässä vaatii - Koko Elämän Sidonnaisuuden - siinä ei
todellakaan raha kuin statuksetkaan auta.

Tämän minä näkisin että tunnen todelliseksi rakkaudeksi
ja se palkinto on enemmän kuin ulkoiset "arvot" !

Lue lisää

Joskus aina tässä elämässä kohtaa iäkkäämpiä,vanhoja,ihmisiä Pariskuntia
joiden sielujen sinfoniat soivat samaa säveltä,
sydänten sykkeet ovat löytäneet yhteisen kaiun,
elon askeleet kulkevat tasatahdein

Sen tärkeän -toisen ihmisen kunnioittamisen hänenä itsenään
toinen toisensa tukemisen ja hyväksymisen
yksilöllisyyden ylläpitäminen yhteen hiileen puhaltamisen rinnalla

Oma sydänkin tuntee riemua, tuntiessaan sidonnaisuuden näitten ihmisten välillä

Tapiontytteli kirjoitti:

Joskus aina tässä elämässä kohtaa iäkkäämpiä,vanhoja,ihmisiä Pariskuntia
joiden sielujen sinfoniat soivat samaa säveltä,
sydänten sykkeet ovat löytäneet yhteisen kaiun,
elon askeleet kulkevat tasatahdein

Sen tärkeän -toisen ihmisen kunnioittamisen hänenä itsenään
toinen toisensa tukemisen ja hyväksymisen
yksilöllisyyden ylläpitäminen yhteen hiileen puhaltamisen rinnalla

Oma sydänkin tuntee riemua, tuntiessaan sidonnaisuuden näitten ihmisten välillä

Lue lisää

Tuo jota tuossa kerrot iäkkäistä pariskunnista jo paljon
maailmaa nähneenä kuin kokeneena,heistä välittyy se
aitouden tunne - sisäinen harmonia - eletystä elämästä

ja kuin vielä se tunne että on kuin valmiina jonkun
suuremman edessä.

Kertomasi on vahvaa eletyn elämän vahvuutta ja tavallaan
sidonnaisuutta kokeman että tulevan välillä olevaa harmoniaa.

dolan kirjoitti:

Tuo jota tuossa kerrot iäkkäistä pariskunnista jo paljon
maailmaa nähneenä kuin kokeneena,heistä välittyy se
aitouden tunne - sisäinen harmonia - eletystä elämästä

ja kuin vielä se tunne että on kuin valmiina jonkun
suuremman edessä.

Kertomasi on vahvaa eletyn elämän vahvuutta ja tavallaan
sidonnaisuutta kokeman että tulevan välillä olevaa harmoniaa.

Lue lisää

tyyneys ja rauha
viisaus
- se sisäsyntyinen sivistys
ja älykkyys
Tämän kaiken voi tuntea, nähdä
kokea
kohdatessansa iäkkäämpiä ihmisiä
puhuessaan heidän kanssaan
Kuunnellessaan


Monta on timanttia menneisyyden hangilla
Kukkivia ruusuja jäätyneillä tasangoilla
Vaikka on myös ohdakkeita kivittyneillä poluilla
Pidätettyjä kyyneleitä
Hiljaisuuksien lehdossa



Kun on kirjan syliinsä sulkenut
...sielussa elonsa harmonia.....



Istuu lintu ilolauluansa ilmoille helkkäämään
Tuulikannel toivonlaulua soimaan

Tapiontytteli kirjoitti:

tyyneys ja rauha
viisaus
- se sisäsyntyinen sivistys
ja älykkyys
Tämän kaiken voi tuntea, nähdä
kokea
kohdatessansa iäkkäämpiä ihmisiä
puhuessaan heidän kanssaan
Kuunnellessaan


Monta on timanttia menneisyyden hangilla
Kukkivia ruusuja jäätyneillä tasangoilla
Vaikka on myös ohdakkeita kivittyneillä poluilla
Pidätettyjä kyyneleitä
Hiljaisuuksien lehdossa



Kun on kirjan syliinsä sulkenut
...sielussa elonsa harmonia.....



