Jäärakkaus

Tässä tulis pikkusen jatkoa, jos jotakuta kiinnostaa lukea.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
"Illalla BILEET!" Maijan ääni kiljui puhelimesta. "Kai säkin tuut?"
"No tottakai!" mä vastasin ja jännitys kasvoi mun sisällä. Mä olin aina valmis kunnon bileisiin, varsinkin nyt, kun stressiä oli ollut niin paljon.
"Mä tuun sun kämpille niin otetaan jotain pohjia, siel on kuulemma tarjolla booliaki", Maija höpötti ja mä myöntelin. Menin samantien kylpyyn ajatuksenani hemmotella itseäni vielä vähän lisää.
Seitsemän aikaan Maija tuli ja mä olin lakkaamassa juuri parahiksi varpaankynsiäni. Sen kassissa kilisi.
"Toin jotain kuoharia ja pari siideriä", Maija sopotti ja nosteli pulloja pöydälle. Se katosi keittiöön ja tuli pian kahden korkolasin kanssa. Se kaatoi kuoharit ja ehdotti maljaa.
"Ystävyydelle ja sinkkuudelle", me sanottiin ja iskettiin toisillemme silmää. Viini maistui hedelmille ja toi mieleen edesmenneen kesän ja etelän matkat. Mulle tuli kaihoisa olo.
Me saatiin kulutettua ihan hyvin aikaa mun kämpillä ja lähettiin puoli kymmenen aikaan ulos. Ilta oli kirkas ja kirpeä, juuri niinkuin syksyn pitääkin olla, juuri ennen kuin lumet tulevat maahan.
Anttilan talolla oli kova häslinki päällä ja Pirjo, bileiden järjestäjä, tuli meitä vastaan pikku hiprakassa.
"Tervetuloa, tervetuloa! Tääl on jo paljo sakkia, mut kyl teki mahdutte viel!" Pirjo hymyili säteilevästi. Se oli selvästi mielissään.
Jututettiin ulkona muutamia frendejä ja tervehdittiin uusia. Kaikilla näytti olevan hyvä fiilis. Hyvä niin, mä en kaivannut mitään rähinöitä.
Mentiin sisälle ja siellä oli vielä enemmän porukkaa kuin ulkona. Pirjo oli jostain löytänyt diskopallon ja muutamat tyypit tanssahtelivatkin musiikin tahdissa sen alla. Joku oli jo vallannut vessan örvellys tarkoituksiin.
"Sekaan vaan!" Joku humalainen parikymppinen kundi huusi meidän suuntaan, loi pikaisen katseen Maijaan ja katosi väen joukkoon.
"Se oli Jaska", Pirjo sanoi ja raivasi tien booliastialle. Otettiin Maijan kanssa sitten pohjanmaan kautta.
Bileet eteni erinomaisesti. Mä olin jopa käynyt vähän tanssimassakin, mutta nyt oli pakko hiukan levähtää. Maija oli hävinnyt jonkun kundin kanssa jonnekkin nurkkaan lääppimään ja mä jäin ihan yksin. Mut se ei mua haitannut, pärjäsin hyvin yksinkin.
Joku istui mun viereeni Pirjon porukoiden valkoiselle nahkasohvalle kädessään täysi pullo keskaria, joka näytti ihan siltä, että se kohta kaatuisi. Mä katsoin tyyppiä. Sillä oli leveät hartiat, vaaleat enkelikiharat ja se yritti tapittaa mua tarkasti sumeilla puoleksi suljetuilla silmillään. Se oli varmasti vetänyt jotain muutakin kuin pulkkaa.
"Moi. Mun nimi on Saku", se esitteli itsensä hiukan humalaisesti ja tarjosi koordinaatiokyvyn menettänyttä kättään. Katsoin sitä ja sitten sen silmiä. Siniset. En tarttunut käteen.
"Ronja", mä vaan sanoin ja katselin jonnekkin muualle. Yritin etsiä Maijaa katseellani.
"Haluatsä?" Kundi jonka nimi oli Saku tarjosi mulle pulloansa.
"Ei kiitos, äiti on kieltänyt ottamasta mitään vierailta", mä vastasin. Kundi katsoi mua typeränä. Jätin sen siihen toljottamaan ja lähdin etsimään Maijaa. Mun pää oli melko sekaisin ja laskuhumala alkoi iskeä. Eiköhän nää bileet oo jo nähty.

Sunnuntai aamu oli korostettuna muiden joukossa. Mun olo oli aivan hirveä. Olin päässyt kotiin kolmen aikaan ja sammunut ilmeisesti sängylleni. Vaatteet päällä. Mun sisällä tuntui aaltoilevan oksennus ja kurkussa karhea pala. Juoksin vessaan ja se tuli samantien. Päässä jyskytti muistutuksena eilisestä mun juoma viinamäärä. Käperryin peiton alle pimeään, etova olo yhä seuranani. Taisin nukahtaa, mutta heräsin sitten puhelimen soimiseen.
Sen pirinä tuntui päässä ihan kamalalta. Oli pakko vastata. Käheä "viinan polttama" ääni kuului toisesta päästä: "Onko krapula?"
Maija.
"Älä ees kysy", sanoin hiljaa ja pistin puhelimen kiinni. En pystynyt nyt niin suureen suoritukseen kuin puhelimessa puhumiseen.

Sunnuntai meni lepäillessä, illalla sain jo jonkin verran ruokaa pidettyä sisällä. Olin jo unohtanut kundin bileistä, kun törmäsin siihen mäkkärissä loppu viikosta.