Istuu lintu ilolauluansa ilmoille helkkäämään
Tuulikannel toivonlaulua soimaan

Lue lisää

Kuinka monta Taivaan timantteja
kuun että auringon luomaa sädettä

kuinka monia lumihiutaleiden loisteita
lumisen hangen sylissä

kuinka monta kaivattua tunnetta
kuinka paljon elettyjä tunnelmia

paljonko kaipaavia sydämiä
paljonko odottavia silmiä

- ääretöntä elämäntaivalta
lähentyviä jäähyväisiä -

surun kuin onnen hetkiä
samassa persoonassa
ohikiitäviä elämännauhaa.

dolan kirjoitti:

Kuinka monta Taivaan timantteja
kuun että auringon luomaa sädettä

kuinka monia lumihiutaleiden loisteita
lumisen hangen sylissä

kuinka monta kaivattua tunnetta
kuinka paljon elettyjä tunnelmia

paljonko kaipaavia sydämiä
paljonko odottavia silmiä

- ääretöntä elämäntaivalta
lähentyviä jäähyväisiä -

surun kuin onnen hetkiä
samassa persoonassa
ohikiitäviä elämännauhaa.

Lue lisää

Nauhaan pujotamme elämme kirkkaat tähdet
Onnen hetket, ilon ajat
Zirkoneina loistamaan
sitoaksemme yhteen
Liyheksi kun paulana toisiinsa
Nauhassa mustat timantit
kuin hiilen lailla
Karbonadoon kätkettyinä
on nuo varjot , joita
sisimpämme kantaa

Vaan kun paulan varteen tarttuneena
vierel kulkein
on heillä Toinen ,kuin paremp toistansa
On mustan timantin
edes hetken ajaks voinut
kuormastansa lepoon, syrjään laittaa




päivän vaihtuneen myötä
Hyvää yötä toivotan

Tapiontytteli kirjoitti:

Nauhaan pujotamme elämme kirkkaat tähdet
Onnen hetket, ilon ajat
Zirkoneina loistamaan
sitoaksemme yhteen
Liyheksi kun paulana toisiinsa
Nauhassa mustat timantit
kuin hiilen lailla
Karbonadoon kätkettyinä
on nuo varjot , joita
sisimpämme kantaa

Vaan kun paulan varteen tarttuneena
vierel kulkein
on heillä Toinen ,kuin paremp toistansa
On mustan timantin
edes hetken ajaks voinut
kuormastansa lepoon, syrjään laittaa




päivän vaihtuneen myötä
Hyvää yötä toivotan

Lue lisää

Kirkas tähtönen
nauhamainen helmesi
kuin pujotettuna maailmaan nauhaasi

loistaen väreinä
väreillen aalloilla
saapuva syömmesi rintahan

antavan rauhan sielusi syvyyteen
että koskettaen tunnelman herkintä sointia

muuttava kulkusi raskaat käynnit
kevyeksi aamuun mieltäsi nostattamaan

- kauneudeksi viereen
pakkasauringon -

maailmaasi sädehtimään
ilonkyyneleet vierähtämään.

Hyvää yötä kuin aamunvalkeutta.

dolan kirjoitti:

Kirkas tähtönen
nauhamainen helmesi
kuin pujotettuna maailmaan nauhaasi

loistaen väreinä
väreillen aalloilla
saapuva syömmesi rintahan

antavan rauhan sielusi syvyyteen
että koskettaen tunnelman herkintä sointia

muuttava kulkusi raskaat käynnit
kevyeksi aamuun mieltäsi nostattamaan

- kauneudeksi viereen
pakkasauringon -

maailmaasi sädehtimään
ilonkyyneleet vierähtämään.

Hyvää yötä kuin aamunvalkeutta.

Lue lisää

Huomen avautunut utuisena
Pehmeät on luontomme äänet

Tähden pujotan nauhahan
Timantein, helmehein viereen

Aamun kajohon kauneutta
Nousevan auringon punaa
Toistakoon kiteissä maailman
Ilon laulua syvää




Päivämme pitenee valkeuttaan
kohti jo kevättä käymme
toivon ett päiväsi hyvä on
tuokoon se iloa uutta

Silmillesi suloutta
Katseellesi kuulautta

Soikoon lempevät sävelet
korviesi kuulla
Impyiset ympärilläs laulakoon
lempeyden suulla

Soikoon sorjat sanat Sinulle
tässä päivässä :))

Tapiontytteli kirjoitti:

Huomen avautunut utuisena
Pehmeät on luontomme äänet

Tähden pujotan nauhahan
Timantein, helmehein viereen

Aamun kajohon kauneutta
Nousevan auringon punaa
Toistakoon kiteissä maailman
Ilon laulua syvää




Päivämme pitenee valkeuttaan
kohti jo kevättä käymme
toivon ett päiväsi hyvä on
tuokoon se iloa uutta

Silmillesi suloutta
Katseellesi kuulautta

Soikoon lempevät sävelet
korviesi kuulla
Impyiset ympärilläs laulakoon
lempeyden suulla

Soikoon sorjat sanat Sinulle
tässä päivässä :))

Lue lisää

Huomen jo tämän päiväisessä
kulkeva on
niin valoisana hohkaa
niin sammutettuina taivaan valot

askel ajassa piirtää hiilijälkiään
mittaa äärettömyyden rajojaan

kuin kirpeänä tuulena
yli aavojen alla kuusiston

leuhuaa pyryinä
aatoksien mietteet

ei raukkojen rajoilla
kannel helkähtäen soi

mainen kulku ihmisen
syvimmän mielen kutsunsa loi.

dolan kirjoitti:

Huomen jo tämän päiväisessä
kulkeva on
niin valoisana hohkaa
niin sammutettuina taivaan valot

askel ajassa piirtää hiilijälkiään
mittaa äärettömyyden rajojaan

kuin kirpeänä tuulena
yli aavojen alla kuusiston

leuhuaa pyryinä
aatoksien mietteet

ei raukkojen rajoilla
kannel helkähtäen soi

mainen kulku ihmisen
syvimmän mielen kutsunsa loi.

Lue lisää

Pimeyden häivä
Tuuli tuiskeina käy

Valittain
laulavat kallioiden haavat
Liehuvat valkeat siivet
Yllä honkain, kuusistojen

Kutsunko kuulee
Tuulen laulussa näin

Vai toiveko kannelta soittaa
Tunteesta helkähtäin

Vapaus määrittelemättömään
unohtaakko Rakkaus,toinen ihminen
Kaipaus saavuttamattomaan
tavoittamattomaan,kuin unohdettuun

Rakkaus kaikenvoittava,kaikkivoipa
muuri , laasti ja perusta
ei kaada hukan puhallus, ei noidan loitsut
ei vavisuta mainen myrskytuuli

Yhteisten hetkien arvon usein huomaa
kun niitä ei enää ole...

Tuluskukkaron vyötän vyötäsillein
Sinne Rakkauden piilotan
Tarpehessa taulan päähän
Tuluksellani napautan
Kipinätkin ilmaan sinkoo
Rakkautein kokkona kohisee
Vaan on tahto tyttelillä ;)
Milloinka taulalla tulen teen

Sulle lausun Kiitokseni
Neuvosanoista etenkin
Toivotuksista eilispäivän
Hymyn huikkasen tietenkin

Muistojen lippaan lukitsen
Syömmeni pohjalle itselle
Salaisuutein sinne kätken
Sit ei näytetä toisille

Jos on luoton multa saanut
Tekosillansa hyvillä
Ilot,murheet kanssain jaannut
Sanansäilillä syvillä
Voipi olla, että avain
Lippaaseen tähän löytyykin
Vaan et kokee tämän tai`an
Vaivaa nähdä täytyykin ;)

Tapiontytteli kirjoitti:

Tuluskukkaron vyötän vyötäsillein
Sinne Rakkauden piilotan
Tarpehessa taulan päähän
Tuluksellani napautan
Kipinätkin ilmaan sinkoo
Rakkautein kokkona kohisee
Vaan on tahto tyttelillä ;)
Milloinka taulalla tulen teen

Sulle lausun Kiitokseni
Neuvosanoista etenkin
Toivotuksista eilispäivän
Hymyn huikkasen tietenkin

Muistojen lippaan lukitsen
Syömmeni pohjalle itselle
Salaisuutein sinne kätken
Sit ei näytetä toisille

Jos on luoton multa saanut
Tekosillansa hyvillä
Ilot,murheet kanssain jaannut
Sanansäilillä syvillä
Voipi olla, että avain
Lippaaseen tähän löytyykin
Vaan et kokee tämän tai`an
Vaivaa nähdä täytyykin ;)

Lue lisää

Ilmassa leijuu outo taika,
onko nyt lahjojen aika?
Lahjoista kaikkein suurimman,
ihmisen onnesta kauneimman.

Kulkee pieni elomme tää,
aika vääjäämättä taakse jää.
Minne lie oikein meidän matka,
luoja päättää, pysähdy tai jatka.

on matka kirjoitti:

Ilmassa leijuu outo taika,
onko nyt lahjojen aika?
Lahjoista kaikkein suurimman,
ihmisen onnesta kauneimman.

Kulkee pieni elomme tää,
aika vääjäämättä taakse jää.
Minne lie oikein meidän matka,
luoja päättää, pysähdy tai jatka.

Lue lisää

Arvoituksia täynnään on elomme useasti
Minne polkumme johtaa,mik on mielemme mahti
Pysähdellen , tuumaten hetken, näin askellamme
Iloa etsiessämme ................ väliin kiiruhdamme
Sitten kun tietää, onni on tässä
Rauhana tuntee sen sydämessä





Lahja on lahja myös antajalleen
Ken lahjan antaa, hän lahjan myös saa :))

Tapiontytteli kirjoitti:

Arvoituksia täynnään on elomme useasti
Minne polkumme johtaa,mik on mielemme mahti
Pysähdellen , tuumaten hetken, näin askellamme
Iloa etsiessämme ................ väliin kiiruhdamme
Sitten kun tietää, onni on tässä
Rauhana tuntee sen sydämessä





Lahja on lahja myös antajalleen
Ken lahjan antaa, hän lahjan myös saa :))

Lue lisää

Usein voi matkalla pettyä,
astua polullaan harhaan.
Mutta silloin hän voi löytyä,
saada omaksi ystävän parhaan.

Ketään ei voi kuitenkaan omistaa,
pitää itsellään tavan vuoksi.
Hänellä omaa elämää koristaa,
ystävyys täytyy olla molempien iloksi.

varrelta kirjoitti:

Usein voi matkalla pettyä,
astua polullaan harhaan.
Mutta silloin hän voi löytyä,
saada omaksi ystävän parhaan.

Ketään ei voi kuitenkaan omistaa,
pitää itsellään tavan vuoksi.
Hänellä omaa elämää koristaa,
ystävyys täytyy olla molempien iloksi.

Lue lisää

voi astua harhaan ja kaatuakin
voi pettyä monta kertaa
voi elämä antaa haavojakin

niin turhaan toistansa vertaa
- Sadun prinssiin uljaaseen
rohkeaan
tahi linnanneitohon valkeaan

kun
ystävän löytänyt
polun reunamiltansa vaikka
tietää hänellä ikuinen
on syömmeen sirpissä paikka

hän nostaa pystyyn kaatuneen
hän lastoittaa siiven hauraan
Ei vangita tahdo itselleen

- siitä tietää
on löytänyt ystävyyden
tään ikuisen, kaikista parhaan

Tapiontytteli kirjoitti:

voi astua harhaan ja kaatuakin
voi pettyä monta kertaa
voi elämä antaa haavojakin

niin turhaan toistansa vertaa
- Sadun prinssiin uljaaseen
rohkeaan
tahi linnanneitohon valkeaan

kun
ystävän löytänyt
polun reunamiltansa vaikka
tietää hänellä ikuinen
on syömmeen sirpissä paikka

hän nostaa pystyyn kaatuneen
hän lastoittaa siiven hauraan
Ei vangita tahdo itselleen

- siitä tietää
on löytänyt ystävyyden
tään ikuisen, kaikista parhaan

Lue lisää

Onhan olemassa hyvä kohtalo?
eihän se vain jotain elämän ivaa.
Etsiikö turhaan maailmaan valoa,
itselleenkö vain hautaa kaivaa?

Siellä sydämessä on se paikka,
missä loistaa maailman valot.
Löytää lämmön, lemmen taikka
kuulee rakkauden sanat jalot.

olemassa* kirjoitti:

Onhan olemassa hyvä kohtalo?
eihän se vain jotain elämän ivaa.
Etsiikö turhaan maailmaan valoa,
itselleenkö vain hautaa kaivaa?

Siellä sydämessä on se paikka,
missä loistaa maailman valot.
Löytää lämmön, lemmen taikka
kuulee rakkauden sanat jalot.

Lue lisää

Kohtaloko määrää askelet ihmisen
Vai itsekö kääntää toiseksi suunnan sen

Vaik valo oisi pieni ja liekki hentoinen
on se elämässä kaikki ,se on valo rakkauden

Hellästi kun puhaltaa liekkiin varoen
Se voimistuu ja kasvaa,
näin tämän tietäen
Kun liekki toisen kohtaa, yhdessä valaisten
- Ei ivalla ole sijaa,
tunteessa rakkauden

Tapiontytteli kirjoitti:

Kohtaloko määrää askelet ihmisen
Vai itsekö kääntää toiseksi suunnan sen

Vaik valo oisi pieni ja liekki hentoinen
on se elämässä kaikki ,se on valo rakkauden

Hellästi kun puhaltaa liekkiin varoen
Se voimistuu ja kasvaa,
näin tämän tietäen
Kun liekki toisen kohtaa, yhdessä valaisten
- Ei ivalla ole sijaa,
tunteessa rakkauden

Lue lisää

Voi kohtalo ehkä suuntaa antaa,
isiensä perintöä kun mukanaan kantaa.
Elämälle ei voi kääntää selkää,
vaikka epäonnistuisi taikka pelkää.
Hyväksi kaikki voi hetkessä kääntyä.
eihän onneen voi kukaan nääntyä.

Hentoinen on liekki rakkauden,
tuulessa se vaivoin väräjää.
Voima tunne sielun kauneuden,
yhdessä elon paloksi viriää.
Kuumuus usein loimottaa poskea,
taitaa rakkaus silloin vähän koskea.

liekki* kirjoitti:

Voi kohtalo ehkä suuntaa antaa,
isiensä perintöä kun mukanaan kantaa.
Elämälle ei voi kääntää selkää,
vaikka epäonnistuisi taikka pelkää.
Hyväksi kaikki voi hetkessä kääntyä.
eihän onneen voi kukaan nääntyä.

Hentoinen on liekki rakkauden,
tuulessa se vaivoin väräjää.
Voima tunne sielun kauneuden,
yhdessä elon paloksi viriää.
Kuumuus usein loimottaa poskea,
taitaa rakkaus silloin vähän koskea.

Lue lisää

Isäin perintö on usein vahva ja suuri
Se paljon suuntaa määrää, sepä juuri
Kohtalo kuitenkin välillä sormille nappaa
Sekö täälläkin meidän kanssamme chattaa

Voi miten usein on vaaraan et onnelle kääntää selkää
Kun on epävarma ja ehkäpä jopa pelkää
Sitä kaunista sielua harvemmin tavoittaa
Kun koreaa kakkua moni tavoittaa

Liekkiin hentoon kun varoen puhaltaa
Ei sammu se, vaan hehkunsa paljastaa
Kun poskilla näät sä hehkun sen
Se usein on merkkinä rakkauden

---
Ps.nyt täytyy mun Sinulle näin sanoa
Etten taida tähän enää riimejä punoa
Tavataan ”lorussa” toisessa - jos viel haluat
Siis, jos ”runoväittelyä” kanssani janoat :))))

Pssst.kuiskaan ihan hiljaa ja hennosti
Voit suhtautua kuiskeeseen rennosti
Siis jos vielä jaksat Sä ”taistella”
voisin nimimerkkiä suussani maistella
hmmmm..Vähän outo oli ehkä vihje tää
Mut tiedän että teitsi ymmärtää :)))

ja hei
siis tää
kuiske hiljainen
tiedät sen
on tehty että itse päättäen
Sä käytät
nimimerkkiä näytät
Tai sitten et
itse tietänet

Siks nyt mä suljen suun @
Kiitoksen lämpöisen kuitenkin vielä mä laitan
Kaikki sun runosi muistojeni liinaan taitan

- siis Kiitos
sanoo tytteli